Lue keskustelun säännöt.
Vietin lapsuuteni kunnan vuokralähiössä yh-äidin kanssa
16.01.2015 |
En edelleenkään (40v) halua nähdä luokkakavereitani. En ole onneksi nähnytkään. Minua hävettää lapsuuteni.
Köyhyytemme vuonsi minua kiusattiin koulussa koko peruskoulun ajan. Koulu meni huonosti koska piti keskittyä siihen että miten olisin jottei kiusattaisi. Itsetuntoni oli olematon.
Muutin pois alle kaksikymppisenä. Onneksi kuitenkin jatkoin opiskelua. Nyt minulla on perhe, työ ja mukava elämä. Puolisoni ei tiedä lapsuudestani.
Joskus jos satunnaisesti törmään luokkakavereihin, teeskentelen etten tunnista/ huomaa ja kävelen ohi.
Miten päästä eroon häpeän tunteesta?
Kommentit (36)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä olet samanlainen kun äitis. Kykenemätön pitämään puolias ja sen takia sua on tallottu. Toiset meistä osaa kääntää sen niin että meitä pelätään eikä kenellekään tuu edes mieleenkään alkaa soittamaan suuta tai muuten lähtee hiukset päästä ja naama eri näköinen.
Niin minäkin, mutta ihan eri tavalla suhtaudun elämään, kuin sinä! Lapsuuteni oli mukava ja vaikka perheemme oli pieni, oli kotimme turvallinen. Minulla oli paljon leikkikavereita ja koulussa en joutunut koskaan kiusatuksi, vaikka meillä ei tosiaankaan ollut paljon rahaa ja autokin oli aina se sama vanha rämä. En hävennyt ikinä vanhempiani, vaikka äitini oli vuorotyötä tekevä perushoitaja ja isä mielenterveysongelmiin sairastunut ja niiden vuoksi laitoksessa asuva, äitiä melkein 20 vuotta vanhempi mies.
Nykyisinkin elämässäni merkitsevät enemmän muut asiat, kuin materia. Olen korkeasti kouluttautunut ja nykyisin tienaan niin hyvin, että voisin elää paljon paljon leveämmin, kuin elän. 'Muille näyttämiseen' perustuva elämä ei vaan tunnu kiinnostavalta. Mieluummin käytän rahaa matkustamiseen ja muihin kulttuureihin tutustumiseen.
Mieheni on kasvanut aivan toisenlaisissa olosuhteissa kuin minä, mutta ei ole koskaan katsonut minua pitkin nenänvartta, tai arvostellut äitiäni. Pinnallista miestä en olisi voinut ottaa kumppanikseni. Niin me ihmiset vaan ollaan erilaisia, toisten itsetunto ohjautuu ulkoapäin ja rakentuu muiden mielipiteistä ja toiset ovat ylpeitä itsestään juuri siksi, että ovat selviytyneet vaatimattomista lähtökohdista huolimatta.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 12:57"]
No ei ne puitteet määritä ihmisarvoa. Aika outo aloitus. Itsehän sen elämänsä sitten rakentaa. Vaikka olis kultalusikka suussa syntynyt, itse täytyy opiskella ja hankkia ammatti ja siitä sitten eteenpäin. Raha ei takaa myöskään onnellista liittoa tai lapsia.
Yh jonka lapset menestyvät ja joilla on jalat maassa
[/quote]
On se asuinalue aika ratkaisevaa mutta kiva että sun lapset menestyy ja munkin tytöillä on ne jalat maassa.
Lue Katriina Järvisen koko tuotanto. Ehkä voimaannut ja tajuat ettei asia ole sinun syysi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, eihän sinulla ole mitään syytä hävetä.
Mä en ole koskaan ymmärtänyt niitä jotka ei oppineet tappelemaan ollenkaan. Ja nekin jotka ei osanneet niitä opetettiin ja suojeltiin koska ne oli kavereita. Mut ne jotka jättäytyi erilleen ja ei osanneet pitää puoliaan niille kävi just noin. Säälittävimpiä on aina olleet ne jotka pyytää jätkiä apuun tai kielii. Sen alemmas sä et oikein voi enää mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti opit lapsuudestasi 2 asiaa! 1. Lapset tehdään vasta kun niihin on varaa ja 2. Isä kannattaa valita hyvin ettei tarvi olla yh.
Paskasta voi aina oppia jos ei muuta:)
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 17:10"]Toivottavasti opit lapsuudestasi 2 asiaa! 1. Lapset tehdään vasta kun niihin on varaa ja 2. Isä kannattaa valita hyvin ettei tarvi olla yh.
Paskasta voi aina oppia jos ei muuta:)
[/quote]
Ei tällainen suunnitelmallisuus kuulu av-mamman hyveisiin:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin vietin minäkin, mutta ei se minua hävetä. Elämä on.
Mä nauran joka kerta lukiessani tai kuullessani ihmisten omahyväistä puhetta: Minä olen valinnut kumppanin hyvin. :-D
Yksin tai eronneena yhteishuoltajana eläminen ei ole enää häpeällistä tai köyhien osa.
En olisi minäkään koskaan uskonut hyvästä miehestä, että jättää perheensä. Onneksi minulla on ollut rahaa, korkeakoulututkinto ja mahdollisuus tarjota hyvä elämä lapsille. Kenestäkään et voi olla täysin varma.
En ole katkera, elämä on hyvää, olen exän kanssa väleissä, lapset menestyvät koulussa.
Toivottavasti saat elämäsi siihen kuntoon, ettei tuollaista tarvitse hävetä. Ja eiköhän niille kiusaajille kuulu vielä huonompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 17:11"]
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 17:10"]Toivottavasti opit lapsuudestasi 2 asiaa! 1. Lapset tehdään vasta kun niihin on varaa ja 2. Isä kannattaa valita hyvin ettei tarvi olla yh. Paskasta voi aina oppia jos ei muuta:) [/quote] Ei tällainen suunnitelmallisuus kuulu av-mamman hyveisiin:)
[/quote]
Olette ilmeisesti tosi nuoria, tai sitten ihan pullossa kasvaneita. Mun äitini eli isän kanssa avioitumisen jälkeen kahdeksan tasapainoista ja hyvää vuotta, kuten itse on kertonut, ENNEN kuin isä sairastui.
Luuletteko tosiaan että jokainen yksinhuoltajuus johtuu yksiselitteisesti vain "huonosti valitusta isästä"?
Ihan älyttömän yksinkertaisia ihmisiä täällä!
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 17:32"]
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 17:11"]
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 17:10"]Toivottavasti opit lapsuudestasi 2 asiaa! 1. Lapset tehdään vasta kun niihin on varaa ja 2. Isä kannattaa valita hyvin ettei tarvi olla yh. Paskasta voi aina oppia jos ei muuta:) [/quote] Ei tällainen suunnitelmallisuus kuulu av-mamman hyveisiin:)
[/quote]
Olette ilmeisesti tosi nuoria, tai sitten ihan pullossa kasvaneita. Mun äitini eli isän kanssa avioitumisen jälkeen kahdeksan tasapainoista ja hyvää vuotta, kuten itse on kertonut, ENNEN kuin isä sairastui.
Luuletteko tosiaan että jokainen yksinhuoltajuus johtuu yksiselitteisesti vain "huonosti valitusta isästä"?
Ihan älyttömän yksinkertaisia ihmisiä täällä!
[/quote]
Sinäkään horon penikka voi myöntää että äitisi on pelkkä köyhä idiootti, joka ei osannut valita kumppaniaan :)
Köyhyys on aina vain omaa tyhmyyttä, työttömyys samoin. Jos on esim. niin vitun tyhmä että kouluttautuu alalle josta ei saa työtä. Omat vanhempani ovat sekä terveitä, että rikkaita, samoin minä ja mieheni :) Säälin luusereiden äpäröitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 17:24"]
Mä nauran joka kerta lukiessani tai kuullessani ihmisten omahyväistä puhetta: Minä olen valinnut kumppanin hyvin. :-D Yksin tai eronneena yhteishuoltajana eläminen ei ole enää häpeällistä tai köyhien osa. En olisi minäkään koskaan uskonut hyvästä miehestä, että jättää perheensä. Onneksi minulla on ollut rahaa, korkeakoulututkinto ja mahdollisuus tarjota hyvä elämä lapsille. Kenestäkään et voi olla täysin varma. En ole katkera, elämä on hyvää, olen exän kanssa väleissä, lapset menestyvät koulussa. Toivottavasti saat elämäsi siihen kuntoon, ettei tuollaista tarvitse hävetä. Ja eiköhän niille kiusaajille kuulu vielä huonompaa.
[/quote]
Sun ukkos jätti sut koska oot niin vitun tylsä. Se että sun elämäs pyörii jonkun koulutuksen ympärillä ja sillä pätemisellä kertoo ihan riittävästi susta. Mä olen ihan onnellinen ilman sen ihmeempiä koulutuksia enkä vaadi sitä lapsiltanikaan.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 16:51"][quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 12:57"]
No ei ne puitteet määritä ihmisarvoa. Aika outo aloitus. Itsehän sen elämänsä sitten rakentaa. Vaikka olis kultalusikka suussa syntynyt, itse täytyy opiskella ja hankkia ammatti ja siitä sitten eteenpäin. Raha ei takaa myöskään onnellista liittoa tai lapsia.
Yh jonka lapset menestyvät ja joilla on jalat maassa
[/quote]
On se asuinalue aika ratkaisevaa mutta kiva että sun lapset menestyy ja munkin tytöillä on ne jalat maassa.
[/quote]Miten se on ratkaiseva? Koulussa voi olla paras vaikka asuisi missä ja itsetunto hyvä. Ei tästäkään vuokratalosta ole muita ylioppilaita kasvanut kuin minun lapseni mutta ei se tarkoita että naapurit olisivat tyhmempiä. He eivät vain ole kannustaneet samaan kuin minä ja maksaneet kalliita taideharrastuksia koska eivät itse ole akateemisesta suvusta.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 19:02"]
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 16:51"][quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 12:57"] No ei ne puitteet määritä ihmisarvoa. Aika outo aloitus. Itsehän sen elämänsä sitten rakentaa. Vaikka olis kultalusikka suussa syntynyt, itse täytyy opiskella ja hankkia ammatti ja siitä sitten eteenpäin. Raha ei takaa myöskään onnellista liittoa tai lapsia. Yh jonka lapset menestyvät ja joilla on jalat maassa [/quote] On se asuinalue aika ratkaisevaa mutta kiva että sun lapset menestyy ja munkin tytöillä on ne jalat maassa. [/quote]Miten se on ratkaiseva? Koulussa voi olla paras vaikka asuisi missä ja itsetunto hyvä. Ei tästäkään vuokratalosta ole muita ylioppilaita kasvanut kuin minun lapseni mutta ei se tarkoita että naapurit olisivat tyhmempiä. He eivät vain ole kannustaneet samaan kuin minä ja maksaneet kalliita taideharrastuksia koska eivät itse ole akateemisesta suvusta.
[/quote]
Minä en ole akateemisesta suvusta, mutta erittäin sivistyneestä perheestä. Vanhempani olivat duunareita, jotka sivistivät itseään vapaa-ajalla, omasta halustaan, lukemalla asioista laaja-alaisesti. Kotonamme myös keskusteltiin paljon erilaisista asioista, tieteistä, taiteista, politiikasta jne. Katson saaneeni erinomaiset lähtökohdat ja eväät elämääni, sekä perintönä kiinnostuksen oppia ja tietää lisää.
Asuimme myös alueella, joka koostui pääasiassa kunnan vuokra-asunnoista. Minusta se oli oiva kasvuympäristö ja hyvä läpileikkaus erilaisista ihmisistä.
Taustani ei ole koskaan hävettänyt minua, pikemminkin päinvastoin. Olen oppinut jo varhaisessa vaiheessa, että älykkyyttä ja viisautta löytyy monenlaisista ihmisistä, ammattiin, arvoon tai asuinpaikkaan katsomatta.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 17:36"][quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 17:32"]
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 17:11"]
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 17:10"]Toivottavasti opit lapsuudestasi 2 asiaa! 1. Lapset tehdään vasta kun niihin on varaa ja 2. Isä kannattaa valita hyvin ettei tarvi olla yh. Paskasta voi aina oppia jos ei muuta:) [/quote] Ei tällainen suunnitelmallisuus kuulu av-mamman hyveisiin:)
[/quote]
Olette ilmeisesti tosi nuoria, tai sitten ihan pullossa kasvaneita. Mun äitini eli isän kanssa avioitumisen jälkeen kahdeksan tasapainoista ja hyvää vuotta, kuten itse on kertonut, ENNEN kuin isä sairastui.
Luuletteko tosiaan että jokainen yksinhuoltajuus johtuu yksiselitteisesti vain "huonosti valitusta isästä"?
Ihan älyttömän yksinkertaisia ihmisiä täällä!
[/quote]
Sinäkään horon penikka voi myöntää että äitisi on pelkkä köyhä idiootti, joka ei osannut valita kumppaniaan :)
Köyhyys on aina vain omaa tyhmyyttä, työttömyys samoin. Jos on esim. niin vitun tyhmä että kouluttautuu alalle josta ei saa työtä. Omat vanhempani ovat sekä terveitä, että rikkaita, samoin minä ja mieheni :) Säälin luusereiden äpäröitä.
[/quote] rikkaus ei ole kuitenkaan fiksuksi tehnyt?
40-vuotias tantta jauhaa LUOKKAKAVEREISTA vittu mitä paskaa. Minä en enää edes muista niiden nimiä.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 19:02"]
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 16:51"][quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 12:57"] No ei ne puitteet määritä ihmisarvoa. Aika outo aloitus. Itsehän sen elämänsä sitten rakentaa. Vaikka olis kultalusikka suussa syntynyt, itse täytyy opiskella ja hankkia ammatti ja siitä sitten eteenpäin. Raha ei takaa myöskään onnellista liittoa tai lapsia. Yh jonka lapset menestyvät ja joilla on jalat maassa [/quote] On se asuinalue aika ratkaisevaa mutta kiva että sun lapset menestyy ja munkin tytöillä on ne jalat maassa. [/quote]Miten se on ratkaiseva? Koulussa voi olla paras vaikka asuisi missä ja itsetunto hyvä. Ei tästäkään vuokratalosta ole muita ylioppilaita kasvanut kuin minun lapseni mutta ei se tarkoita että naapurit olisivat tyhmempiä. He eivät vain ole kannustaneet samaan kuin minä ja maksaneet kalliita taideharrastuksia koska eivät itse ole akateemisesta suvusta.
[/quote]
No sekin on kiva että noita akateemisia harrastuksia ja kertoa miten paljon parempaa sun lasten elämä on mitä muiden. Sanotaan vaikka niin etten mä olisi tehnyt sellaisia juttuja mitä olen tehnyt eikä mun lapseni tekisi jos oltaisiin asuttu eri paikassa. Se koulunkäynti ei niistäkään kauhean coolia ole ollut tai siis oot arvostetumpi ja suositumpi kun teet niin. Kyllä mä sen ymmärrän täysin. Kiinnostusta aika harvalta tuntui löytyvän kouluun kun sitä itsekin kävin ja muthan oltaisiin varmasti hylätty jos olisin alkanut hikariksi.
Up