Sijaisvanhemmuudesta..

Onnee vaan, voit saada 14v hormonihäröisen jantterin...

Todennäköisyyttä ei sanoa. Sehän riippuu monesta asiasta. Lasten iän voi kyllä toivoa. Ei siis ole pakko ottaa hormonihirviötä, jos haluaa hoitaa pienempiä lapsia. Aina selvitetään ja kysytään voisiko tällainen ja tällainen lapsi teille tulla.

Mitkä valmiudet sinulla on olla sijaisvanhempi?

Olen terve, taloudellisesti hyvin toimeen tuleva, kypsä ja vahva aikuinen. Pidän paljon lapsista ja kokemusta on lasten hoitamisesta. En näe syytä ettei valmiuteni olisi riittävää ellei kumppanin puuttuminen ole ongelma.

Ap

Sinun täytyy käydä pridekurssi. Sen jälkeen päätätte yhdessä kurssin pitäjien kanssa alatko hommaan. Kumppanin puute ei ole este. 

Voit itse sanoa, että otat vain alle yksivuotiaan. Sijaisvanhemmilla on varaa valita...

Se ettei sinulla ole puolisoa, voi olla este. On toki niitäkin jotka saavat yksin sijaislapsen mutta lapsi laitetaan aina sen mukaan perheeseen missä perhe vastaa lapsen tarpeita - ei koskaan toisinpäin. Moni lapsi tarvitsisi nimenomaan äidin ja isän mallin, se katsotaan lapsen eduksi. 

Toki sinä voit käydä tuon Pride kurssin. Siellä käytte läpi millainen toivomus sinulla olisi lapsen suhteen. Toki mitä enemmän toivomuksia on, sen vaikeampi lasta on saada. 

Esimerkiksi oletko valmis ottamaan kehitysvammaista lasta? Lievästi kehitysvammaista? Fas- lasta? Hyvin monet sijoitetut lapset ovat alkoholistejen tai päihdeongelmaisten lapsia ja kovin pieneltä et voi vielä huomata millaisia ongelmia lapsella on. 

Oletko valmis ottamaan lasta eri kulttuurista? Mustalaisen lasta? Tummaihoista? ym. 

Suurin osa sijoituksista tehdään vasta myöhemmällä iällä, pienet lapset pyritään pitämään vanhempien luona jos mitenkään mahdollista. Toinen todellisuus asiasta on se ettei sijoituspäätöksiä osata tehdä ajoissa. Voi olla että lapsella huomataan vakavat puutteet jo 1.v iässä, mutta käytetään muita tukitoimia jotta lapsi saataisi pidettyä mahd. pitkään vanhempien luona. Varsinainen sijoituspäätös osataan tehdä vasta lapsen ollessa esim. 7.v ja lapsi on elänyt elämänsä perheessä jotka ovat laiminlyöneet hoidon täydellisesti ja lapsi on henkiseltä kehitykseltään vasta 1-vuotiaan tasolla. Näitäkin tapahtuu surullisen usein, sijoituspäätökset eivät ole koskaan helppoja vaan kahdesta äärettömän huonosta vaihtoehdosta pitäisi osata valita vähemmän lasta vahingoittava, ja sijoitus vahingoittaa lasta aina, sama kuinka surkeasta perheestä lapsi tulee.

1-2 vuotiaita on harvemmin, mutta toki niitäkin on. 

Tukiperheeksi voi alkaa yksin.

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 19:34"]

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 19:28"]

Ei ne aina kaltoinkohdeltuja ole.  Kaikki mitä minä tiedän on vakavasti sairastuneiden yksinhuoltajien lapsia. hyvin hoidettuja ja rakastettuja. 

[/quote]

Itse en ole koskaan törmännyt yh:n lapsiin, vaan aivan muunlaisiin tarinoihin. Kun lapsi päätetään huostaanottaa perheestään, on tapahtunut yleensä aika painavia asioita. Silti näihinkin vanhempiin on pidettävä yhteyttä ja heidän vanhemmuuttaan suhteessa lapseen tuettava. Jos yh:lta on syyttä suotta otettu lapset pois, siis ilman hänen omaa syytään vain olosuhteiden vuoksi, voi sijoitusperhe varautua kyllä aika massiiviseen yhteydenpitoon, eli siis päivittäiseen ja useasti viikossa tapahtuvaan tapaamiseen (lapsen ja vanhemman välillä), koska tällöinhän pyritään mahdollisimman nopeasti sijoittamaan lapsi takaisin biologiselle vanhemmalleen ja tukemaan mittavasti heidän yhteydenpitoaan. 

[/quote]

Toinen äiti sairastui syöpään ja loppujen lopuksi kuoli. Hänen toivoi ja sai pienelle lapselleen sijaisperheen. eli lapsi oli sijaisperheessä ja välillä äidillä lomalla. Loppujen lopuksi äiti kuoli, lapsi jäi sijaisperheeseen, mutta äidin äiti on huoltaja. Toinen on samanmoinen tarina. Lapsi on sijaisperheessä ja käy äidin voinnin mukaan lomilla äidin luona. Siinäkin sijaisperhe on ollut äidin toive. Toinen lapsi oli 2 vuotias mennessään perheeseen ja 4 kun äiti kuoli. Äiti oli todella hyvä äiti ja lapsi on edelleen ihan ja tasapainoinen. 

Älä välitä lannistavista kirjoituksista. Mene vaan pride kurssille. Sijaisvanhemmista on pulaa. 

Pienille on ottajia ja etusijalla ovat kahden vanhemman perheet ehdottomasti. Alle 3-vuotiaat löytävät niin helposti kodin, että jos yksineläjästä ja pariskunnasta sijaisperhe pitää valita, niin tottakai se on pariskunta. Ja niitähän on. En millään pahalla, mutta pariskunnilla on kaksi kertaa enemmän voimavaroja ja usein taloudellisesti mahdollista toisen puolisoista olla pitkään, jopa vuosia kotona. Yksineläjälle sellainen ei ole useinkaan mahdollista jos ei järjettömästi ole säästöjä ja lisäksi myös työssäkäyvän sijaisvanhemman täytyy järjestää tapaamiset, terapiat sun muut olivat ne sitten viikolla tai viikonlopuisin. Olen itse sossu, mutta en työskentele lastensuojelun perhehoidossa.

Sukulaisuus on kuitenkin se, joka menee kaiken edelle. Eli aina sijoitetaan sukuun, jos mahdollista. Ensin läheispiiriin vaikka yksinäiselle ihmiselle ja vasta toissijainen mahdollisuus vieras perhe.

http://www.perhehoitoliitto.fi/sijaisvanhemmaksi/sijaisvanhemmuus/usein_kysyttya

"Myös yksin elävä voi ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Jokaisen lapsen kohdalla sopivimman sijoituspaikan arviointi käydään yksilöllisesti lävitse. Joillekin lapsille sijaisvanhemmaksi voi hyvin sopia henkilö, joka ei elä parisuhteessa. Tosin sijaisperhesijoituksen tavoitteena on usein taata lapselle mahdollisuus molempien vanhempien antamaan hoitoon ja kasvatukseen. Hyvä vaihtoehto sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneelle yksin asuvalle henkilölle on lapsikylävanhemmuus SOS-lapsikylässä."

2

Kunhan muistat, että lapsi ei ole sinun eikä lapsesta tule koskaan sinun, sanan varsinaisessa merkityksessä. Ihmistä ei voi omistaa, mutta sijoitetuilla lapsilla on aina vanhemmat, jotka ovat tavalla tai toisella, yleensä mahdollisimman paljon, sijoitetun lapsen arjessa mukana. Sinun tehtäväsi on tukea lapsen ja hänen biologisten vanhempiensa suhdetta. 

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 18:48"]

Voit itse sanoa, että otat vain alle yksivuotiaan. Sijaisvanhemmilla on varaa valita...

[/quote]

Ei kyllä voi. Pieniä lapsia ottaa moni muukin ja yleensä heidät sijoitetaan kokeneisiin perheisiin, joissa toinen tai molemmat vanhemmat toimivat sosiaali- ja terveysalalla muutenkin. 

Oletko hyvin toimeentuleva, jos jäät töistä pois? Sijoituslapsen ottaminen vaatii että toinen vanhemmista on kotona ainakin vähän aikaa.

Se, että olet yksin hakemassa katsotaan kyllä aikamoiseksi rasitteeksi. Samaten se, jos sinulla ei ole aikaisempaa kokemusta sijoitetuista lapsista. Onko minkäänlaista kokemusta tai osaamista lapsesta, joka on traumatisoitunut ja pissaa alleen vielä viisivuotiaana öisin? Miten ratkaiset tilanteen? Tai lapsesta, jota on seksuaalisesti hyväksikäytetty, onko sinulla oikeasti kykyjä auttaa tällaista lasta vai lähdetkö vain noviisina kokeilemaan onneasi? No, onneksi katsovat kenelle antavat. 

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 18:58"]

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 18:48"]

Voit itse sanoa, että otat vain alle yksivuotiaan. Sijaisvanhemmilla on varaa valita...

[/quote]

Ei kyllä voi. Pieniä lapsia ottaa moni muukin ja yleensä heidät sijoitetaan kokeneisiin perheisiin, joissa toinen tai molemmat vanhemmat toimivat sosiaali- ja terveysalalla muutenkin. 

[/quote]

Ei tarvitse minkään ikäisen sijaisvanhemmalla olla koulutusta alalle. Tottakai voi sanoa, että on valmis ottamaan vain tietynikäisen lapsen. Sosiaalityöntekijät kuitenkin päättävät  mihin kukin lapsi sijoitetaan, joten voi olla ettei saa juuri sellaista lasta kuin haluaa.

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 19:00"]

Oletko hyvin toimeentuleva, jos jäät töistä pois? Sijoituslapsen ottaminen vaatii että toinen vanhemmista on kotona ainakin vähän aikaa.

[/quote]

Ei vaadi. Mutta tietenkin, jos on ihan pieni vauva kyseessä täytyy olla vähän aikaa kotona.

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 18:58"]

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 18:48"]

Voit itse sanoa, että otat vain alle yksivuotiaan. Sijaisvanhemmilla on varaa valita...

[/quote]

Ei kyllä voi. Pieniä lapsia ottaa moni muukin ja yleensä heidät sijoitetaan kokeneisiin perheisiin, joissa toinen tai molemmat vanhemmat toimivat sosiaali- ja terveysalalla muutenkin. 

[/quote]

Höpö höpö. Koskaan ei sijoiteta sijaisvanhempien tahdon vastaisesti! Jos olet valmis vauvaa odottamaan, niin se tulee taatusti. Ja kyllä niihin kokeneisiin perheisiin mene ennemminkin noi _oireilevat_ leikki-, koulu- ja teini-ikäiset, joiden kasvatus vaatii enemmän kokemusta kuin vauvan. Sijoitettu vauva on vaatimustasoltaan samanlainen kuin oma vauva. Oman lisänsä tuo biovanhempien kanssa tehtävä yhteistyö, mutta se tulee niin vauvan kuin isommankin kanssa.