Apuja, tänään pitäisi keskustella jatkosta miehen kanssa. PITKÄ sepustus.

Ollaan tapailtu parisen kuukautta nyt. Sain alusta asti miehestä oudon kuvan. Hän oli heti muuttamassa meille, olisi pitänyt olla 24/7 yhdessä. Jatkuva piereskely ja röyhtäily alkoivat toisilta treffeiltä. Hän kulki myös rikkinäisissä vaatteissa. Hän puuttui kotonani kaikkeen ruoanlaitosta alkaen ja oli sitä mieltä että hän tekee asiat paremmin. Neuvoi minua kolmen lapsen äitiä kaikessa mahdollisessa.

Alusta asti hän puhui taukoamatta myös exästään. Siellä tulee laukattua jatkuvasti, ja joulun asui entisessä perheessään, muutenkin viettää siellä öitä kuulemma lasten takia. Isot lapset (6-13v) eivät voi tulla isän pieneen kämppään, ja ovat niin takertuneita äitiin, että tämä järjestely on kuulemma paras. Exä tarvitsee koko ajan remppamiestä ja muutenkin viettävät aikaa yhdessä. Mies menee vanhaan kotiinsa samalla tavalla kuin ennenkin, mutta heillä ei ole enää suhdetta. Kai.

Miehen puheet kulkevat samaa pinttynyttä rataa: ruoanlaitto ja tarjousten perässä juokseminen Lidlissä ja Prismassa, ex, eräs vapaa-ajaviettopaikka luonnossa jossa pitäisi istua joka viikko grillaamassa. Hänellä on pari kaveria, jotka ovat myös jumiutuneet tiettyihin maneereihin. Kiinnostusta muuhun maailmaan tai ihmisiin ei ole. Keskustelu ei ole kovinkaan monipuolista. Hän jumittaa menneessä aivan liikaa ja pitää kiinni neuroottisesti vanhoista kuvioista vaatteistaan ja exästä lähtien.

Miehellä oli työpaikkaromanssi vuosi sitten, joka kesti kaksi viikkoa. Jatkuvasti mies puhui myös tuosta työpaikan naisesta ja haukkui häntä. Miehen mielestä suhteessa oli jotain epäselvyyttä, ja niinpä hän piinasi naista koko vuoden erilaisilla tapaamisehdotuksilla ja nolasi häntä työpaikalla. Minulle mies lähetti jostain syystä noita naisen kanssa käytyjä mailikeskusteluja. Niissä nainen pyysi miestä jättämään rauhaan.

Otin yhteyttä naiseen, ja nainen sanoi että miehellä ei todellakaan ole kaikki muumit laaksossa. Heti piti olla koko ajan yhdessä, ei olisi saanut meikata, tarjousten perässä piti juosta eikä nainen olisi saanut käyttää omia rahojaan miten halusi. Nainen varoitti minua miehestä.

Mies oudoksuu erilaisia ihmisiä ja elämäntapoja. Minäkin olen eläväisenä ihmisenä ollut melkoinen kauhistus ja ihmettelynaihe, jopa epäilyttävä. Jopa käyttämäni stringit ovat saaneet epäuskoista ihmettelyä: "Ikinä en ole kenenkään nähnyt tuollaisia käyttävän, eihän noihin naruihin mene edes kangasta, mikä niissä edes maksaa?!" Erään kerran avauduin hänelle huolella noista kaikista häiritsevistä asioista. Mies pillahti itkuun ja toivoi toista mahdollisuutta. Noh, sikailevat tavat ovat melkolailla loppuneet, rikkinäisiä vaatteita hän ei ainakaan nähteni käytä, eikä muita kauheita lumppujaan. Minun neuvomisen ja ohjailun on lopettanut.

Mutta sitten paukahti taas suuri ongelma kuvioihin, eli miehen ex. Mies kertoi suhteestamme, ja ex kilahti täysin. Jostain ihmeen syystä mies kertoi minusta henkilökohtaisia, arkaluontoisia ja kipeitä asioita exälleen. Sanoin ettei itsekään tiedä miksi niin teki, sanoi että ex kuulemma vain halusi tietää minusta ja osasi kysellä oikein :/ Oli tästä kuitenkin pahoillaan. Nyt vaan tämä ex vainoaa miestä minun haukkumisellani, lapsianikin arvostelee, "varoittelee" miestä minusta ja on todella aloittanut mustamaalaamiseni. Sanottakoon etten ole syynä heidän eroonsa, joka tapahtui kolme vuotta sitten. Mies oli meillä kerran, ja exänsä soitti puhuen miehelle kaksi tuntia (!) paskaa minusta. Mies vain kuunteli, eikä tehnyt elettäkään lopettaakseen puhelua, kuunteli vain. Ja minä istuin vieressä syvästi ihmetellen. Tästä huolimatta mies pyörii exän kanssa ja tekee yhteisiä juttuja. Pelkää kuulemma, että ex käskee hakemaan autotallista miehen tavarat.

Ex on kieltänyt etten saa tulla lapsineni esimerkiksi uimahalliin miehen ja hänen lastensa kanssa, ja se oli miehelle ok, eihän exää saa loukata. Ja mikä parasta, mies toistelee minulle exänsä huomiota minusta ja pitää niitä aiheellisina! Vaikken koko exää tunne, enkä ole koskaan tavannut häntä. Käsittämätöntä.

No, miehessä on ne hyvätkin puolet. En kai muuten olisi yrittänyt hänen kanssaan. Hän on avulias, hellä, huumorintajuinen, ja ihan oikeasti on yrittänyt tsempata asioissa mistä olen hänelle huomauttanut. Kuitenkin miehen typerät edesottamukset, suhde exään ja omituinen alku suhteessa ovat saattaneet minut aivan hämilleni. Mies on kuitenkin kouluja käynyt, vastuullisessa työssä, ja joissakin asioissa tavattoman älykäs. Hänen kirjallinen ulosantinsa on kiitettävää.

Miten ihmeessä hänessä on noin kaksi eri puolta? Mies on kärsinyt vakavasta masennuksesta ja syö siihen lääkettä. Olisiko tuolla osuutta asioihin? Ei olla nähty nyt muutamaan päivään tuon exänsä haukkumispuhelun jälkeen, ja tänään meillä olisi tarkoitus keskustella "vakavasti". Mies sanoi että on ollut varpaillaan minusta alusta alkaen. Miksi? Nyt mies syyllistää että olen "ryssinyt" koko jutun. Mitä mä sille miehelle sanon? Olenko minä hullu vai tuo mies??

Kuulostaa tosi sekavalta tekstiltä varmaan. Pahinta on, että jollakin tapaa pidän miehestä ja tunnen sympatiaa häntä kohtaan. Pelkään myös, että itse jään ikuisesti yksin. Myönnän, olen ihmissuhteissani särkynyt monta kertaa, ja kaipaisin rakkautta enemmän kuin mitään :( Antakaa jotain rakentavia kommentteja.