Lue keskustelun säännöt.
Isovanhempien (liika) puuttuminen lastenlasten nimiin!
13.01.2015 |
Onko teillä muilla tällaista, että koko ajan ollaan ehdottelemassa nimiä ja annetaan mielipiteitä ja jopa haukutaan omat nimiehdotukset? Minun ja mieheni äidit, erityisesti oma äitini, tässä suhteessa ihan mahdoton.
Nytkin eilen soitti ja sanoi, että hänellä on tässä muutamia ihania nimiehdotuksia tytölle. Nimet ei ollut omaan mieleeni ja sanoin, että ihan sieviä nimiä, mutta ei ihan kolahda itselle. Hän sanoi että on vain niin innostunut nistä nimiasioita, johon totesin, että onhan kuitenkin jo omilleen saanut nimet valita. Toki on ymmärrettävää ja tavallaan ihan mukavaakin, että nimiä voidaan yhessä miettiä, mutta äiti ihan selkeästi yrittää manipuloida tässä asiassa ja jyrätä omaa tahtoaan läpi.
Hyviäkin ehdotuksia voi tulla ja esikoiselle annettiinkin äiti ehdottama nimi, joka miellytti meitä molempia vanhempia. Mutta eilen kun sanoin, että nimi Elisa oli mielessä niin äiti siihen heti, että tulee liikaa mieleen se puhelinoperaattori. Harmittaa tuo nimien lyttääminen. Anoppi kans ehdottelee nimiä miehen suvusta.
Onko teillä muilla samanlaista?
Kommentit (25)
Mun faija yritti jankuttamalla saada meidän pojalle nimeksi Topi, eli Toivo. Sitä jatkui kaksi kuukautta. Aivan helvetin ärsyttävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin kuvitella että jos jo nimen kohdalla puututaan noin hanakasti, niin mihin puututaankaan syntymän jälkeen. Vapaa-ajan käyttö, vaatetus, kasvatus, lelut, huoneen väritys jne...
Tästä syystä moni pitää nimen salaisuutena ristiäisiin saakka. Ei tarvitse kinata nimimausta isovanhempien kanssa, ja sitten kun isovanhemmat nimen vihdoin saavat kuulla, on jo liian myöhäistä:) Ekassa pidettiin salaisuutena ja tuli toiselta mummolta sellainen reaktio, että todettiin, että onneksi ei sanottu etukäteen ja visusti päätettiin olla hiiskahtamattakaan toisen lapsen nimestä etukäteen.
Minä päätin aikoinaan ennen tyttäreni syntymää, että viivaan yli kaikki nimet, joita muut yrittävät tosissaan tuputtaa siitäkin huolimatta että ehdotettu nimi olisi sellainen jota olisimme mieheni kanssa ajatelleet. Tämän sanoin myös äidilleni ja anopilleni ja perustelin sillä etten halua kenenkään pääsevän sanomaan aina kuin mahdollista että lapsella on hänen ehdottama nimi. Onneksi meni asia jakeluun ja saimme olla rauhassa.
Ettekö perkeleen lapaset uskalla sanoo että nyt riittää!!! Vittu mitä uiveloita.. Sitte viellä täällä märistään.. Jeesus saatana!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle anoppi hoki aikanaan molempien lasten kohdalla ja _pitkään_, että pitäisi tulla toiseksi nimeksi appiukon nimi tai vähintään appiukon toinen nimi :P Yääh.. Anteeksi vaan, mutta todella rumat nimet meidän mielestä, ja sanoimmekin että kiitos, emme aio niitä nimiä valita emmekä niistä pidä.. sama homma et olis pitäny miehen etunimi laittaa pakolla pojillemme. Joo, aina saa ehdottaa, mutta jatkuva tyrkyttäminen ja jankuttaminen :(
Oma äitini myös teilasi vaikka mitkä nimiehdotuksemme tyylillä: "Sehän on aivan kamala nimi, sitä ette ainakaan anna!!" (mitähän jos olisimmekin antaneet juuri sen.. :D) ja taas siskolleni ei todellakaan kommentoinut vastaavaa, vaikka hänen nimiehdotuksiaan olivat oikeasti esim. Kivi tai Sora. Jep.
Ei meillä sen enempää lastenkasvatukseen ole puututtu, mitä nyt jotain äitini puolelta, mutta ei häiritsevästi kuitenkaan. Se harmittaa eniten, ettei anneta rauhassa miettiä nimeä vaan koko ajan ehdotellaan ja mikä pahinta, jyrätään nimet, jotka itseä miellyttää. Kun kuitenkin vanhemmat sen nimen päättää ja se riittää mikä meitä miellyttää. Toinen nimi jota olen miettinyt on Linda ja tämä on äitini yksi inhokkinimi, ollut aina. Jos tämä kuitenkin tuntuu vielä vauvan synnyttyä (en tiedä onko tyttö vai poika) kivalta ja mieskin siihen suostuu niin voisin hyvin laittaa. Mummo sitten vain saa luvan tottua.
Toisen lapsemme nimi on mummon mielestä ihan nätti, mutta kun raskausaikana nimen sanoin niin mummo suoraan kysyi että miksi tuollainen nimi. Ja vielä vauvan synnyttyäkin yritti vaihtaa nimeä. Hän on aika vahvatahtoinen ihminen ja välillä tuntuukin, että ehkä hänelle sitä nimeä tärkeämpää on saada oma tahto läpi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
8 jatkaa.. suoraan sanottiin ainakin me sitten lopulta.. jauhaminen jatkui silti :D No, en enää jaksanut kuunnella. Sanoin, että kiitos vaan ehdotuksista, valitsemme itse nimen lapsellemme ja emme tarvitse nyt apua. Ja juttu jatkui.. en enää kuunnellut tai sanonut mitään.
Meillä oli kans tuota, sanoin ihan suoraan mitä mieltä olin äitini nimiehdotuksista ja että ilmoitamme hänelle nimen kyllä sitten kun se on päätetty, muuta roolia hänelle ei nimiasiassa ole luvassa. Kun nimi sitten paljastettiin, huomasin että sen vanhanaikaisuus hämmensi isovanhempia, itse ehdottelivat jotain ysärinimiä. Eivät kuitenkaan ole kommentoineet paitsi että kauheeta jos tulee ärrävika. Sekin niin sivuseikka kun olla ja voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsee monesta ongelmasta kun heti syntymän jälkeen kertoo kaikille lapsen nimen :) ainakin kutsumanimen.
Olen kertonut jo raskausaikana jos on nimi ollu päätetttynä ja olen myös meidän nimivaihtoehtoja kertonut. Ei olla pidetty salassa nime sen virallistamiseen asti. On ihan ok ottaa ehdotuksia vastaan, sieltä voi tulla oikein kivakin nimi, kuten meidän ensimmäisen kohdalla. Mulla ei ole sellaista periaatetta, etten voisi laittaa toisen ehdottamaa nimeä jos kerran nimi on omasta mielestä kaunis, niin miksi ei. Mutta se, että jyrätään nimiasiassa on ärsyttävää.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri tuon takia mekään emme antaneet edes mitään vinkkejä tulevasta nimestä ennenkuin kastetilaisuudessa nimi julkistettiin. Omalle äidilleni ei näyttänyt olevan mieleinen, koska ei voinut muutamaan kuukauteen kutsua lasta tämän nimellä, mutta eipä ole meidän ongelma. Ja juuri siksi ollaan vielä iloisempia, ettei kerrottu nimeä etukäteen ja pahoitettu mieltämme hänen kommenteistaan.
Kysy äidiltäsi, valitsiko mummosi sinun nimesi. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sä kysyt mielipidettä, kun sen antaminen ei ole sallittua?
[quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 11:00"]
Kysy äidiltäsi, valitsiko mummosi sinun nimesi. :)
[/quote]
Hyvä ehdotus :) ap
Oma äitini ei ehdotellut nimiä, anoppi sen sijaan kylläkin. Minullakin oli hieman lapsellinen periaate, ettemme anna nimeä jota joku muu ehdottaa, juurikin siksi, ettei sitten jakseta joka paikassa toitottaa kuinka keksi tuonkin nimen.
Sanoin anopille ennen ristiäisiä että nimeksi tulee vanha raamatullinen nimi, kuten Abraham tai Hesekiel, menipä jauhot kurkkuun kasteeseen asti. Ihan tavallinen nimi tietysti sitten tuli :)
[quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 10:29"]
Ettekö perkeleen lapaset uskalla sanoo että nyt riittää!!! Vittu mitä uiveloita.. Sitte viellä täällä märistään.. Jeesus saatana!!
[/quote]
Taidat olla böndeltä?
Itse annoimme lapsemme nimeksi Sakari :) (toiset kutsuu sakeksi ja toiset sakuksi)
Anoppini kutsui vauvaa eetuksi, roniksi, niiloksi ja matiksi ja sanoi, että joku niistä nimistä pitää valita -.- mieheni kanssa olimme sitä mieltä, että nuo kyseiset nimet olivat liian "lastenohjelma-nimiä" ja niin yleisiä, että annoimme vaan anopin ehdotusten olla, emmekä sanoneet juuta eikä jaata :) Sakari nimi taas oli pitkään kulkenut miehen suvussa toisena nimenä ja meistä se sopi niin hyvin meidän vauvalle! :) raskausaikana ei käynyt kyseinen nimi mielessäkään, mutta vauva näytti syntyessään niin sakarilta! :D ja on edelleen ihana pieni Sakke<3 anoppi vain sanoi ennen ristiäisiä, että ei teidän enää tarvitse sitten Sakaria antaa toiseksi nimeksi, kun se on niin vanhanaikainen :'D
Ristiäisissä anopin hymy hyytyi kun nimi lausuttiin ja koitti jälkeenpäin vielä estellä:" entä jos tulee ärrävika? Mitäs sitten kun sukunimessäkin on ärrä, niin kuulostaa ihan hölmöltä!"
Joo. Mutta älä ota vastuuta siitä äiti innosta. Tee ihan omat ratkaisut. Ja valitse nii ihan oman tunteen pohjalta miehesi kanssa toki,
äidit on vaan intona...sehän sanoikin sulle sen.
älä välitä...äläkä yritä miellyttää.
äitisi luottaa siihen. Että sinä teet oman päätöksesi...hän antaa vinkkejä.
jos ahdistaa, niin puhu äitisi kanssa.
Tutulta kuulostaa. Ja jaksavat kommentoida vielä ristiäisten jälkeenkin. Kaverin tytölle tuli nimeksi Julianna. Siitäpä sitten isäni sanoi että omituinen ja outo nimi. Minusta nätti nimi joka sopi heidän sukunimeenkin hyvin. Heille ei vaan kelpaa mikään. Jos meillä tyttö olis ollu Elisa niin olis varmasti kelvannut. Mutta eimmeidän valitsema nimi. Joskus vielä sanon ja pahasti kun en jaksa enää kuunnella!