teillehän tulee nuoret perinnöt vanhemmiltanne
Ja osalle erittäin isot vielä. Ja vaan siksi että vanhempi polvi oli säästäväinen.
Kommentit (92)
Mikä on nuori perintö? Lottovoitto?
Eipä sitä tiedä vaikka kuolisi ennen vanhempia. Itse sitä paitsi arvostan enemmän sitä että vanhemmat ovat elossa ja voivat hyvin mahdollisimman pitkään ja käyttävät rahaa itseensä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on nuori perintö? Lottovoitto?
Pilkku.
Me ollaan niin pitkäikästä sukua joka on tehny lapset nuorena niin siitä pääsee nauttimaan ehkä 70senä.
Isän isä täyttää ens vuonna 90 ja isä on 62
Minulta on toinen vanhempi jo kuollut. Sain perintöä suunnilleen vuosipalkkani verran.
Toisen vanhemman omat vanhemmat elivät lähes 100-vuotiaiksi. Jos oma vanhempanikin elää yhtä pitkään, saa perintöä odotella aika kauan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on nuori perintö? Lottovoitto?
Pilkku.
Kaksi pilkkua.
Mummolla oli niin monta lasta ja lastenlasta, ettei siitä kuormasta riittänyt juurikaan jaettavaa. Isomummo oli omaishoitajiensa toimesta niistetty kuiviin jo elinaikanaan. Omat vanhemmat oli teinivanhempia, joten sitä perintöä odotellessa saattaa vaikka kuolla itse ensin.
Osa saa ison perinnön, osa kohtalaisen, osa pienen ja osa ei saa muuta kuin romua josta pitää hankkiutua eroon. Ihmeellistä ajattelua, että kaikki saa perintöä.
Mä olen nyt vähän yli 40v. ja kyllä mä toivon saavani pitää vanhempani vielä pitkään. Mä elän omilla tuloilla enkä ole kuin Kummelin sketsissä perintöä odotellessa. Äitini isä eli yli 90-vuotiaaksi ja vanhin lapsensa oli isoisän kuollessa 70v. Isoisä itse oli 74v kun hänen äitinsä kuoli.
Itse tunnen 104-vuotiaan jonka lapsista kaksi on jo kuollut.
Tulee jos tulee, joskus. Ja toisaalta, mieluummin pidän vanhempani kuin heidän omaisuutensa. Kaverini äiti kuoli yllättäen kuusikymppisenä, ja kaveri sai aika paljon perintöä, se tuli hänelle aika tarpeeseenkin. Siitä huolimatta olisi kyllä 100x mieluummin pitänyt äitinsä elossa ja elänyt köyhempänä.
Vanha hoitamaton omakotitalo syrjäseudulla ja kasapäin ties mistä haalittua ilmaisroinaa. Ei kiitos.
Ei kyllä nykynuorten vanhempien sukupolvi ole mitenkään säästäväinen. Meidän isovanhempamme ovat niitä piheistä piheimpiä jotka säästävät jugurttipurkitkin kun voi joskus tarvita, mutta heidän lapsensa on jo hyvinkin keski-iässä ja yli, ja osaavat kyllä tuhlaamisen taidon.
Kenelle tulee, kenelle ei. Toinen vanhempi kuoli parikyt vuotta sitten ja talon myynnistä jäi käteen kulujen ja silloisten vähän isompien perintöverojen jälkeen parin kk:n nykyinen bruttopalkka. Sitäkin taloa kituuttamalla maksettiin ja mitä iloa siitä olikaan lopulta, ei mitään.
Toinen vanhempi, pitkän työuran tehnyt on omassa rahankäytössään ollut aina sitä lajia, ettei todellakaan tule perintöä. Rahat on menneet vaihtuviin naisiin ja viinaan. Luultavasti on nytkin ulosotossa, koska ei ole osannut sopeuttaa menojaan eläkkeelle jäätyään ja itkee jatkuvasti rahapulaansa. Eli sieltä jää vuokrayksiön siivous ja velat.
Isovanhemmalta tulee aikanaan perintöä, mutta mieluummin pitäisin se ainoan jäljellä olevan isovanhemman hengissä niin pitkään kuin mahdollista, on ainoa sukulainen, joka minusta yhtään välittää.
Tässäkin asiassa hyväosaisuus periytyy - toiset saa hyvät ja välittävät vanhemmat, jotka on niiden elämässä mukana. Auttavat ja rakastavat. Kuolemansakin jälkeen jättävät rahaköntit lohdutukseksi. Toiset saa sitten jtn muuta.
Vierailija kirjoitti:
Kenelle tulee ja kenelle ei.
Enkä tiedä lohduttaako se sitten kuusikymppisenä enää hirveästi.
Miksei lohduttaisi tai ainakin auttaisi?
Valitettavasti ja yrittäjät kauppaa sen varallisuuden pois ennen kuin tulee jaon aika
Se onkin nykynuorten ainoa toivo päästä eläkkeelle ennen vanhainkotia, ellei sitten pysty itse säästämään itselleen rahaa. En tiedä miten niille sitten käy joille ei tule perintöä eikä ole omia säästöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vanha hoitamaton omakotitalo syrjäseudulla ja kasapäin ties mistä haalittua ilmaisroinaa. Ei kiitos.
Samaa mietin. Isältäni jää talo perämetsässä ja kun se jaetaan meille niin tuskin edes veroja saa siitä maksettua. En halua.
Ädistäni jää vuokraluukkuja mutta saanko niistä potkia vuokralaiset ulos vai saanko ne perinnöksi? En halua niitäkään.
Isoisältäni tulee ehkä pari tonnia. On kyllä säästäväinen mutta pienet ovat olleet tulotkin, niin ei sieltä ole paljoa kertynyt. Ja on meitä lapsenlapsia perimässäkin useampi.
Isän kuollessa voi toki tulla jo useampi kymmenen tuhatta riippuen koska kuolee mutta toivottavasti ei ihan pian, kun ei ole vielä eläkeiässäkään. Mutta ei ne summat mitään valtavia ole, kun asunnot on ostettu lainalla ja laina-aikaa on vielä kymmeniä vuosia jäljellä. Ja kun jakajiakin on useampi, niin eipä sieltä paljoa tule. Eikä nuo eläkeikää lähestyvät enää kovin säästäviä ole, vaan nauttivat elämästä niin kuin kuuluukin. Käyvät etelänmatkoilla hyvissä hotelleissa ja etsivät elämyksiä.
Kenelle tulee ja kenelle ei.
Enkä tiedä lohduttaako se sitten kuusikymppisenä enää hirveästi.