Tunnetteko ihmisiä, jotka keskustellessa koskettavat aina välillä, vaikka ette tuntisi kovin hyvin?

Suomessahan nimenomaan tuntemattomia ihmisiä kosketellaan. Tuttuja ei.

Esim. kättely. Viimeksi olen kätellyt uutta työkaveria tammikuussa 2020. Olen sen jälkeen vaihtanut työpaikkaa itsekin enkä ole toistaiseksi kätellyt ketään. Enkä voisi kuvitellakaan, että kättelisinkään. Minähän tunnen nämä tyypit jo, ei tuttujen kesken kätellä!

Sama baarissa. Vieras mies saattaa tulla hivelemään takamustani, kun toivoisi pääsevänsä saatille. Voisiko tuttu mies toimia niin?

Ei voisi.

Koskettelu on kyvyttömyyttä kommunikoida omia tarpeitaan sanallisesti.

Kotipaikkakunnallani oli nyt jo edesmennyt parturi, joka oli kova puhumaan ja innostuessaan läpsi aikamoisella voimalla puhekumppaniaan, useinkin asiakastaan. Hän puhua papatti, läpsi ja leikkasi kaikille ukoille saman mallin mukaan hyvin lyhyet hiukset. Nuoret eivät hänen tuoliinsa suostuneet edes istumaan. Vanhemmat miehet tuumasivat, että käsivarsien mustelmista näkee, että on taas käyty parturissa. 

Minä. Kosketan välillä, aika harvoin, olkapäähän, jos on sellainen tunne. Tapa on spontaani, yleensä tunnen myötätunnon tai kiintymyksen läikähdyksen noin tehdessäni.

Olen suomalaisten vanhempien suomalainen lapsi. Meillä kotona kiintymyksen osoittaminen oli normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Minä. Kosketan välillä, aika harvoin, olkapäähän, jos on sellainen tunne. Tapa on spontaani, yleensä tunnen myötätunnon tai kiintymyksen läikähdyksen noin tehdessäni.

Olen suomalaisten vanhempien suomalainen lapsi. Meillä kotona kiintymyksen osoittaminen oli normaalia.

Ja teetkö tätä tuttaville ja tuntemattomille, vaiko vain läheisille? Läheisille se vielä menee, mutta pliis älä lääpi jotain hyvänpäiväntuttua tai juuri tapaamaasi ihmistä, vaikka mikä myötätunto läikähtäisi.