Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Superkasvattajat! Auttakaa! Ongelma 3,5-vuotiaan kanssa!

Vierailija
15.01.2015 |

Lapsi saa yhtäkkiä kiukkukohtauksia. Esim tänään aamulla isänsä soitti töistä ja kyseli kuulumisia,halusi jutella myös lapsen kanssa ja pyysin lasta puhelimeen, ei halunnut puhua vaan juoksi karkuun ja kiljui.
Sitten lopetin puhelun ja lapsi alkoi rääkymään kurkku suorana että "haluan puhua puhelimessa!". Sanoin että pyysin sua äsken puhelumeen mutta et halunnut puhua. Haluatko varmasti puhua nyt? Lapsi sanoo että haluaa. Soitan isälle, annan lapsen painas vihreää soittonappia, annan puhelimen lspselle, sama toistuu, juoksee pois ja huutaa ettei halua. Kun suljen luurin, lapsi huutaa 20 min suoraa kurkkua että haluaa puhua puhelimessa. Sanon että nyt ei enää onnistu, sulla oli kaksi tilaisuutta mutta et puhunutkaan. Nyt isä tekee töitä. Puhutte illalla sitten. Lapsi huutaa aikansa, mun korvaton hajalla, mikään ei auta, ehdotan ulkoilua, telkkaa, peliä...ei edes kuuntele.
Jossain vaiheessa lapsi lopettaa rääkymisen itsestään ja tulee halaamaan.

Muutaman tunnin menee hyvin. Sitten lapsi käy vessassa ja pyytää pesemään bideellä. Tulen vessaan ja lapsi alkaa huutamaan "voiksä tulla? voiksä tulla?". Sanon että mitä nyt, tässähän mä olen. Pesen lapsen ja kysyn että puetko itse housut. Lapsi on riisunut housut lattialle. En saa vastausta, lapsi huutaa "voiksä tulla, voiksä tulla" vihaisesti rääkyen. Sanon että mä pesin sut jo, mennään leikkimään. Ei kelpaa, huuto jatkuu. Sanon että pue ja tule perässä ja poistun vessasta.
Lapsi hakkaa ja potkii vessan ovea ja rääkyy.
Vartin päästä menen takaisin vessaan, sama huuto jatkuu, puen lapselle ne houst ja vedän kädestä huoneeseensa. Ehdotan että tehdään palapeliä. Lapsi huutaa kurkku suorana että "en halua että sä puet mua!" koko ajan sama lause. menen olohuoneeseen,lapsi hokee samaa rääkyen ja seuraa. sanon että haluatko että mä huudan sun korvaan?lapsi peittää korvansa ja huutaa samaa lausetta.
en jaksa kuunnella ja kannan lapsen omaan huoneeseensa ja sanon että rauhotu ensin ja tule sitten ulos. lapsi hakkaa ja potkii ovea ja rääkyy "mä en halua että sä puet mua!"
jossain vaiheessa huuto hiljenee ja se on vain enää "äiti! äiti...en haluu..."
sitten menen lapsen huoneesen, kysyn että oletko nyt rauhoittunut.lapsi katsoo minua uhmakkaasti ja karjaisee vielä kerran "mä en halua että sä puet mua".
kysyn että halutko halin. lapsi miettii ja haluaa. tulee syliin ja hymyilee ja sanoo että on rauhoittunut.

kunnes seuraava kiukku iskee...

tarvin vinkkejä ja apua, pliis!!!!!

Kommentit (36)

Vierailija
21/36 |
15.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 16:46"]

Jos lapsi huutaa ja raivoaa, ota hänet syliin ja pidä niin kauan että rauhoittuu. Vaikka huutaisi ja potkisi ja rimpuilisi, niin rauhallisella äänellä puhut että nyt rauhoitutaan, ei ole hätää, kaikki ok. Periksi ei pidä antaa. Lasta ei pidä päästää pompottamaan. Hän haluaa testata, että rakastatko häntä vaikka hän huutaa ja raivoaa.

[/quote]

 

Mitä lapsi oppii tästä? Että hellyyden ja rakastamisen tekosyyllä saa lukita, vangita, pakottaa, alistaa, puristaa ja nöyryyttää niin kauan, että voimat loppuvat ja ja suusta pusertuvat sanat "äiti minäkin rakastan sinua, saanko nyt päästä vapaaksi"? Ihan sairas menetelmä, ei poikkea mitenkään siitä että lapselta sidottaisiin kädet ja nilkat nauhalla ja hänen päällää istuttaisiin kunnes väsyy rimpuilemaan. Sen jälkeen vakuutellaan, että teen tämän vain omaksi parhaaksesi ja siksi, että rakastan sinua.

Vierailija
22/36 |
15.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 19:49"][quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 16:46"]

Jos lapsi huutaa ja raivoaa, ota hänet syliin ja pidä niin kauan että rauhoittuu. Vaikka huutaisi ja potkisi ja rimpuilisi, niin rauhallisella äänellä puhut että nyt rauhoitutaan, ei ole hätää, kaikki ok. Periksi ei pidä antaa. Lasta ei pidä päästää pompottamaan. Hän haluaa testata, että rakastatko häntä vaikka hän huutaa ja raivoaa.

[/quote]

 

Mitä lapsi oppii tästä? Että hellyyden ja rakastamisen tekosyyllä saa lukita, vangita, pakottaa, alistaa, puristaa ja nöyryyttää niin kauan, että voimat loppuvat ja ja suusta pusertuvat sanat "äiti minäkin rakastan sinua, saanko nyt päästä vapaaksi"? Ihan sairas menetelmä, ei poikkea mitenkään siitä että lapselta sidottaisiin kädet ja nilkat nauhalla ja hänen päällää istuttaisiin kunnes väsyy rimpuilemaan. Sen jälkeen vakuutellaan, että teen tämän vain omaksi parhaaksesi ja siksi, että rakastan sinua.
[/quote]
En mäkään kyllä tälläsiä keinoja "normaalin" lapsen kanssa käyttäisi. Silloin on tuo sallittua jos lapsi oikeasti meinaa satuttaa itseään tai muita raivon vallassa. Eikö tällä ole joku nimikin, holding? Mä mietin, et jos itse oon raivoissani tai todella vihainen, niin silloin tarvin kyllä etäisyyttä, tuntuu todella ahdistavalta ajatukselta jos joku silloin estäisi mun liikkumisen ja pakottaisi mut aloilleen kunnes rauhotun...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/36 |
15.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen 19v. ja haluan tulevaisuudessa lapsia, mutta olen luullut että uhmis on sellaista, että tekee kaikkea kielloista huolimatta ja vetää raivareita. Tuo kuullostaa kamalalta, enkä oikein ymmärrä edes tuota lapsesi käyttäytymistä... No, tsemppiä sinulle, ohi se kuitenkin menee. Itse tietämättönä vain ihmettelen noita, että lapsi raivoaa, jotta tietää että äiti on turvana, mutta itselle tuli mieleen tuosta jokin erityislapsi. Huh, arvostan uhmiksin vanhempien jaksamista tästedes!

Vierailija
24/36 |
15.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun lapsi hokee äiti, äiti, äiti niin kauan että vastaan ei riitä että katson silmiin kysyvästi. Sitten se kävelee oikein hitaasti ja huutaa rääkyy raiviaa perässä odota, odota, odota ja kun odotan että on jo perseessä kiinni niin alan itsekkin laahustelemaan pikkuhiljaa eteenpäin, josta alkaa taas kauhea huuto, odota, odota vaikka lapsi on vieressäni. Sitten pyytää ensin mItoa sitten piimää ha sittenkin maitoa.

Tuttu juttu, uhmahan se. Ei siihen oikeen mitään kasvatuskeinoa ole joka sen lopettais.

 

Vierailija
25/36 |
15.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

24, ei pikkulapsi ymmärrä tuota takaisin toljottamisen "sarkasmia". Kun hän haluaa huomiota, on ihan se ja samaa hokeeko äiti, maitoa, piimää vai höllöntöllöntönttöä. Hän tarvitsee silloin reaktiota aikuiselta, luultavasti syliin ottamista ja ylipäätään huomatuksi tulemista. Kyllä siihen on kasvatuskeino: se huomion antaminen. Tai vastaaminen ihan asiallisesti, että odotas hetki, äidillä on homma kesken, mutta tulen ihan kohta.

Vierailija
26/36 |
15.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän 8-vuotias veti äsken pari tuntia tuota, kun pakotin siivoamaan huonettaan. Ottaisin mieluummin sen kolmevuotiaan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/36 |
15.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä samanlainen tuittupää. Huumori auttaa. Yllättävä pieni huumoripläjäys kesken kriisin katkaisee lapsen ajatukset ja sekoittaa pienen pään niin että sinne mahtuu muitakin ajatuksia kuin se mihin lapsi uhmassaan jumi. Kun tuntee oman lapsensa, löytää ne keinot miten pientä ihmistä voi huijata ja hämätä tai auttaa pääsemään sen uhmansa yli. Reippaasti vaan kokeilemaan. :) 

Lapsi on kehittyvän hermostonsa ja ikänsä armoilla, ja vaikka se uhmakohtaus olisi kuinka hirveä, niin lapsi on se jolla on aina pahempi olo kuin aikuisella. Lapsi voi olla ihan sekaisin itsensä kanssa, oman tahtonsa kanssa ja hänestä tuntuu kauhealta, että hän juuri hetki sitten on kieltäytynut jostakin asiasta jonka oikeasti haluaisikin.  Siksi sitä lapsen uhmaa pitää kunnioittaa, eikä varastaa sitä aikuisen omaksi tomeraksi kasvatushetkeksi, että minäpä pistän sut ruotuun. Ne ovat tärkeitä oppimisen hetkiä, vaikka hermoja raastaviakin. Siinä voi aikuinenkin kuunnella omia tunteitaan - ne kertovat miten omaan uhmaan on aikanaan suhtauduttu, vaikka sitä ei itse tietoisesti muistaisikaan. Jos lapsen uhma tuntuu kovin raskaalta, voi olla että sitä omaa uhmaa ei koskaan saanut käydä läpi. Silloin, jos ei itse ole saanut uhmata, ei pysty sallimaan sitä lapsellekaan.

Vierailija
28/36 |
15.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/36 |
15.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko teillä muita lapsia? Meillä auttoi kerho. Lapsi oli vaan tylsistynyt kotona pikkusiskon seuraan.

Vierailija
30/36 |
16.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/36 |
16.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 17:31"]

Selkäsauna kehiin niin alkaa kakara oppia!

[/quote]

30 vuotta sitten jo tullut laki Suomeen lapsen fyysisestä koskemattomuudesta. Eli on rikos antaa selkäsauna. Jos väkivalta on kasvatuskeino ollaan jo pahassa pulassa... AP: tuollaiset sivut mistä saa vinkkejä: Tuntea saa - Teko on valinta

Vierailija
32/36 |
16.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/36 |
16.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vielä väkivallan kannattajalle:

”Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.”

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1983/361, 1 §, 3.

llan kannattajalle:

 

Vierailija
34/36 |
15.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/36 |
16.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 16:46"]

Jos lapsi huutaa ja raivoaa, ota hänet syliin ja pidä niin kauan että rauhoittuu. Vaikka huutaisi ja potkisi ja rimpuilisi, niin rauhallisella äänellä puhut että nyt rauhoitutaan, ei ole hätää, kaikki ok. Periksi ei pidä antaa. Lasta ei pidä päästää pompottamaan. Hän haluaa testata, että rakastatko häntä vaikka hän huutaa ja raivoaa.

[/quote]

 

Mun eksä haluaisi toteuttaa tuota menetelmää meidän 2-vuotiaan kanssa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi kiellosta huolimatta lyö uudelleen. Aivan älytöntä aiheuttaa lapselle kiukkukohtaus ja ahdistusta lukitsemalla hänet syliin. Ei sylin pidä olla mikään rangaistus.

 

Monesta selviää, kun on itse nukkunut ja syönyt hyvin. Silloin jaksaa olla kärsivällinen, ymmärtävä ja asettua lapsen tasolle. Jaksaa sanoittaa tunteita, viedä huomiota muualle ja keksiä veemäisistä tilanteista hauskoja leikkejä. Mä pyrin siihen, että saisin setvittyä tilanteet juttelemalla ja esim. pukemisesta aiheutuva vetkuttelu ja kiukuttelu vältettäisiin kuin huomaamatta.

Vierailija
36/36 |
16.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 16:21"]

No tuosta päätellen lapseltasi puuttuu selvästikin vanhemmat. Ne on semmoset, jotka laittaa lapselle rajat. Vanhemmat ei lässytä. Vanhemmat ei anna lapsen päättää. Vanhemmat opettavat lapselle, mikä käy ja mikä ei käy eli vanhemmat opettavat kuule ihan itse lapselleen mikä tässä maailmassa on hyvää käytöstä ja mikä ei. - Kirjoita sitten, kun olet sisäistänyt tämän, niin jatkan.

[/quote]kyllä, kyllä. Ja sulla oli lapsia - montako? Nolla? Teoriassa olet oikeassa mutta käytännössä lapsi ei ole kone eikä edes koira. Lapsella on uhmansa, lapsi opettelee käsittelemään ja hallitsemaan tunteitaan, joskus on vaan huono päivä, joskus on tulossa kipeäksi, joskus vaan väsyttää, joskus on iskää ikävä....

 

kolmen äiti

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kolme kolme