Mitä kertoo ihmisestä se että jatkuvasti vaihtaa sisustusta?

Vierailija kirjoitti:

Sisustus peilaa aina ihmisen persoonaa joko enemmän tai vähemmän.

Ihminen, joka vaihtelee sisustusta tyylistä toiseen on hukassa, tai muutenkin elämässään tuuliviiri.

Eikö tuolla logiikalla se, joka ei koskaan vaihda sisustusta, on aikaansa jämähtänyt? Mikä on sellainen sopiva aikaväli vaihtaa sisustusta, jotta ei ole elämässään hukassa tai jämähtänyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sisustus peilaa aina ihmisen persoonaa joko enemmän tai vähemmän.

Ihminen, joka vaihtelee sisustusta tyylistä toiseen on hukassa, tai muutenkin elämässään tuuliviiri.

Eikö tuolla logiikalla se, joka ei koskaan vaihda sisustusta, on aikaansa jämähtänyt? Mikä on sellainen sopiva aikaväli vaihtaa sisustusta, jotta ei ole elämässään hukassa tai jämähtänyt?

Elämä ja kodin muutokset kävelee käsi kädessä. Kyllä kaikista asunnoista lähtee tavaraa ja tulee uutta tavaraa.

Aivan eri asia kun joku hurahtaa maalaisromanttiseen sisustukseen, sitten kyllästyy, vaihtaa lennosta skandinaaviseen minimalismiin, kyllästyy, vaihtaa boho-tyyliin, kyllästyy, vaihtaa retroiluun, kyllästyy jne.

Jotkut nauttivat sisustamisesta sinänsä, se on heille mieluisa projekti, kun käden jäljen näkee heti. Jos jatkuva vaihtelu ympäristössä ei haittaa heitä, niin miksi ei?

On varmaan niitäkin, jotka ovat aina vain tyytymättömiä tai muuten eivät tykkää pysyvyydestä tms.

Viittaa psykopatiaan. Sellainen ihminen saattaa olla jopa sarjamurhaaja.

Joko on esteettinen ja nauttii kodin uudistamisesta silloin tällöin. Tai sitten on tyytymätönja etsii sitä omaa juttua. Itse sisustin nuorena ja vaihtelin järjestystä ja tekstiilejä, kun ne ei ihan tuntuneet omalta. Sitten vähitellen siitä muovautui oma tyyli ja nyt on samat huonekalut olleet jo varmaan viisitoista vuotta, enkä kaipaa vaihtelua. Vähän samaa vaatteissa, kun oppii tuntemaan itsensä paremmin, ei tule huteja samoin kuin nuorena kun vielä etsi omaa tyyliä.

Mutta jos joku nauttii sisustamisesta, ei kai siinä mitään vikaa ole?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sisustus peilaa aina ihmisen persoonaa joko enemmän tai vähemmän.

Ihminen, joka vaihtelee sisustusta tyylistä toiseen on hukassa, tai muutenkin elämässään tuuliviiri.

Eikö tuolla logiikalla se, joka ei koskaan vaihda sisustusta, on aikaansa jämähtänyt? Mikä on sellainen sopiva aikaväli vaihtaa sisustusta, jotta ei ole elämässään hukassa tai jämähtänyt?

Elämä ja kodin muutokset kävelee käsi kädessä. Kyllä kaikista asunnoista lähtee tavaraa ja tulee uutta tavaraa.

Aivan eri asia kun joku hurahtaa maalaisromanttiseen sisustukseen, sitten kyllästyy, vaihtaa lennosta skandinaaviseen minimalismiin, kyllästyy, vaihtaa boho-tyyliin, kyllästyy, vaihtaa retroiluun, kyllästyy jne.

Mihin kaikkeen muuhun kuin sisustukseen tätä voi soveltaa? Jos tykkäät kokeilla erilaisia ruokakulttuureita, olet tuuliviiri. Jos tykkäät vaihdella vaatetyylejä, olet tuuliviiri. Jos katselet välillä romanttisia komedioita ja välillä kauhua, olet tuuliviiri.

Mun mielestä on vähän naurettavaa vetää tuollaisia johtopäätöksiä jostain yhdestä harrastuksesta. Ja mä voin sanoa tän tuuliviirien kuningattarena, koska mulla vaihtuu parin kuukauden välein harrastukset, opinnot ja vaatetyylit. Jos se tuuliviiriys ei näy kun sisustuksessa, niin sitten se ihminen todennäköisesti vaan tykkää sisustaa eikä siitä kannata vedellä johtopäätöstä, että hän on jotenkin erityisen hukassa.

Minä yritän joskus muuttaa olohuoneen järjestystä, mutta huomaan aina lopulta, että alkuperäinen järjestys on käytännöllisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sisustus peilaa aina ihmisen persoonaa joko enemmän tai vähemmän.

Ihminen, joka vaihtelee sisustusta tyylistä toiseen on hukassa, tai muutenkin elämässään tuuliviiri.

Eikö tuolla logiikalla se, joka ei koskaan vaihda sisustusta, on aikaansa jämähtänyt? Mikä on sellainen sopiva aikaväli vaihtaa sisustusta, jotta ei ole elämässään hukassa tai jämähtänyt?

Elämä ja kodin muutokset kävelee käsi kädessä. Kyllä kaikista asunnoista lähtee tavaraa ja tulee uutta tavaraa.

Aivan eri asia kun joku hurahtaa maalaisromanttiseen sisustukseen, sitten kyllästyy, vaihtaa lennosta skandinaaviseen minimalismiin, kyllästyy, vaihtaa boho-tyyliin, kyllästyy, vaihtaa retroiluun, kyllästyy jne.

Mihin kaikkeen muuhun kuin sisustukseen tätä voi soveltaa? Jos tykkäät kokeilla erilaisia ruokakulttuureita, olet tuuliviiri. Jos tykkäät vaihdella vaatetyylejä, olet tuuliviiri. Jos katselet välillä romanttisia komedioita ja välillä kauhua, olet tuuliviiri.

Mun mielestä on vähän naurettavaa vetää tuollaisia johtopäätöksiä jostain yhdestä harrastuksesta. Ja mä voin sanoa tän tuuliviirien kuningattarena, koska mulla vaihtuu parin kuukauden välein harrastukset, opinnot ja vaatetyylit. Jos se tuuliviiriys ei näy kun sisustuksessa, niin sitten se ihminen todennäköisesti vaan tykkää sisustaa eikä siitä kannata vedellä johtopäätöstä, että hän on jotenkin erityisen hukassa.

Ruoka ja vaatetus ovat hieman pienempiä asioita kuin asunnon laittaminen uusiksi. Monella tapaa. Varsinkin ruoka.

Ihan jo hiilijalanjäljen takia kannattaa välttää kertakäyttökulttuuria, hankkia asioita ja huonekaluja tositarkoituksella, eikä hetken mielijohteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sisustus peilaa aina ihmisen persoonaa joko enemmän tai vähemmän.

Ihminen, joka vaihtelee sisustusta tyylistä toiseen on hukassa, tai muutenkin elämässään tuuliviiri.

Eikö tuolla logiikalla se, joka ei koskaan vaihda sisustusta, on aikaansa jämähtänyt? Mikä on sellainen sopiva aikaväli vaihtaa sisustusta, jotta ei ole elämässään hukassa tai jämähtänyt?

Elämä ja kodin muutokset kävelee käsi kädessä. Kyllä kaikista asunnoista lähtee tavaraa ja tulee uutta tavaraa.

Aivan eri asia kun joku hurahtaa maalaisromanttiseen sisustukseen, sitten kyllästyy, vaihtaa lennosta skandinaaviseen minimalismiin, kyllästyy, vaihtaa boho-tyyliin, kyllästyy, vaihtaa retroiluun, kyllästyy jne.

Mihin kaikkeen muuhun kuin sisustukseen tätä voi soveltaa? Jos tykkäät kokeilla erilaisia ruokakulttuureita, olet tuuliviiri. Jos tykkäät vaihdella vaatetyylejä, olet tuuliviiri. Jos katselet välillä romanttisia komedioita ja välillä kauhua, olet tuuliviiri.

Mun mielestä on vähän naurettavaa vetää tuollaisia johtopäätöksiä jostain yhdestä harrastuksesta. Ja mä voin sanoa tän tuuliviirien kuningattarena, koska mulla vaihtuu parin kuukauden välein harrastukset, opinnot ja vaatetyylit. Jos se tuuliviiriys ei näy kun sisustuksessa, niin sitten se ihminen todennäköisesti vaan tykkää sisustaa eikä siitä kannata vedellä johtopäätöstä, että hän on jotenkin erityisen hukassa.

Ruoka ja vaatetus ovat hieman pienempiä asioita kuin asunnon laittaminen uusiksi. Monella tapaa. Varsinkin ruoka.

Ihan jo hiilijalanjäljen takia kannattaa välttää kertakäyttökulttuuria, hankkia asioita ja huonekaluja tositarkoituksella, eikä hetken mielijohteesta.

Yhtä lailla on oma tyyli hukassa niiltä

jotka jatkuvasti ostavat erityylisiä vaatteita.. Tuo ruoka nyt ei ole millään tavalla verrattavissa, koska ruokaa on pakko ostaa joka päivälle uutta joka tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sisustus peilaa aina ihmisen persoonaa joko enemmän tai vähemmän.

Ihminen, joka vaihtelee sisustusta tyylistä toiseen on hukassa, tai muutenkin elämässään tuuliviiri.

Eikö tuolla logiikalla se, joka ei koskaan vaihda sisustusta, on aikaansa jämähtänyt? Mikä on sellainen sopiva aikaväli vaihtaa sisustusta, jotta ei ole elämässään hukassa tai jämähtänyt?

Elämä ja kodin muutokset kävelee käsi kädessä. Kyllä kaikista asunnoista lähtee tavaraa ja tulee uutta tavaraa.

Aivan eri asia kun joku hurahtaa maalaisromanttiseen sisustukseen, sitten kyllästyy, vaihtaa lennosta skandinaaviseen minimalismiin, kyllästyy, vaihtaa boho-tyyliin, kyllästyy, vaihtaa retroiluun, kyllästyy jne.

Tämä. Jos kovin usein ja paljon muuttaa sisustusta, se voi kertoa siitä, että oma maku ja käsitys itsestä ovat hukassa. Olen esteetikko ja kodin sisustus on tärkeä asia. En kuitenkaan ole tippaakaan vaihtelunhaluinen ja uuden hankkiminen vain uuden hankkimisen ilosta on vieras ajatus. Jotkin huonekalut ovat kulkeneet muka siitä lähtien kun kotoa muutin pois enkä vaihtele kalusteita tai tekstiilejä. Kun kerran ostaa laadukasta, sama sohvatyyny kestää vaikka yli 10 vuotta. Huomaan että oma maku ja tyyli on löytynyt viimeisen 7-8 vuoden aikana (olen nyt 35) eikä sisustus ole sinä aikana paljoakaan muuttunut.

Niin, no mitäpä se minusta kertoo, että vaihdoin monen vuoden jälkeen valokuvia kehyksiin. Välillä muutakin katsottavaa.

Kertoo siitä että on massan mukana menevä