Lue keskustelun säännöt.
Mikä mun lasta vaivaa??? APUA!
11.01.2015 |
Kyseessä 7v poika. Ollut alusta asti todella ns vaikea lapsi.
Ensimmäisenä elinvuonnaan ei nukkunut koskaan yli 45 min unia. Huusi jatkuvasti. Ei suostunut syömään, ei juomaan maitoa. Hädintuskin sain pidettyä hengissä jotenkin.
Ekat kokonaiset yöunet nukkui nelivuotiaana.
Kaikki ollut hänelle aina jotenkin todella vaikeaa. Itkee älyttömän helposti, saa mielettömiä raivareita, vaipuu itseinhon ja ahdistuksen syövereihin ja puhuu joskus itsetuhoisia juttuja. Lyö itseään ja hakkaa päätä seinään tms. Raivostuessaan saattaa potkia, purra, lyödä, raapia, kuristaa yms. Tänään sai raivarin, kun käskin jäähylle: veti nyrkin läpi ikkunalasista.
Psykologilla käynyt tutkimuksissa. Ei todettu mitään epänormaalia, paitsi aistiyliherkkyys ääni- ja tuntoaistimuksissa.
Meillä on ihan normaali koti, olen lasten kanssa paljon ja kaikki ns. perusasiat kunnossa. Pidämme keskivertoa tiukempaa kuria ja olemme siinä johdonmukaisia. Perheen 2 nuorempaa lasta ovat täysin normaaleja, lunkkeja ja ilosia tyyppejä.
Rakastan lastani, mutta alan olla aivan lopussa. Auttakaa minua, please! Pelkään koko ajan, mitä tuo poika vielä tekee itselleen, tai muille.
Kommentit (62)
Ei, minun ei ole vaikea hyväksyä lastani. Ei, hän ei ole mielestäni "erilainen". Hän on itseasiassa hyvin samanlainen kuin minä, meillä on samanlainen huumorintaju, tykkäämme samoista kirjoista ja samoista jutuista. Hän on jopa minun näköiseni, vaikka onkin poika, ja on siksi aina tuntunut tosi paljon juuri minun lapseltani.
Itseasiassa hyväksyn lapseni täydellisesti, rakastan häntä enemmän kuin mitään muuta ja koen osaavani oikein hyvin vastata hänen tarpeisiinsa.
Mikäli olisit käynyt tuolla refluksilapset.fi sivustolla lukemassa refluksilapsen oirekuvaukset, käsittäisit ihan hyvin, miksi pidän sitä mahdollisena tekijänä lapseni ongelmien taustalla.
Ehkä olisi joskus hyvä olla kommentoimatta asiaa, josta ei selvästi tiedä juuri mitään.
Ap
Lapsi on erilainen kuin nuoremmat, nämä "lunkimmat tyypit". Onko sinun vaikea hyväksyä erilaista lasta? Kaikille lapsille ei jäähyt sovi. Ehkä ette osaa vastata lapsenne tarpeisiin, joka onkin toisenlainen kuin muut. Tuntuu hullulta lähteä etsimään itsetuhon syytä refluksitaudista, joka on elimellinen sairaus.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa aivan ilmiselvältä Aspergerilta. Neurologisiin tutkimuksiin!
Ei refluksi saa aikaan noin voimakasta käyttäytymistä. Suosittelen lukemaan As-palstaa http://www.aspalsta.net/
Asperger on sen verran monimutkainen diagnosoitava ettei jokaisella psykologilla ja tk-lääkärillä riitä ammattitaito sen toteamiseen. Autismin kirjossa oireilut vaihtelevat vaikeasta autismista kevyeen Aspergeriin.
Kuvailemasi "oireet" ja käytös tuovat vahvasti mieleen myös autismin tai sen piirteet, erityisesti jos aistiyliherkkyyttä on jo epäilty. Sinuna ottaisin yhteyttä asiaan perehtyneeseen lääkäriin, psykologiin tai neurologiin. Onko pojallasi tutkittu oppimisvaikeuksia tai kehitysviivästymää? Ne liittyvät usein asiaan...
Terv. Autismityöntekijä
Tiedän yhden tuollaisen lapsen. Hänelle diagnosoitiin myöhemmin tourette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia teille, voin kuvitella, miten raskasta ja huolestuttavaa elämänne on!
En osaa sanoa, mikä pojallanne voisi olla ja mikä häntä voisi auttaa, mutta yksi asia tuli mieleeni:
Jos pojallanne on aistiyliherkkyyttä, niin onhan teillä käytössä tuoksuttomat pesuaineet?
Itse olen herkistynyt pyykinpesuaineiden ja huuhteluaineiden hajusteille vasta aikuisena, ja voin sanoa, että hajusteista (pienestäkin määrästä!) aiheutuva olo on äärettömän tuskainen! Voisin hyvin kuvitella, että lapsi sellaisen olon kanssa hyvinkin käyttäytyisi väkivaltaisesti, kun olo on kertakaikkiaan niin huono!
Minulla ei tule yskää, ei aivastelua, ei niiskutusta, vaan päähän hurja paine ja keuhkoja alkaa polttamaan. Lapsen on sellaista vaikea kuvailla.
Toivottavasti pojan olo helpottuu ja löydätte avun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta lapsen puheestakuolemaan liittyne niin oli amerikkalaine dokumnetti, jossa lapsi oli todella masentunut, oisko llut kaksisuuntaine mielialahäiriö ja lopulta tappoi itsensä 13-14-vuotiaana. En halua pelotella aloittajaa, mutta ei sellaista voi sivuuttaa noteeraamatta, mutta kuten joku mainitsi niin saattaa syy olla jossain allergiassa tai refluksitaudissa.
Ei kannata luovuttaa vaan etsiä apua vaikka keskustelupalstan kautta, ei tk-lääkärit älyä mitään syvällistä oireilua ja harva heistä tekee lähetettä erikoislääkärille. Kannattaa netisä hakea hakusanoilla asioihin syvällisesti perehtyneitä lääkäreitä ja muita asiantuntijoita. Ykai hyvä esimerkki on joka ei liity tähän, on kilpirauhasen vajaatoiminta joka vaatii todella asiaan perehtyneitä lääkäreitä ja muita asiantuntijoita, sillä väärä lääkitys kilpirauhasen vajaatoiminnassa pahentaa vain oireita.
Lapsia kasvatetaan eri tavoin samassa perheessä ja lapset reagoi kasvatukseen eri tavoin..koska on eri persoonia.
hyvä että haet apua! Tsempit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin aloitusviestin perusteella tulossa kysymään, onko asperger suljettu pois. Näköjään muutama muukin oli tullut samaan ajatukseen. Millainen lapsi on sosiaalisessa kanssakäymisessä? Mitä hän mieluiten leikkii ja kenen kanssa? Leikkiikö esim. roolileikkejä? Mitkä ovat hänen suurimmat mielenkiinnon kohteensa?
-psykologi
Toivottavasti tämä ei ole totta. Olisiko teillä ollut liiankin kova kuri sitten? Menkää perheneuvolaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käy tsekkaas Refluksilapset ry:n nettisivuilta oirelista (sekä vauvan että vanhemman lapsen), kuulostaa aika tutulta...eri lapsi kun hoito saadaan kohdallaan.
Joo, on ihan totta. Kunpa ei olisi. :(
Ja kuri on siis ihan normaalia, jäähyjä jos sääntöjä ei totella ja pahoista tuhmuuksista leluja takavarikkoon tms. Väkivältaa kotonamme ei ole (paitsi siis tämän lapsen taholta meitä muita kohtaan.)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 18:38"]
Joo, on ihan totta. Kunpa ei olisi. :(
Ja kuri on siis ihan normaalia, jäähyjä jos sääntöjä ei totella ja pahoista tuhmuuksista leluja takavarikkoon tms. Väkivältaa kotonamme ei ole (paitsi siis tämän lapsen taholta meitä muita kohtaan.)
Ap
[/quote]
Miten konflikteja ehkäistään? Miten kannustetaan? Miten osoitetaan hellyyttä, rakkautta ja arvostusta?
Onko kiirettä perheessä? Miten koulus sujuu? Onko säännöllinen rytmi? Luetteko lapselle? Kuunnellaanko kotona rauhallista musiikkia? Keskustellaanko? Onko mukavia tapoja perheenä?
Miten konflikteja ehkäistään? Miten kannustetaan? Miten osoitetaan hellyyttä, rakkautta ja arvostusta?
[/quote]
Vaikka miten. Halailemme ja pussailemme valtavasti, kerron jatkuvasti lapsilleni paljonko rakastan heitä, silittelen, paijaan, kehun, kannustan, teemme yhdessä kaikkea kivaa, teen lyhyttä työpäivää lasten takia ja olen jatkuvasti läsnä heitä varten.
Kuten sanottua, muilla lapsilla ei ole vastaavia oireita, joten pidän epätodennäköisenä että johtuisivat vain puutteellisest kasvatuksesta.
Ap
Aistiyliherkkyys selittää paljon, itsellä myös poika jolla tuon myötä huono itsetunto ja mä hermostuu tosi nopeasti.
Kuulostaa vähän samalta kuin meidän allergisella lapsella. Vauvana oli niin paha maitoallergia, että reagoi 2 ml:n annokseen lehmänmaitoa, silti meni eka vuosi huutaessa ja edelleen (kohta 5) saa miettiä missä mennään. Reagoi selkeästi käyttäytymisellään ruuasta johtuvaan huonoon oloon. Luulen myös, että pikkulapsivaiheen pahat ruokaoireet ja jatkuva kipu ja huono olo vaikuttivat lapseen. On todella herkkä, edelleen herää pieniinkin rasahduksiin, on levoton, "kiipeää seinälle" jne. VOi toki olla "ihan tavallinen yliherkkä", mutta en yhtään yllättyisi jos useampi rankka vuosi ei olisi jättänyt lapseen jälkiään. Koko ajan saa olla skarppina itse.
Meillä kolme vuotta kestäneen "uhmaiän" syyksi selvisi keliakia. Lapsi oli saanut raivareitaan, koska oli jatkuvasti väsynyt ja huonovointinen. Kun alkoi osata kuvailla paremmin olotilojaan, alkoi vyyhti selvitä. Ruokavalion myötä raivokohtaukset hävisivät.