Haluan laihtua 40kg! Mutta itsekuri loppuu aina kesken kaiken, motivaatio loppuu aina kesken kaiken. Mikä avuksi? Olen yrittänyt jo vuosia laihduttaa

Vierailija kirjoitti:

Miktä nälkä sinusta tuntuu, ap? Pienemmät annokset voivat olla ensimmäinen askel ja n. 4 tunnin ateriaväli samoin. Pieni - huom. pieni! - nälkä on ihan hyvästä, sitä ei tarvitse pitää vihollisena?

Välillä normaali annos ei tunnu riittävän, ainakaan lounaalla. Santsiannosta ei onneksi kehtaa ottaa. Mutta kotona se kostautuu ahminnalla

Ap

Laihdun, kun lopetin laihduttamisen. Aloin keskittyä muihin asioihin elämässä. Syön hyvän aamupalan, töissä eväitä ja kunnolla kun tulen kotiin. Siis lähes mitä tahansa ruokaa, mutta vain yhden lautasellisen. Illalla vielä pieni iltapala. Yritän kävellä enemmän esim. jään bussista yhden pysäkin aikaisemmin. Olen laihtunut vain 5 kg puolessa vuodessa, mutta olo on hyvä, eikä ruokaa tarvitse ajatella koko ajan. Aion jatkaa näin.

Lopeta pelkkä haluaminen ja yrittäminen ja tee jotain konkreettista. Yksi vaihe on tehdä syömisen sijasta jotain muuta. Keksi sellaista tekemistä, että et mussuta jotain herkkua ruudun ääressä äläkä mätä yhtä suuria ruoka-annoksia kuin ennen.

Vierailija kirjoitti:

Lopeta pelkkä haluaminen ja yrittäminen ja tee jotain konkreettista. Yksi vaihe on tehdä syömisen sijasta jotain muuta. Keksi sellaista tekemistä, että et mussuta jotain herkkua ruudun ääressä äläkä mätä yhtä suuria ruoka-annoksia kuin ennen.

Ongelma ei varmaan ole tylsyys, vaan tunne syöminen. Kun jotain surullista/veemäistä tapahtuu, (sitähän tapahtuu päivittäin) niin luovutan ja alak syömään "kunnolla" (eli maistuvaa ja maha täyteen)

Esim ihastuneena paino kyllä putoaa vahingossa, sydeänsuruissa kerran lihoin puolessa vuodessa 15kg

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä tee siitä liian vaikeaa, vaan tee siitä niin helppoa, että itsekuria ei juurikaan vaadita. Juuri niin kuin edelliset jo sanoivat, ei mitään 80-lukulaista laihdutuskuuria, vaan pysyvä muutos, uusia tapoja. Jos teet siitä liian vaikeaa, repsahdat takaisin vanhaan.

Miten siitä sitten saa tehtyä helppoa?

Tee vaikka lista uusista tavoista ja valinnoista, jotka vievät sinua oikeaan suuntaan. Sitten ota yksi uusi tapa tai vaihda yksi vanha tapa uuteen per viikko. Jokainen uusi tapa jää siis voimaan. Älä poista mitään vanhaa tapaa, vaan korvaa se uudella. Jos et ole valmis luopumaan tai muuttamaan jotain huonoa tapaa, niin jätä se vielä odottamaan tai pidä itselläsi jokin pahe, mutta älä käytä sitä överisti.

Aikaisempi puhui pätkäpaastosta ja sokerin välttämisestä. Kannattaa kokeilla! Samoin suosittelen, että syö rasvaa ja tarpeeksi proteiinia, niin ei tarvi koko ajan syödä. Syö kunnollisia annoksia 2-3 kertaa päivässä, älä napostele. Syö oman luontaisen rytmisi mukaan, eikä jonkin muualta määrätyn aikataulun. Välissä saa tulla nälkä.

Esimerkkejä tavoista, jotka ovat yksittäisinä valintoina varsin helppoja:

- aloita päivittäinen lenkkeily sillä, että kierrät korttelin, seuraavalla viikolla kaksi jne. Sen vuoksi vain kortteli, ettei ole tekosyitä jättää väliin

- tee lihaskuntoliikkeitä niin, että aloitat yhdellä ja lisäät joka päivä yhden tai tee ekalla viikolla lähtökunnon mukaan joka päivä 2-5/liike, seuraavalla viikolla lisäät 2-5 jne.

- ennen kuin katsot telkkaria, tee lihaskuntoliikkeitä

- vaihda maitosuklaa tummaan suklaaseen

- vaihda maitotuotteet täysrasvaisiin

- vaihda jugurtti makeuttamattomaan tai maustamattomaan

- syö munakasta aamuisin/lounaalla

- juo aina ensin lasi vettä ennen kuin otat muuta

- vaihda mehut veteen tai limsat vissyyn

- vaihda lonkerot ja makeat siiderit kuivaan siideriin, hard seltzeriin tai viiniin

- vähennä 3 saunaolutta kahteen tai kaksi yhteen

- lisää vihannesten osuutta ruuassa

- vaihda salaatinkastike oliiviöljyyn

- vaihda rypsiöljy voihin

- kokeile bulletproof-kahvia

- lopeta sokerin käyttö kahvissa/teessä

- vaihda kahvipulla voileipään tai pariin keksiin

- vähennä perunan määrää ruuassa, esim. 1 kpl vähemmän kuin ennen

- korvaa ruuanlaitossa osa perunasta vaikka lantulla

- osta ison karkkipussin sijasta pienempi

- osta hyvien karkkien sijasta "pahoja", niin syöt niitä vähemmän ja kohta ei tee mieli ollenkaan

- älä osta automaatilla "karkkipäivän" karkkeja, viikonloppusipsejä tms. kaupasta, jos ei tee kaupassa ollessa mieli, vaikka tiedät, että illalla tekee, koska se valinta on helppo tehdä siellä kaupassa, mutta vaikeampi mieliteon tullessa, joten parempi ettei niitä ole kotona.

- korvaa karkit, suklaat tms. pähkinöillä ja kuivatuilla hedelmillä (sitten jätä ne kuivahedelmätkin minimiin)

- lopeta kaikkien light-tuotteiden eli makeutusaineiden käyttö (jos pakko, niin vaihda ensin sokerisiin ja vähennä sitten sen käyttöä), ksylitoli on ok

Nämä siis vain esimerkkeinä, minkä tyyppisiä muutoksia ja pieniä valintoja voit lähteä tekemään viikottain. Vuodessa olet tehnyt 52 muutosta, mutta et ole kurjistanut elämääsi ollenkaan. Kerrallaan ei tarvi muistaa monta, koska uudet valinnat muodostuvat tavaksi noin kuukauden aikana. Takaan, että alat huomata tuloksiakin muutamassa viikossa ensin voinnissa ja sitten kropassa. Puntarin voit laittaa vaikka verkonpainoksi.

Nämä on hyviä neuvoja. Alkon jätin kokonaan jo kesällä. Sokerikoukku on paha, torstai iltana kaatosateessa 2km kävelin kauppaan karkkihyllylle

Ap

Ajattele positiivisesti. Onneksi ei ollut karkit valmiiksi kotona ja sait kuitenkin kävelylenkin, kun lähdit hakemaan ne. Sateesta vielä vähän pluspisteitä. :) Tuon voisikin lisätä listaan, että jos on pakko saada karkkia, ne pitää käydä erikseen ostamassa kävellen/juosten. Sokerikoukusta kun pääset, niin kaikki muuttuu helpommaksi.

Joo, liikkumiseen löytyy motivaatiota vaikka kaatosateessa, jos tietää, että sen jälkeen saa levyn suklaata :'D

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ozempic

Minulle sanoi lääkäri, että ensin pitää laihduttaa tietty määrä, jotta saan reseptin. Olen laihduttanut jo 30 kiloa, mistä ei ole mitään todisteita, joten jäi saamatta. Vielä pitäisi saada 30 kiloa pois, mutta eipä nämä kilot näytä lähtevän millään. Tiedän miten toimia, olenhan jo tuon verran laihduttanutkin. Isommasta ruhosta läski lähtee kuitenkin  helpommin, ja laihdutus vaikeutuu painon putoamisen myötä, kun energian tarve pienenee. ei ap

Vierailija kirjoitti:

Jotain henkistä tää varmasti on kun "normaali" syöminen tuntuu ankealta rangaistukselta ja ruoka on suurin ilo elämässä. Aina himottaa melkeinpä ruoka, oli sitten nälkä tai ei. T. Läskitoveri

Mä en ole mikään hervottoman kokoinen edes, mutta koska olen kehittänyt nyt mt-ongelman koskien minulle niin rakasta tupakkaa, niin näen jo silmissäni paisuvani kuin pullataikinan! Jostain pitää se elämän maustekin tulla, ei riitä tylsä tarpominen ja kielto kaikelle kivalle.

Sain hyvän ohjeen lääkäriltä: Syömättä vuorokaudesta 13-15 tuntia (saa juoda VAIN vettä tuon ajan, ei edes teetä tai mustaa kahvia voi juoda), välttele nopeita hiilareita (sokeri, valkoinen vehnä yms.), täysjyvää voi syödä eli esim. täysjyväleipä ja pasta ok. Kerran viikossa voi herkutella. Tämä toiminut minulla. Eikä ole nälkä! Jos syön aamupalan klo 8 niin voin syödä vielä klo 19 saakka. Eli helppoa kuin mikä!

T. kohta entinen läski

Vierailija kirjoitti:

Jotain henkistä tää varmasti on kun "normaali" syöminen tuntuu ankealta rangaistukselta ja ruoka on suurin ilo elämässä. Aina himottaa melkeinpä ruoka, oli sitten nälkä tai ei. T. Läskitoveri

Sama fiilis. Sitä miettii jo seuraavaa ateriaa, mitä ihanaa silloin voi syödä,mitä ihanaa nauttisi kun lapset nukkuu. Ajatukset pyörii hyvän syömisen ympyrillä. Kai sekin vaikuttaa, kun on aikuinen, ei enää mitään uutta odotettavaa. Päiväni murmelina, jonka herkut ja syöminen maustaa edes siedettäväksi

BMI 39

Vierailija kirjoitti:

Älä tee siitä liian vaikeaa, vaan tee siitä niin helppoa, että itsekuria ei juurikaan vaadita. Juuri niin kuin edelliset jo sanoivat, ei mitään 80-lukulaista laihdutuskuuria, vaan pysyvä muutos, uusia tapoja. Jos teet siitä liian vaikeaa, repsahdat takaisin vanhaan.

Miten siitä sitten saa tehtyä helppoa?

Tee vaikka lista uusista tavoista ja valinnoista, jotka vievät sinua oikeaan suuntaan. Sitten ota yksi uusi tapa tai vaihda yksi vanha tapa uuteen per viikko. Jokainen uusi tapa jää siis voimaan. Älä poista mitään vanhaa tapaa, vaan korvaa se uudella. Jos et ole valmis luopumaan tai muuttamaan jotain huonoa tapaa, niin jätä se vielä odottamaan tai pidä itselläsi jokin pahe, mutta älä käytä sitä överisti.

Aikaisempi puhui pätkäpaastosta ja sokerin välttämisestä. Kannattaa kokeilla! Samoin suosittelen, että syö rasvaa ja tarpeeksi proteiinia, niin ei tarvi koko ajan syödä. Syö kunnollisia annoksia 2-3 kertaa päivässä, älä napostele. Syö oman luontaisen rytmisi mukaan, eikä jonkin muualta määrätyn aikataulun. Välissä saa tulla nälkä.

Esimerkkejä tavoista, jotka ovat yksittäisinä valintoina varsin helppoja:

- aloita päivittäinen lenkkeily sillä, että kierrät korttelin, seuraavalla viikolla kaksi jne. Sen vuoksi vain kortteli, ettei ole tekosyitä jättää väliin

- tee lihaskuntoliikkeitä niin, että aloitat yhdellä ja lisäät joka päivä yhden tai tee ekalla viikolla lähtökunnon mukaan joka päivä 2-5/liike, seuraavalla viikolla lisäät 2-5 jne.

- ennen kuin katsot telkkaria, tee lihaskuntoliikkeitä

- vaihda maitosuklaa tummaan suklaaseen

- vaihda maitotuotteet täysrasvaisiin

- vaihda jugurtti makeuttamattomaan tai maustamattomaan

- syö munakasta aamuisin/lounaalla

- juo aina ensin lasi vettä ennen kuin otat muuta

- vaihda mehut veteen tai limsat vissyyn

- vaihda lonkerot ja makeat siiderit kuivaan siideriin, hard seltzeriin tai viiniin

- vähennä 3 saunaolutta kahteen tai kaksi yhteen

- lisää vihannesten osuutta ruuassa

- vaihda salaatinkastike oliiviöljyyn

- vaihda rypsiöljy voihin

- kokeile bulletproof-kahvia

- lopeta sokerin käyttö kahvissa/teessä

- vaihda kahvipulla voileipään tai pariin keksiin

- vähennä perunan määrää ruuassa, esim. 1 kpl vähemmän kuin ennen

- korvaa ruuanlaitossa osa perunasta vaikka lantulla

- osta ison karkkipussin sijasta pienempi

- osta hyvien karkkien sijasta "pahoja", niin syöt niitä vähemmän ja kohta ei tee mieli ollenkaan

- älä osta automaatilla "karkkipäivän" karkkeja, viikonloppusipsejä tms. kaupasta, jos ei tee kaupassa ollessa mieli, vaikka tiedät, että illalla tekee, koska se valinta on helppo tehdä siellä kaupassa, mutta vaikeampi mieliteon tullessa, joten parempi ettei niitä ole kotona.

- korvaa karkit, suklaat tms. pähkinöillä ja kuivatuilla hedelmillä (sitten jätä ne kuivahedelmätkin minimiin)

- lopeta kaikkien light-tuotteiden eli makeutusaineiden käyttö (jos pakko, niin vaihda ensin sokerisiin ja vähennä sitten sen käyttöä), ksylitoli on ok

Nämä siis vain esimerkkeinä, minkä tyyppisiä muutoksia ja pieniä valintoja voit lähteä tekemään viikottain. Vuodessa olet tehnyt 52 muutosta, mutta et ole kurjistanut elämääsi ollenkaan. Kerrallaan ei tarvi muistaa monta, koska uudet valinnat muodostuvat tavaksi noin kuukauden aikana. Takaan, että alat huomata tuloksiakin muutamassa viikossa ensin voinnissa ja sitten kropassa. Puntarin voit laittaa vaikka verkonpainoksi.

Pätkäpaasto EI sovi mättäjätlle, koska mättäjä on yleensä aamusta iltaa ilman ruokaa, ja mättää sitten minkä kerkeää. Eli hän pystyy helposti paastoamaan vaikka 20h, kunhan jää 4h aikaa syödä 6000 kaloria.

Panosta massiiviseen kuidun lisäämiseen, aloita hitaasti ettei tule vatsavaivoja ja pieritystä. Ala syömään makean nälkään ensin hedelmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä tee siitä liian vaikeaa, vaan tee siitä niin helppoa, että itsekuria ei juurikaan vaadita. Juuri niin kuin edelliset jo sanoivat, ei mitään 80-lukulaista laihdutuskuuria, vaan pysyvä muutos, uusia tapoja. Jos teet siitä liian vaikeaa, repsahdat takaisin vanhaan.

Miten siitä sitten saa tehtyä helppoa?

Tee vaikka lista uusista tavoista ja valinnoista, jotka vievät sinua oikeaan suuntaan. Sitten ota yksi uusi tapa tai vaihda yksi vanha tapa uuteen per viikko. Jokainen uusi tapa jää siis voimaan. Älä poista mitään vanhaa tapaa, vaan korvaa se uudella. Jos et ole valmis luopumaan tai muuttamaan jotain huonoa tapaa, niin jätä se vielä odottamaan tai pidä itselläsi jokin pahe, mutta älä käytä sitä överisti.

Aikaisempi puhui pätkäpaastosta ja sokerin välttämisestä. Kannattaa kokeilla! Samoin suosittelen, että syö rasvaa ja tarpeeksi proteiinia, niin ei tarvi koko ajan syödä. Syö kunnollisia annoksia 2-3 kertaa päivässä, älä napostele. Syö oman luontaisen rytmisi mukaan, eikä jonkin muualta määrätyn aikataulun. Välissä saa tulla nälkä.

Esimerkkejä tavoista, jotka ovat yksittäisinä valintoina varsin helppoja:

- aloita päivittäinen lenkkeily sillä, että kierrät korttelin, seuraavalla viikolla kaksi jne. Sen vuoksi vain kortteli, ettei ole tekosyitä jättää väliin

- tee lihaskuntoliikkeitä niin, että aloitat yhdellä ja lisäät joka päivä yhden tai tee ekalla viikolla lähtökunnon mukaan joka päivä 2-5/liike, seuraavalla viikolla lisäät 2-5 jne.

- ennen kuin katsot telkkaria, tee lihaskuntoliikkeitä

- vaihda maitosuklaa tummaan suklaaseen

- vaihda maitotuotteet täysrasvaisiin

- vaihda jugurtti makeuttamattomaan tai maustamattomaan

- syö munakasta aamuisin/lounaalla

- juo aina ensin lasi vettä ennen kuin otat muuta

- vaihda mehut veteen tai limsat vissyyn

- vaihda lonkerot ja makeat siiderit kuivaan siideriin, hard seltzeriin tai viiniin

- vähennä 3 saunaolutta kahteen tai kaksi yhteen

- lisää vihannesten osuutta ruuassa

- vaihda salaatinkastike oliiviöljyyn

- vaihda rypsiöljy voihin

- kokeile bulletproof-kahvia

- lopeta sokerin käyttö kahvissa/teessä

- vaihda kahvipulla voileipään tai pariin keksiin

- vähennä perunan määrää ruuassa, esim. 1 kpl vähemmän kuin ennen

- korvaa ruuanlaitossa osa perunasta vaikka lantulla

- osta ison karkkipussin sijasta pienempi

- osta hyvien karkkien sijasta "pahoja", niin syöt niitä vähemmän ja kohta ei tee mieli ollenkaan

- älä osta automaatilla "karkkipäivän" karkkeja, viikonloppusipsejä tms. kaupasta, jos ei tee kaupassa ollessa mieli, vaikka tiedät, että illalla tekee, koska se valinta on helppo tehdä siellä kaupassa, mutta vaikeampi mieliteon tullessa, joten parempi ettei niitä ole kotona.

- korvaa karkit, suklaat tms. pähkinöillä ja kuivatuilla hedelmillä (sitten jätä ne kuivahedelmätkin minimiin)

- lopeta kaikkien light-tuotteiden eli makeutusaineiden käyttö (jos pakko, niin vaihda ensin sokerisiin ja vähennä sitten sen käyttöä), ksylitoli on ok

Nämä siis vain esimerkkeinä, minkä tyyppisiä muutoksia ja pieniä valintoja voit lähteä tekemään viikottain. Vuodessa olet tehnyt 52 muutosta, mutta et ole kurjistanut elämääsi ollenkaan. Kerrallaan ei tarvi muistaa monta, koska uudet valinnat muodostuvat tavaksi noin kuukauden aikana. Takaan, että alat huomata tuloksiakin muutamassa viikossa ensin voinnissa ja sitten kropassa. Puntarin voit laittaa vaikka verkonpainoksi.

Pätkäpaasto EI sovi mättäjätlle, koska mättäjä on yleensä aamusta iltaa ilman ruokaa, ja mättää sitten minkä kerkeää. Eli hän pystyy helposti paastoamaan vaikka 20h, kunhan jää 4h aikaa syödä 6000 kaloria.

Minulle ei sopinut, hirveä nälkä paastoajalla, sitä söi sitten kaksin käsin kun sai syödä. Ja kun syömis aikaikkuna oli loppumassa, niin tas sitä ahmi mielettömästi, että ei tulisi niin hirveä nälkä paastotessa. Tarviiko edes sanoa, että lihoin pätkäpaastolla

Lihava

Vierailija kirjoitti:

Sain hyvän ohjeen lääkäriltä: Syömättä vuorokaudesta 13-15 tuntia (saa juoda VAIN vettä tuon ajan, ei edes teetä tai mustaa kahvia voi juoda), välttele nopeita hiilareita (sokeri, valkoinen vehnä yms.), täysjyvää voi syödä eli esim. täysjyväleipä ja pasta ok. Kerran viikossa voi herkutella. Tämä toiminut minulla. Eikä ole nälkä! Jos syön aamupalan klo 8 niin voin syödä vielä klo 19 saakka. Eli helppoa kuin mikä!

T. kohta entinen läski

Ei toimi. Itse syön aina iltapalan klo 20, ja seuraavan kerran aamupalan klo 10, enkä ole tällä menolla laihtunut grammaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet yrittänyt jo vuosia, mutta kuitenkin vasta 2 kuukautta? Tarkennatko.

Esim latasin kalorilaskurin puhelimeen tammikuussa ekan kerran tänä vuonna.

Nyt 2kk sitten latasin sen neljännen kerran tänä vuonna. Kun kaikki aikasemmat kerrat epäonnistunut... Ja vuosia tämä sama paino, vaikka satoja tuhansia kertoja aloittanut elämäntapamuutoksen. Edelleen mennää samassa painossa kuin esim 2016

Älä ajattele niitä epäonnistumisina, äläkä luovuta vaikka joskus sorrutkin. Repsahdukset kuuluu isoon elämäntapamuutokseen, ja niistä yli pääseminen on myös tärkeä osa prosessia. Älä siis ajattele aloittavasi aina alusta jos asiat ei mene täydellisesti. Jos ja kun tulee repsahdus, pysähdy miettimään syitä miksi niin kävi, ja mitä voisit jatkossa tehdä toisin paremmin välttääksesi niitä. Hyväksy, että niin kävi, ja anna itsellesi anteeksi. Äläkä odota huomiseen palataksesi takaisin ruotuun. Pieni repsahdus ei ole syy jatkaa ahmimista koko päivän ja illan. Syömisen jatkaminen ja itsensä ruoskiminen vain tekee homman vaikeammaksi. Sen sijaan tsemppaa itseäsi ja muistele minkä takia lähdit tekemään muutosta.

Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet yrittänyt jo vuosia, mutta kuitenkin vasta 2 kuukautta? Tarkennatko.

Esim latasin kalorilaskurin puhelimeen tammikuussa ekan kerran tänä vuonna.

Nyt 2kk sitten latasin sen neljännen kerran tänä vuonna. Kun kaikki aikasemmat kerrat epäonnistunut... Ja vuosia tämä sama paino, vaikka satoja tuhansia kertoja aloittanut elämäntapamuutoksen. Edelleen mennää samassa painossa kuin esim 2016

Älä ajattele niitä epäonnistumisina, äläkä luovuta vaikka joskus sorrutkin. Repsahdukset kuuluu isoon elämäntapamuutokseen, ja niistä yli pääseminen on myös tärkeä osa prosessia. Älä siis ajattele aloittavasi aina alusta jos asiat ei mene täydellisesti. Jos ja kun tulee repsahdus, pysähdy miettimään syitä miksi niin kävi, ja mitä voisit jatkossa tehdä toisin paremmin välttääksesi niitä. Hyväksy, että niin kävi, ja anna itsellesi anteeksi. Äläkä odota huomiseen palataksesi takaisin ruotuun. Pieni repsahdus ei ole syy jatkaa ahmimista koko päivän ja illan. Syömisen jatkaminen ja itsensä ruoskiminen vain tekee homman vaikeammaksi. Sen sijaan tsemppaa itseäsi ja muistele minkä takia lähdit tekemään muutosta.

Tsemppiä!

Suru ja viha saa aikaan repsahduksia. Siinä menee sitten päiviä syöden menetettyjä kaloreita. Tuntuu, että kun elämä on näin surullista, niin miksi tehdä siitä vielä ankeampaa liikkuen ja syöden "ankeasti" (virallisterveellisesti)

Aloin aikoinaan lihomaan, kun totesin, että elämä ei koskaan muutu paremmaksi. Ap

Vierailija kirjoitti:

Tavoite vois olla 10kg vuodessa . Se on realistinen. Toimi mulla.

Mulla myös.

Ja kohta tosi moni tulee itkemään, että ihan liian hidasta. No, mulla se tarkoitti viittä vuotta normaalipainoon. Sitä ennen kuitenkin jojoilin 20 vuotta, ja kerta kerralta paino nousi ylemmäs.

Kaikkein järkevintä on se hidas hidas hidas muutos jossa asioita muutetaan sitä tahtia, mihin ollaan valmiita. Kun kaiken rysäyttää kerralla uusiksi, niin heti kun tulee kriisikohta, niihin vanhoihin tapoihin palaa niin helposti. Varsinkin jos ne kaikki muutokset on itselle enimmäkseen epämiellyttäviä.

Kun muutoksen tekee tarpeeksi hitaasti, myös mieli pysyy mukana, eikä kehonkuvan kanssa tule isoja ongelmia. Samoin elimistö ei laita kovia vastakeinoja käyntiin laihtumisen estämiseksi. Koska mitä rajummin painoa pudottaa, sen rajummin keho sitä alkaa vastustaa. Lukekaa vaikka tuolta :

https://www.nytimes.com/2016/05/02/health/biggest-loser-weight-loss.html

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet yrittänyt jo vuosia, mutta kuitenkin vasta 2 kuukautta? Tarkennatko.

Esim latasin kalorilaskurin puhelimeen tammikuussa ekan kerran tänä vuonna.

Nyt 2kk sitten latasin sen neljännen kerran tänä vuonna. Kun kaikki aikasemmat kerrat epäonnistunut... Ja vuosia tämä sama paino, vaikka satoja tuhansia kertoja aloittanut elämäntapamuutoksen. Edelleen mennää samassa painossa kuin esim 2016

Älä ajattele niitä epäonnistumisina, äläkä luovuta vaikka joskus sorrutkin. Repsahdukset kuuluu isoon elämäntapamuutokseen, ja niistä yli pääseminen on myös tärkeä osa prosessia. Älä siis ajattele aloittavasi aina alusta jos asiat ei mene täydellisesti. Jos ja kun tulee repsahdus, pysähdy miettimään syitä miksi niin kävi, ja mitä voisit jatkossa tehdä toisin paremmin välttääksesi niitä. Hyväksy, että niin kävi, ja anna itsellesi anteeksi. Äläkä odota huomiseen palataksesi takaisin ruotuun. Pieni repsahdus ei ole syy jatkaa ahmimista koko päivän ja illan. Syömisen jatkaminen ja itsensä ruoskiminen vain tekee homman vaikeammaksi. Sen sijaan tsemppaa itseäsi ja muistele minkä takia lähdit tekemään muutosta.

Tsemppiä!

Suru ja viha saa aikaan repsahduksia. Siinä menee sitten päiviä syöden menetettyjä kaloreita. Tuntuu, että kun elämä on näin surullista, niin miksi tehdä siitä vielä ankeampaa liikkuen ja syöden "ankeasti" (virallisterveellisesti)

Aloin aikoinaan lihomaan, kun totesin, että elämä ei koskaan muutu paremmaksi. Ap

Mikä sun elämässä on siis noin pahasti pielessä? Jos olet oikeasti ihan masentunut, niin sun kannattaa ensin alkaa hoitaa mielenterveyttäsi kuntoon. Jatkuva epäonnistuvan laihduttamisen kierre vain pahentaa sun mielenterveyttä.

Mutta siis miksi sun mielestä virallisterveellisesti syöminen on ankeaa? Mistä sä sitten tykkäät? Lähinnä, että tykkäätkö sä OIKEASTI siitä olosta mikä ylensyönnistä ja liiasta rasvasta ja sokerista tulee, vai oletko sä vaa täysin ehdollistunut sille, että se lohduttaa? Itselleni meinaan kävi niin, että kuvittelin tosiaan olevani sokerikoukussa ja että RAKASTAN ihan hirveästi kaikkea epäterveellistä... no oikeasti en. Mulle oli vaan lapsesta asti niin vahvasti opetettu eri ruokien palkinto-arvoja, että ne todella oli syvällä selkärangassa. Siksi siis söin älyttömästi herkkuja - laukaistakseni stressiä, rentoutuakseni, lohduttautuakseni, rypieksäni itsesäälissä... Oikeasti en edes tykännyt enää aikuisena makeasta juuri ollenkaan. Tämä tuli varsin selväksi, kun aloin opetella muita keinoja selvitä tunteideni kanssa.

Ja tämä on yksi syy, miksi omien lasten kohdalla pyrin olemaan käyttämättä herkkuja minään palkintoina tai niiden poistamista rangaistuksena jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet yrittänyt jo vuosia, mutta kuitenkin vasta 2 kuukautta? Tarkennatko.

Esim latasin kalorilaskurin puhelimeen tammikuussa ekan kerran tänä vuonna.

Nyt 2kk sitten latasin sen neljännen kerran tänä vuonna. Kun kaikki aikasemmat kerrat epäonnistunut... Ja vuosia tämä sama paino, vaikka satoja tuhansia kertoja aloittanut elämäntapamuutoksen. Edelleen mennää samassa painossa kuin esim 2016

Älä ajattele niitä epäonnistumisina, äläkä luovuta vaikka joskus sorrutkin. Repsahdukset kuuluu isoon elämäntapamuutokseen, ja niistä yli pääseminen on myös tärkeä osa prosessia. Älä siis ajattele aloittavasi aina alusta jos asiat ei mene täydellisesti. Jos ja kun tulee repsahdus, pysähdy miettimään syitä miksi niin kävi, ja mitä voisit jatkossa tehdä toisin paremmin välttääksesi niitä. Hyväksy, että niin kävi, ja anna itsellesi anteeksi. Äläkä odota huomiseen palataksesi takaisin ruotuun. Pieni repsahdus ei ole syy jatkaa ahmimista koko päivän ja illan. Syömisen jatkaminen ja itsensä ruoskiminen vain tekee homman vaikeammaksi. Sen sijaan tsemppaa itseäsi ja muistele minkä takia lähdit tekemään muutosta.

Tsemppiä!

Suru ja viha saa aikaan repsahduksia. Siinä menee sitten päiviä syöden menetettyjä kaloreita. Tuntuu, että kun elämä on näin surullista, niin miksi tehdä siitä vielä ankeampaa liikkuen ja syöden "ankeasti" (virallisterveellisesti)

Aloin aikoinaan lihomaan, kun totesin, että elämä ei koskaan muutu paremmaksi. Ap

Mikä sun elämässä on siis noin pahasti pielessä? Jos olet oikeasti ihan masentunut, niin sun kannattaa ensin alkaa hoitaa mielenterveyttäsi kuntoon. Jatkuva epäonnistuvan laihduttamisen kierre vain pahentaa sun mielenterveyttä.

Mutta siis miksi sun mielestä virallisterveellisesti syöminen on ankeaa? Mistä sä sitten tykkäät? Lähinnä, että tykkäätkö sä OIKEASTI siitä olosta mikä ylensyönnistä ja liiasta rasvasta ja sokerista tulee, vai oletko sä vaa täysin ehdollistunut sille, että se lohduttaa? Itselleni meinaan kävi niin, että kuvittelin tosiaan olevani sokerikoukussa ja että RAKASTAN ihan hirveästi kaikkea epäterveellistä... no oikeasti en. Mulle oli vaan lapsesta asti niin vahvasti opetettu eri ruokien palkinto-arvoja, että ne todella oli syvällä selkärangassa. Siksi siis söin älyttömästi herkkuja - laukaistakseni stressiä, rentoutuakseni, lohduttautuakseni, rypieksäni itsesäälissä... Oikeasti en edes tykännyt enää aikuisena makeasta juuri ollenkaan. Tämä tuli varsin selväksi, kun aloin opetella muita keinoja selvitä tunteideni kanssa.

Ja tämä on yksi syy, miksi omien lasten kohdalla pyrin olemaan käyttämättä herkkuja minään palkintoina tai niiden poistamista rangaistuksena jne.

Lihominen alkoi, kun ei ollut työtä tai ystäviä. Olin lähinnä kotona 2 vuotta ja paino nousi 30kg sinä aikana. (vähänkin harrastaminen ja liikunta jäi pois, koska en kehdannut poistua kotoa lihavana) Painon nousu masensi entisestään, ja nyt epäonnistuneet laihdutuksert laittaa syömään enemmän "kun en taaskaan onnistunut."

Nytkin on olo, että miksi enää taas aloittaa, kun lopputuloksen tietää jo--->ei onnistu.

Ja kuitenkin peilin edessä päivittäin voivottelen painoa. Eilenkin itkin kahdesti oksettava ulkonäköäni.

Ap

Monella auttaa Keto tai vanhanaikaisella nimellä karppaus. Se vielä pätkäpaastona. Monessa iltapäivälehden jutussa nämä yhdistelmät tuottaneet tuloksia.

Vierailija kirjoitti:

Jotain henkistä tää varmasti on kun "normaali" syöminen tuntuu ankealta rangaistukselta ja ruoka on suurin ilo elämässä. Aina himottaa melkeinpä ruoka, oli sitten nälkä tai ei. T. Läskitoveri

Eiköhän tässä ole lihavuusepidemian juurisyy. Aivan samoin kuin opioidiaddiktin ongelma ei ole huumekoukusta pääsy, vaan löytää elämäntapa, joka antaa jotain tilalle. Ilman jotain vastiketta ei ole helppoa pysyä kuivilla.

Ruokaan nautinnonlähteenä liittyy sama logiikka. Jos herkuttelusta luopuu, jotain on saatava tilalle. Onnistumisen tunne laihtumisesta kannattelee sen aikaa, kun laihtuu. Sitten pitäisi alkaa elämään ihan vaan laihana ilman erityistä palkintoa siitä. Siinä on se haaste. Mistä saada nautinto ja tyydytys sitten.