Uskotko kuoleman jälkeiseen elämään?

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystävä kävi nuorempana kuolemassa, mutta palasi takaisin. Olisi kuulemma halunnut jäädä sinne, koska oli parempi olo kuin missään unessakaan. Oli nähnyt edesmenneen mummonsa siellä pimeässä paikassa, jossa oli valkoinen valo ja mummo, kaksi tyyppiä hänen sivuillaan ja mummo oli kuulemma ollut vihainen, että ei halunnut hänen vielä tulevan tai jäävän sinne vaikka olisi halunnut. Sen takia luulen, että palasi sieltä takaisin ja oli ollut aivan jäässä melkeen kun heräsi. Myös sanoo, että unta se ei todellakaan ollut vaan ihan oikeasti kävi siellä. Siksikään en pelkää kuolemaa ihan hirveästi enää kun tietää, että ei se mitään kauheaa ole vaan jotain käsittämättömän hyvänoloista. Muitakin hulluja tarinoita löytyy netistä kun käynyt siellä toisella puolella.

Mitä pelättävää siinä on, vaikka ei olisi mitään kuoleman jälkeen? Pelottiko sinua se aika kun et ollut olemassa ennen syntymääsi?

En. Olemme kaikki lopulta madonruokaa ja hyvä niin.

Elämän jälkeiseen kuolemaan kyllä.

Uskon, koska uskon Jeesuksen sovitustyöhön ja Jumalaan, joka on minut ja tämän kaiken luonut. Jumala on rakkaus. Tämän elämän jälkeen kristitty pääsee iankaikkiseen iloon ja rauhaan. Saan nähdä Jeesuksen kasvoista kasvoihin.

Energia ei häviä ja ei me tiedetä mitä minä on, joten vaikea kuvitella että kuolema muuttaisi tilannetta merkittävästi.

Tiede eikä terve järki ei moista tunne.

Ainoastaan satuja totena selittävät hihhulit tätä selittävät.

--> Päivänselvää että ihminen ei eroa muista biologisista olioista mitenkään. Kuolema on lopullinen.

Vierailija kirjoitti:

Energia ei häviä ja ei me tiedetä mitä minä on, joten vaikea kuvitella että kuolema muuttaisi tilannetta merkittävästi.

Illuusio "minästä" on aivojen toiminnoista syntyvä ilmiö. Kun aivoista sammuu virta, niin sammuu myös "minuus".