Tinder-keskustelut
Aloitus on aika tärkeä, jos heti kysytään oletko töissä vai opiskeletko eikö se anna tosi pinnallisen kuvan ihmisestä? Variaatioitahan tähänkin on sen satatuhatta; työtön, sairas, vanhempainvapaalla, kotiäiti, elää pääomatuloilla, lottomiljönääri jne.
Mitäs ajattelette?
Kommentit (38)
Sano sille että olen maksullinen nainen 😅
Vierailija kirjoitti:
ap kirjoitti:
Mitäs ajattelette?
Aattelen että mitähän sitä tänään tekisi.
Ite mietin kans samaa.
Ainakin koiran kanssa lenkille ja liiteristä saunapuita sisälle.
Tarttis varmaan jotain ruokaa väsätä ni meinasin kokeilla mapo tofua laittaa.
No mikä olisi ei-pinnallinen kysymys? “Oletko saanut traumoja siitä miten äitisi kohteli sinua lapsena?”
Minulle miehen työ ja etenkin työssäkäynti on tärkeää. Omanikin on. Jos se ketuttaa niin siirry toki eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
No mikä olisi ei-pinnallinen kysymys? “Oletko saanut traumoja siitä miten äitisi kohteli sinua lapsena?”
Minulle miehen työ ja etenkin työssäkäynti on tärkeää. Omanikin on. Jos se ketuttaa niin siirry toki eteenpäin.
Eli töissä pitäisi käydä, vaikka elanto olisi muullakin tavalla hankittu/saatu. Töissäkäyminen on sinulle siis itseisarvo?
Minulla se ei ole, eikä rahakaan. Rahakin on vain välinearvo. Jos voittaisin lotossa miljoonia, niin saattaisin kyllä käydä töissä ammatillisuuteni säilyttämiseksi, mutta vähentäisin sitä kyllä rutkasti.
Ap
Kyllä, minulle työssäkäynti on itseisarvo. Toivoisin että useimmille ihmisille olisi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, minulle työssäkäynti on itseisarvo. Toivoisin että useimmille ihmisille olisi.
Miksi? Mikä siinä on itseisarvona hyvää?
Ap
Itse kirjoitin osuman sattuessa lyhyen esittelyn itsestäni. Työtilanne, asuinpaikkakunta ja ehdottomasti suhteeseen vaikuttavat arvovalinnat (ei kiihkouskovaisia, kissa-allergia mutta koirat ok, ei bilettäjille).
No monet keskustelut tyrehtyi alkuunsa mutta niinhän oli tarkoituskin.
Ekat tinderin kautta sovitut treffit oli kivat, vaikka nainen ei näyttänyt yhtään kuviensa kaltaiselta.
Toisilla treffeillä pääsin suutelemaan ja keskusteltiin kauan jälkeenpäinkin, mutta tyrehtyi välimatkaan. Mukava nainen edelleen mielessäni.
Kolmansista treffeistä löytyi nykyinen vaimoni.
Älkää ihmiset koettako löytää itseänne muiden ihmisten kautta. Kertokaa itsestänne omin sanoin, se riittää oikeille tyypeille.
Itse miehenä olen aika monta kertaa lopettanut keskustelun jos heti alussa/liian alussa kysytään työtä.
Joskus sen huomaa heti että ei ole keskustelukemiaa kun itse pyrkii saamaan keskustelua aikaan liikunnasta ja nainen vastaa jotain lyhyesti tyyliin käyn kävelyllä koiran kanssa ja heti vaihtaa aihetta että "minkälaista työtä teet?". Tuosta tietää heti että nainen hyväksyy vastauksena vain korkean statuksen työn ja on turha jatkaa keskustelua.
Työn kysyminen ei usein ole small talkia vaan se on naisen näkökulmasta kynnyskysymys keskustelun jatkumiselle ja en tykkää tuollaisesta arvottamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Itse miehenä olen aika monta kertaa lopettanut keskustelun jos heti alussa/liian alussa kysytään työtä.
Joskus sen huomaa heti että ei ole keskustelukemiaa kun itse pyrkii saamaan keskustelua aikaan liikunnasta ja nainen vastaa jotain lyhyesti tyyliin käyn kävelyllä koiran kanssa ja heti vaihtaa aihetta että "minkälaista työtä teet?". Tuosta tietää heti että nainen hyväksyy vastauksena vain korkean statuksen työn ja on turha jatkaa keskustelua.
Työn kysyminen ei usein ole small talkia vaan se on naisen näkökulmasta kynnyskysymys keskustelun jatkumiselle ja en tykkää tuollaisesta arvottamisesta.
Joo kyllähän se aika kummalliselle kuulostaa, jos se pitää heti kysyä.
Ap ja nainen (kokopäivätöissä)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, minulle työssäkäynti on itseisarvo. Toivoisin että useimmille ihmisille olisi.
Miksi? Mikä siinä on itseisarvona hyvää?
Ap
Eri, pienituloinen ja työttömien kanssa seurustellut vastaa että raha. On ihan kamalaa elättää jotain toista ihmistä ja laittaa haaveet omista reissuista ja säästöistä sivuun ja panikoida kun toinen kerää velkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, minulle työssäkäynti on itseisarvo. Toivoisin että useimmille ihmisille olisi.
Miksi? Mikä siinä on itseisarvona hyvää?
ApEri, pienituloinen ja työttömien kanssa seurustellut vastaa että raha. On ihan kamalaa elättää jotain toista ihmistä ja laittaa haaveet omista reissuista ja säästöistä sivuun ja panikoida kun toinen kerää velkaa.
Jos toinen on olemassa vain rahan kautta, niin eihän siitä hommasta mitään tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, minulle työssäkäynti on itseisarvo. Toivoisin että useimmille ihmisille olisi.
Miksi? Mikä siinä on itseisarvona hyvää?
ApEri, pienituloinen ja työttömien kanssa seurustellut vastaa että raha. On ihan kamalaa elättää jotain toista ihmistä ja laittaa haaveet omista reissuista ja säästöistä sivuun ja panikoida kun toinen kerää velkaa.
Jos toinen on olemassa vain rahan kautta, niin eihän siitä hommasta mitään tule.
Kuka sanoi että olisi? Jos olisi niin sitten minullakin olisi varmasti kumppani, kun standardit ovat noinkin matalalla.
Ammatin kysyminen on huono aloitus. Se ei kerro ihmisestä mitään. Etenkin, kun osa ihmisistä ei edes tykkää käydä töissä ja sinne mennään hampaat irvessä muutenkin.
Mnun ei ole pakko köydä töissä hyvän, taloudellisen tilanteeni vuoksi. Valitsin helpon osa-aikatyön, joka on minulle lähinnä harrastus. Kuitenkin se leimaa minut tietynlaiseksi, jos joku ammattiani kysyisi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, minulle työssäkäynti on itseisarvo. Toivoisin että useimmille ihmisille olisi.
Miksi? Mikä siinä on itseisarvona hyvää?
ApEri, pienituloinen ja työttömien kanssa seurustellut vastaa että raha. On ihan kamalaa elättää jotain toista ihmistä ja laittaa haaveet omista reissuista ja säästöistä sivuun ja panikoida kun toinen kerää velkaa.
Niin no jos se on raha, niin sehän on sitten välinearvo. Aloituksessani pointti olikin se, että sen elantonsa voi hankkia muutenkin kuin työllä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sano sille että olen maksullinen nainen 😅
Ok, mikä sun nimi on?
Mitä muuta haluat että kerron sinusta?
Miljönääri. Onko se sellanen, joka kehittelee erilaisia miljöitä?
Työ on puheenaihe muiden joukossa. Missä järjestyksessä ihminen sitten käy läpi: työ, lapset, harrastukset, lemmikit, leffamaut jne. Itse aloitan yleensä vapaa-ajan käyttötavoilla, mutta toki jos toinen kertoo töissä olevan kiire tai työreissua pukkaavan, niin aika luonteva siitä kysyä työstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, minulle työssäkäynti on itseisarvo. Toivoisin että useimmille ihmisille olisi.
Miksi? Mikä siinä on itseisarvona hyvää?
ApEri, pienituloinen ja työttömien kanssa seurustellut vastaa että raha. On ihan kamalaa elättää jotain toista ihmistä ja laittaa haaveet omista reissuista ja säästöistä sivuun ja panikoida kun toinen kerää velkaa.
Kummallinen oletus.
En käy normaalissa työssä, mutta minulla ei ole yhtään velkaa. Mulla on omistusasunto kaupungin parhaalla paikalla melko uudessa talossa.
Mitä ihmeen pummeja olet tapaillut? Mulla ainakin on ihan omat rahat, enkä etsi mitään elättäjää. Useimmilla normaaleilla töissäkävijöillä on nettovarallisuus pienempi kuin minulla, jos joku onneton vuokralla asuja kyselee ensimmäisenä että mitä teen niin en viitsi edes vastata.
Aattelen että mitähän sitä tänään tekisi.