Lue keskustelun säännöt.
En ole koskaan kuulunut tähän sukuun
11.01.2015 |
Ahdistaa.
Olen aika huomannut, että appivanhempani olisivat toivoneet jonkun toisen poikansa vaimoksi. Aluksi se oli ihan vaan pienten asioiden arvostelua: hiusten väri, pukeutuminen, musiikkimaku... Ennen naimisiinmenoa pitivät pojalleen puhuttelun, että miettisi nyt vielä. Mies päätti kuitenkin mennä kanssani naimisiin. Minut on haukuttu vaikka millä nimillä, mutta olen päättänyt unohtaa ja antaa anteeksi, vaikkei anteeksipyyntöä koskaan tullutkaan.
Appivanhemmilla on nuori tuttava (kuitenkin pari vuotta minua vanhempi), joka on ilmeisen mieluinen heille. Kutsuvat häntä hyvin hellitellen ja sellaisella tavalla, jota eivät ole minulle koskaan ilmaisseet. Vaikea selittää, mutta sen mitä olen joskus ollut tämän naisen kanssa samassa tilassa, niin on tullut hyvin selväksi, että hän olisi ollut mieluisampi miniä. Äh, kunpa muistaisin ne sanat, jotka kerran sen sanoivat, mutta olen jo unohtanut sanamuodon. En varmaan koskaan voi pärjätä tuolle tuttavalle, olen aina se pakollinen paha, jonka täytyy olla mukana lapsenlapsen äitinä.
Jotenkin kaivaa. En ole tervetullut sukuun. Ja nyt tuntuu etten enää edes haluaisi olla.
Kommentit (13)
Oletko puhunut miehesi kanssa asiasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 22:42"]Miksei mies ole lukenut lakia vanhemmilleen?
[/quote]
Koska "eihän ne mitään pahaa". Ei ole koskaan missään muussakaan pitänyt puoliani, kaikki on aina minun vikani. Oli virhe tehdä tuon kanssa lapsi, nyt olen ikuisesti jumissa. AP
Et tietenkään. Miehesi suku. Miten sinä siihen kuuluisit?!
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 22:45"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 22:42"]Miksei mies ole lukenut lakia vanhemmilleen? [/quote] Koska "eihän ne mitään pahaa". Ei ole koskaan missään muussakaan pitänyt puoliani, kaikki on aina minun vikani. Oli virhe tehdä tuon kanssa lapsi, nyt olen ikuisesti jumissa. AP
[/quote]
Olet todellakin tehnyt ainakin kolme isoa virhettä.
1. Otit mieheksesi vätyksen.
2. Hankit lapsen vätyksen kanssa.
3. Pidät vapaaehtoisesti yhteyttä ihmisiin, jotka tuottavat sinulle pahaa mieltä.
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 22:45"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 22:42"]Miksei mies ole lukenut lakia vanhemmilleen? [/quote] Koska "eihän ne mitään pahaa". Ei ole koskaan missään muussakaan pitänyt puoliani, kaikki on aina minun vikani. Oli virhe tehdä tuon kanssa lapsi, nyt olen ikuisesti jumissa. AP
[/quote]Voisitteko mennä johonkin pariterapiaan tms, jos joku ulkopuolinen saisi miehen silmät aukenemaan - tai oikeammin hänet myöntämään totuuden jonka varmaan sisimmässään kyllä tietää?
Tai menisitkö yksin jos miehesi ei tahdo, sekin auttaisi kun saisit jutella jonkun (asiantuntijan) kanssa ja purkaa (aiheellista) pahaa oloa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 22:44"]Oletko puhunut miehesi kanssa asiasta?
[/quote]
Joo, ja se johti siihen että pyysin anteeksi hänen vanhemmiltaan suunnilleen koko olemassaoloani. Mies on hyvin manipuloiva ihminen, joka saa toiset puolelleen esittämällä täydellistä miestä (kulissit pystyssä). Ja jos en tee niin kuin hänen mielestään on oikein niin keksii kyllä keinon millä aiheuttaa harmia. On aina hyvin kylmän rauhallinen riitatilanteissa, ja saa sillä varjolla sanottua ihan mitä vain kauheuksia, koska "eihän hän ole ollut tässä hermostunut". Itse alan helposti itkeä. AP
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 22:51"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 22:44"]Oletko puhunut miehesi kanssa asiasta? [/quote] Joo, ja se johti siihen että pyysin anteeksi hänen vanhemmiltaan suunnilleen koko olemassaoloani. Mies on hyvin manipuloiva ihminen, joka saa toiset puolelleen esittämällä täydellistä miestä (kulissit pystyssä). Ja jos en tee niin kuin hänen mielestään on oikein niin keksii kyllä keinon millä aiheuttaa harmia. On aina hyvin kylmän rauhallinen riitatilanteissa, ja saa sillä varjolla sanottua ihan mitä vain kauheuksia, koska "eihän hän ole ollut tässä hermostunut". Itse alan helposti itkeä. AP
[/quote]Oletko varma että haluat kuulua edes miehesi kanssa samaan perheeseen? Vaikka kuinka olisi yhteinen lapsi ei se yhteiselo aina ole paras ratkaisu, edes lapsen kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 22:54"][quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 22:51"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 22:44"]Oletko puhunut miehesi kanssa asiasta? [/quote] Joo, ja se johti siihen että pyysin anteeksi hänen vanhemmiltaan suunnilleen koko olemassaoloani. Mies on hyvin manipuloiva ihminen, joka saa toiset puolelleen esittämällä täydellistä miestä (kulissit pystyssä). Ja jos en tee niin kuin hänen mielestään on oikein niin keksii kyllä keinon millä aiheuttaa harmia. On aina hyvin kylmän rauhallinen riitatilanteissa, ja saa sillä varjolla sanottua ihan mitä vain kauheuksia, koska "eihän hän ole ollut tässä hermostunut". Itse alan helposti itkeä. AP
[/quote]Oletko varma että haluat kuulua edes miehesi kanssa samaan perheeseen? Vaikka kuinka olisi yhteinen lapsi ei se yhteiselo aina ole paras ratkaisu, edes lapsen kannalta.
[/quote]
En halua. Vaan en haluaisi lapselta perhettä rikkoa... AP
Odotappa kun se ero tulee... Kokemusta on tämän kaltaisesta tilanteesta.Minua ei haukuttu mutta vahvasti oli tunne siitä ettei minua hyväksytty. Kaikkea voi tehdä "hyvää hyvyyttä".No kuitenkin erohan sitten tuli.Minut on täysin pois suljettu. Nämä ex-miehen sukulaiset ei" tunne"minua.Kukaan ei ole sanallakaan kysynyt minulta sen jälkeen mitään. Yritän olla välittämättä mutta kyllä hitto vie sattuu kun kohdellaan niin kuin spitaalista. Meillä kuitenkin on yhteiset lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on myös vastaava tilanne, mutta onneksi mieheni on tukenani.
Älä edes yritä miellyttää miehesi sukua. Ole tekemisissä heidän kanssaan niin vähän kuin mahdollista. Todennäköisesti et voi asialle yhtään mitään. Vietä aikaa niiden ihmisten kanssa, joiden luona sinun on hyvä olla. Älä hukkaa aikaasi miehesi sukulaisiin.
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 22:56"]
Odotappa kun se ero tulee... Kokemusta on tämän kaltaisesta tilanteesta.Minua ei haukuttu mutta vahvasti oli tunne siitä ettei minua hyväksytty. Kaikkea voi tehdä "hyvää hyvyyttä".No kuitenkin erohan sitten tuli.Minut on täysin pois suljettu. Nämä ex-miehen sukulaiset ei" tunne"minua.Kukaan ei ole sanallakaan kysynyt minulta sen jälkeen mitään. Yritän olla välittämättä mutta kyllä hitto vie sattuu kun kohdellaan niin kuin spitaalista. Meillä kuitenkin on yhteiset lapset.
Olisit helpottunut. Nim. samassa tilanteessa kun ap
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin myös aikoinaan tälläinen ei toivottu tapaus. Saimme lapsenkin. No mitään en osannut tehdä oikein ja kun sanoin että en jaksa niin olin vain " laiska vätys" oli kyse sitten kukkapenkin kitkemisestä tai appiukon ikkunan pesusta. Mieheni oli isänsä ja siskonsa kanssa aina samaa mieltä eli olin itse aina väärässä. Erosimme kun tyttö oli n.2,5 v. (täytti juuri12v). Monta kertaa kuulen tytön suusta kuinka pappa,täti ja isän vaimo sekä isä ovat viikonloppuna haukkuneet minua ja kasvatustyyliäni. No itseppä kaivavat kuoppaansa..vaikka pahaltahan se tuntuu kun lapselle haukutaan hänen äitiään.
Nyt kuitenkin olen hyvässä suhteessa ja appivanhempien kanssa ok välit. Mieheni opettanut sanomaan ei ja sen "en jaksa" lauseen käyttöä opettelen vielä.
Jos äiti voi hyvin,koko perhe voi hyvin.
Miksei mies ole lukenut lakia vanhemmilleen?