Sijaisvanhemmuudesta..

"Tavallisen" lapsen kasvattaminen on haastavaa, miten yksi ihminen pärjäisi vakavasti kiintymyshäiriöisen taaperon kanssa? Kyllä aina edellytetään lähes vuoden kotonaoloa, varsinkin jos pieni lapsi on tulossa. Ei sitä kaltoinkohdeltua lasta voi mihinkään päiväkotiin heti työntää. Sijoitettu lapsi ei ole mikään lapsenkorvike, toivottavasti sijoitustoimintaan mukaan lähtevät ovat siinä aidoista syistä, auttamassa "vammautunutta" lasta. Työ on hyvin haastavaa, paljon haastavampaa kuin ns. tavallisen lapsen kanssa. 

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 19:04"]

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 18:58"]

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 18:48"]

Voit itse sanoa, että otat vain alle yksivuotiaan. Sijaisvanhemmilla on varaa valita...

[/quote]

Ei kyllä voi. Pieniä lapsia ottaa moni muukin ja yleensä heidät sijoitetaan kokeneisiin perheisiin, joissa toinen tai molemmat vanhemmat toimivat sosiaali- ja terveysalalla muutenkin. 

[/quote]

Höpö höpö. Koskaan ei sijoiteta sijaisvanhempien tahdon vastaisesti! Jos olet valmis vauvaa odottamaan, niin se tulee taatusti. Ja kyllä niihin kokeneisiin perheisiin mene ennemminkin noi _oireilevat_ leikki-, koulu- ja teini-ikäiset, joiden kasvatus vaatii enemmän kokemusta kuin vauvan. Sijoitettu vauva on vaatimustasoltaan samanlainen kuin oma vauva. Oman lisänsä tuo biovanhempien kanssa tehtävä yhteistyö, mutta se tulee niin vauvan kuin isommankin kanssa.

[/quote]

Meinaatko, että oikeasti sijoittaisivat kaltoin kohdellun vauvan ihmiselle, jolla ei ole mitään kokemusta vauvoista tai sijoitettujen lasten kanssa tehtävästä työstä, ja joka vielä on tilanteesssa YKSIN? Tämä ei olisi missään tapauksessa järkevää, enkä voi uskoa näin tapahtuvan. Pariskunnalle kyllä, yksineläjälle ei, todennäköisesti ei kellekään jolla ei ole kokemusta vauvanhoidosta. Työskentelen itse sotealalla. 

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 19:04"]

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 18:58"]

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 18:48"]

Voit itse sanoa, että otat vain alle yksivuotiaan. Sijaisvanhemmilla on varaa valita...

[/quote]

Ei kyllä voi. Pieniä lapsia ottaa moni muukin ja yleensä heidät sijoitetaan kokeneisiin perheisiin, joissa toinen tai molemmat vanhemmat toimivat sosiaali- ja terveysalalla muutenkin. 

[/quote]

Höpö höpö. Koskaan ei sijoiteta sijaisvanhempien tahdon vastaisesti! Jos olet valmis vauvaa odottamaan, niin se tulee taatusti. Ja kyllä niihin kokeneisiin perheisiin mene ennemminkin noi _oireilevat_ leikki-, koulu- ja teini-ikäiset, joiden kasvatus vaatii enemmän kokemusta kuin vauvan. Sijoitettu vauva on vaatimustasoltaan samanlainen kuin oma vauva. Oman lisänsä tuo biovanhempien kanssa tehtävä yhteistyö, mutta se tulee niin vauvan kuin isommankin kanssa.

[/quote]

KVG. Googlaapa vähän, aika monessa sijaisvanhempien hakemuksessa toivotaan alan koulutusta, tai jopa edellytetään sitä. 

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 19:08"]

"Tavallisen" lapsen kasvattaminen on haastavaa, miten yksi ihminen pärjäisi vakavasti kiintymyshäiriöisen taaperon kanssa? Kyllä aina edellytetään lähes vuoden kotonaoloa, varsinkin jos pieni lapsi on tulossa. Ei sitä kaltoinkohdeltua lasta voi mihinkään päiväkotiin heti työntää. Sijoitettu lapsi ei ole mikään lapsenkorvike, toivottavasti sijoitustoimintaan mukaan lähtevät ovat siinä aidoista syistä, auttamassa "vammautunutta" lasta. Työ on hyvin haastavaa, paljon haastavampaa kuin ns. tavallisen lapsen kanssa. 

[/quote]

No kun ei edellytetä kotona oloa. Yksinasujalla on kyllä ihan hyvät mahdollisuudet sijaisvanhemmuuteen. Ei sitä rasitteeksi katsota. Sijaismutsi

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 19:12"]

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 19:04"]

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 18:58"]

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 18:48"]

Voit itse sanoa, että otat vain alle yksivuotiaan. Sijaisvanhemmilla on varaa valita...

[/quote]

Ei kyllä voi. Pieniä lapsia ottaa moni muukin ja yleensä heidät sijoitetaan kokeneisiin perheisiin, joissa toinen tai molemmat vanhemmat toimivat sosiaali- ja terveysalalla muutenkin. 

[/quote]

Höpö höpö. Koskaan ei sijoiteta sijaisvanhempien tahdon vastaisesti! Jos olet valmis vauvaa odottamaan, niin se tulee taatusti. Ja kyllä niihin kokeneisiin perheisiin mene ennemminkin noi _oireilevat_ leikki-, koulu- ja teini-ikäiset, joiden kasvatus vaatii enemmän kokemusta kuin vauvan. Sijoitettu vauva on vaatimustasoltaan samanlainen kuin oma vauva. Oman lisänsä tuo biovanhempien kanssa tehtävä yhteistyö, mutta se tulee niin vauvan kuin isommankin kanssa.

[/quote]

KVG. Googlaapa vähän, aika monessa sijaisvanhempien hakemuksessa toivotaan alan koulutusta, tai jopa edellytetään sitä. 

[/quote]

Sellaisia hakemuksia ei missään yleisessä haussa näy. Sekoitat nyt johonkin muuhun.

Te, jotka ryhdytte sijaisvanhemmiksi vain koska tahtoisitte oman lapsen ns. Helpoimman kautta, olkaa kilttejä ja älkää. Ryhtykää siihen vain, jos olette valmiita, se ei ole mitään hemmetin kotileikkiä.

Sijaisvanhemmille ei ole erityisiä koulutusvaatimuksia, jos perheessä on alle neljä sijoitettua. Perhehoitajalain mukaan jokaisen sijaisvanhemmaksi ryhtyvän on käytävä ennakkovalmennus. Suomessa käytössä oleva PRIDE-valmennus antaa turvallisen perustan ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Jos sijoitettuja lapsia tai nuoria on enemmän kuin neljä, toisella vanhemmalla on oltava soveltuva alan koulutus (vähintään nykyinen toisen asteen tutkinto). Perhehoitoliitto

Neljää enempäähän lapsia ei yleensä samassa perheessä olekkaan.

Monilla ei ole kovin realistista käsitystä sijaisvanhemmuudesta. Ei ymmärretä, että jo se vauva voi olla vakavasti "vammautunut" kaltoinkohdeltuna ja nämä asiat nousevat pintaan viimeistään teini-iässä, usein aiemmin. Siksi olisi oikeasti suotavaa, että ihmisillä olisi jonkinlainen oikea koulutus asiaan, tai kokemusta työn kautta, asiasta. Jos se olisi mahdollista, tämä olisi aivan varmasti kriteerinä, vaan kun ei ole koska perheitä ei riittäisi. 

Jos ei ole itsellä minkäänlaista kokemusta vauvanhoidosta, siis oman tai pidemmän aikaa, terveen lapsen hoidosta niin onko oikeasti millään lailla järkevää tai realistista ottaa hoitaakseen vakavasti kaltoinkohdeltu lapsi? Se kun ei ole mitään ylimääräisen rakkauden osoittamista, vaan oikeasti todella haasteellista ja vaativaa. 

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 19:20"]

Sijaisvanhemmille ei ole erityisiä koulutusvaatimuksia, jos perheessä on alle neljä sijoitettua. Perhehoitajalain mukaan jokaisen sijaisvanhemmaksi ryhtyvän on käytävä ennakkovalmennus. Suomessa käytössä oleva PRIDE-valmennus antaa turvallisen perustan ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Jos sijoitettuja lapsia tai nuoria on enemmän kuin neljä, toisella vanhemmalla on oltava soveltuva alan koulutus (vähintään nykyinen toisen asteen tutkinto). Perhehoitoliitto

Neljää enempäähän lapsia ei yleensä samassa perheessä olekkaan.

[/quote]

Sijoitettuja lapsia voi olla enintään neljä (omat alle kouluikäiset lapset mukaan lukien). Lukumäärä voi ylittyä, jos sijoitetut lapset tai nuoret ovat sisaruksia. Jos perhehoidosta vastaa kaksi henkilöä ja ainakin toisella on tehtävään soveltuva koulutus, on enimmäismäärä seitsemän. Jos vanhemmilla on siis esimerkiksi kaksi omaa alle kouluikäistä lasta ja he käyvät töissä kodin ulkopuolella, perheeseen voidaan sijoittaa enintään kaksi lasta. Perhehoitoliitto

Ei ne aina kaltoinkohdeltuja ole.  Kaikki mitä minä tiedän on vakavasti sairastuneiden yksinhuoltajien lapsia. hyvin hoidettuja ja rakastettuja. 

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 19:22"]

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 19:20"]

Sijaisvanhemmille ei ole erityisiä koulutusvaatimuksia, jos perheessä on alle neljä sijoitettua. Perhehoitajalain mukaan jokaisen sijaisvanhemmaksi ryhtyvän on käytävä ennakkovalmennus. Suomessa käytössä oleva PRIDE-valmennus antaa turvallisen perustan ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Jos sijoitettuja lapsia tai nuoria on enemmän kuin neljä, toisella vanhemmalla on oltava soveltuva alan koulutus (vähintään nykyinen toisen asteen tutkinto). Perhehoitoliitto

Neljää enempäähän lapsia ei yleensä samassa perheessä olekkaan.

[/quote]

Sijoitettuja lapsia voi olla enintään neljä (omat alle kouluikäiset lapset mukaan lukien). Lukumäärä voi ylittyä, jos sijoitetut lapset tai nuoret ovat sisaruksia. Jos perhehoidosta vastaa kaksi henkilöä ja ainakin toisella on tehtävään soveltuva koulutus, on enimmäismäärä seitsemän. Jos vanhemmilla on siis esimerkiksi kaksi omaa alle kouluikäistä lasta ja he käyvät töissä kodin ulkopuolella, perheeseen voidaan sijoittaa enintään kaksi lasta. Perhehoitoliitto

[/quote]

Tuo yli neljä ja enintään seitsemän tarkoittaa siis sitä, että molemmat vanhemmat ovat kotona. Tuolloin on kyseessä jo ammatillinen perhekoti.

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 19:28"]

Ei ne aina kaltoinkohdeltuja ole.  Kaikki mitä minä tiedän on vakavasti sairastuneiden yksinhuoltajien lapsia. hyvin hoidettuja ja rakastettuja. 

[/quote]

Itse en ole koskaan törmännyt yh:n lapsiin, vaan aivan muunlaisiin tarinoihin. Kun lapsi päätetään huostaanottaa perheestään, on tapahtunut yleensä aika painavia asioita. Silti näihinkin vanhempiin on pidettävä yhteyttä ja heidän vanhemmuuttaan suhteessa lapseen tuettava. Jos yh:lta on syyttä suotta otettu lapset pois, siis ilman hänen omaa syytään vain olosuhteiden vuoksi, voi sijoitusperhe varautua kyllä aika massiiviseen yhteydenpitoon, eli siis päivittäiseen ja useasti viikossa tapahtuvaan tapaamiseen (lapsen ja vanhemman välillä), koska tällöinhän pyritään mahdollisimman nopeasti sijoittamaan lapsi takaisin biologiselle vanhemmalleen ja tukemaan mittavasti heidän yhteydenpitoaan. 

Vauvat on yleensä päihdekäyttäjien vauvoja, jotka otetaan huostaan jo laitoksella, tai parin kuukauden perhekuntoutusjakson jälkeen (jossa todettu vanhempien kykenemättömyys vanhemmaksi). Eli vauvoilla harvemmin on traumakokemuksia, niitä ei ole ehtinyt kertyä kun tilanteeseen puututaan ajoissa. Toki on niitä kaltoinkohdeltujakin vauvoja, mutta niitä ei sijoiteta lapsettomalle yksinhakijalle.

Vauvoille saattaa olla tietenkin jo kohdussa aiheutunut vammoja, mutta nehän selviää vasta ajan ja kehityksen myötä. (aivan kuten biovauvankin)

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 19:34"]

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 19:28"]

Ei ne aina kaltoinkohdeltuja ole.  Kaikki mitä minä tiedän on vakavasti sairastuneiden yksinhuoltajien lapsia. hyvin hoidettuja ja rakastettuja. 

[/quote]

Itse en ole koskaan törmännyt yh:n lapsiin, vaan aivan muunlaisiin tarinoihin. Kun lapsi päätetään huostaanottaa perheestään, on tapahtunut yleensä aika painavia asioita. Silti näihinkin vanhempiin on pidettävä yhteyttä ja heidän vanhemmuuttaan suhteessa lapseen tuettava. Jos yh:lta on syyttä suotta otettu lapset pois, siis ilman hänen omaa syytään vain olosuhteiden vuoksi, voi sijoitusperhe varautua kyllä aika massiiviseen yhteydenpitoon, eli siis päivittäiseen ja useasti viikossa tapahtuvaan tapaamiseen (lapsen ja vanhemman välillä), koska tällöinhän pyritään mahdollisimman nopeasti sijoittamaan lapsi takaisin biologiselle vanhemmalleen ja tukemaan mittavasti heidän yhteydenpitoaan. 

[/quote]

Jos on tiedossa, että sijoitus on lyhytaikainen vaikkapa sen yh:n sairauden takia, ei huostaanoteta. Lapsi sijoitetaan avohuollon toimena ja heille on omat perheensä yleensä.

Ei se ammatillisuuskaan musta autuaaksi tee,sitten kun on kyse omasta lapsesta, se ammattimaisuus saattaa karista, kun lapseen on tunneside.