Lue keskustelun säännöt.
Onko liika älykkyys haitta parisuhdetta etsiessä?
28.10.2021 |
Minusta tuntuu, että suhteita löytyy helpommin kun puhelen niitänäitä. Onko liian älyllinen keskustelu turnoff tai epäseksikästä suhdetta etsiessä eli päätyykö sillä friendzonelle?
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On haitta jos olet nainen. Ei tarvitse olla edes kovin älykäs, ihan iq120 riittää.
Äo 120 on on tutkitusti viehättävän älykkyysosamäärä miehillä ja naisilla, suuntautumisesta riippumatta. Tästä oli jokin aussitutkimus muun muassa. Jos älykkäällä ei käy flaksi niin se voi johtua muustakin. Itsellä nettitestiarvio äo 130+, oliskohan oikeasti 120+ luokkaa? En pidä suurinta osaa ihmisistä liian tyhminä vaikka suurimman osan kanssa ei kuitenkaan klikkaa ihanteellisesti. Se, ettei löydä kaltaistaan mistään ja syyttää siitä muiden huonommuutta selittää tässä tapauksessa varmaan enemmän miksi tahtoo jäädä ulkopuolelle.
Onnellisen parisuhteen vaatimus ei ole kaltaisuus, vaan se ettei toinen tee onnettomaksi. Kaksi toisiaan vaikka pettävää eivät yleensä ole onnellisia, vaikka ovatkin samankaltaisia. Älykkäällä ehkä paras puoliso olisi täydentävä. Joka raivaa toiselle aikaa ajatella ja käyttää älyään.
On täysi myytti, ettei älykäs tarvi parisuhteeltaan muuta kuin älyä ja hän kykenee elämään vain älykkäiden ympäröimänä ja että sitä älyä on päästävä käyttämään 24/7 ihmisuhteissa.
Itse olen parisuhteessa, jossa täydennämme toisiamme. Olen älykkäämpi kuin mieheni, muttei hänkään mikään tyhmä ole. Hän on lämmin, mukava, käytännöllinen ja luova. Yhdessä olemme enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun puhutaan älykkyydestä on hyvä muistaa että älykäs selviytyy vaikeuksista joihin viisas ei alunpitäenkään joudu.
Varmaan jonkin tason korrelaatio on löydettävissä, koska älykkäämpi on todennäköisemmin vaativampi kumppanin omaisuuksien suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin miehellä on. Naiset eivät halua älykästä miestä.
Anteeksi kuinka... miehen tärkein ominaisuus on äly.
Miksi tämä ei sitten realisoidu niin, että älykkömiehillä olisi kysyntää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin miehellä on. Naiset eivät halua älykästä miestä.
Anteeksi kuinka... miehen tärkein ominaisuus on äly.
Miksi tämä ei sitten realisoidu niin, että älykkömiehillä olisi kysyntää?
Moni esim. matemaattisesti lahjakas ei AINA osaa soveltaa älyään muille elämänalueille. (Ja tiedän monta matemaattisestikin lahjakasta ihmistä, jotka pystyvät, tämä nyt on vain stereotyypinen esimerkki.) Ihminen on kuitenkin laiska eläin ja useimmat pysyvät mieluiten omalla mukavuusalueellaan, sen sijaan että ottaisivat riskin ja menisivät nolaamaan itsensä vieraille vesille. Älykkään ihmisen identiteettiin usein liittyy myös kuvitelma omasta kyvykkyydestä tai ainakin halu pitää tuota illusiota yllä, joten itsensä likoon laittamiseen on suurempi kynnys, mikäli aihealue onkin vieras ja oma motivaatio ei ole kohdallaan.
Lienee siis enemmän kyse persoonallisuudesta, kuin varsinaisesti puhtaasta älykkyydestä. Eivät kaikki älykkäät ihmiset ota älykkyyttä mitenkään identiteettikysymyksenä.
Älykäskin ihminen voi olla sokea omille virheilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti on haittaa. Onhan näitä tutkittukin, kaikki poikkeama keskiarvoista hankaloittaa sopivan kumppanin löytämistä ja elämää muillakin tavoin. Helpointa on olla siinä suurimmassa enemmistöporukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin miehellä on. Naiset eivät halua älykästä miestä.
Anteeksi kuinka... miehen tärkein ominaisuus on äly.
Miksi tämä ei sitten realisoidu niin, että älykkömiehillä olisi kysyntää?
Koska miehet, jotka kuvittelevat olevansa älykkäitä ovat useimmiten pelkästään matemaattisesti lahjakkaita. Se ei riitä. vaaditaan myös vuorovaikutustaitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen pitäisi olla naista älykkäämpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin miehellä on. Naiset eivät halua älykästä miestä.
Anteeksi kuinka... miehen tärkein ominaisuus on äly.
Miksi tämä ei sitten realisoidu niin, että älykkömiehillä olisi kysyntää?
Koska miehet, jotka kuvittelevat olevansa älykkäitä ovat useimmiten pelkästään matemaattisesti lahjakkaita. Se ei riitä. vaaditaan myös vuorovaikutustaitoja.
Eikö sitten pitäisi mieluummin sanoa, että miehen tärkein ominaisuus on vuorovaikutustaidot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ihan helvetinmoinen haitta sekä miehelle että naiselle. Jos älykkyys tuo miehelle statusta, siitä voi olla hyötyä sitä kautta, mutta vähän "normaalimpi" mies samalla statuksella silti vie voiton. Älykäs mies ilman statusta on naisten mielestä vain friikki, koska älykkyyden mukana tulee mm. erikoisia kiinnostuksenkohteita. Naisillakin ikisinkkuus kulkee nimenomaan älyn kanssa käsi kädessä. Koulutus on myös naiselle hyödyllinen asia, koska opiskelu- ja työkuvioiden kautta voi edes joskus tavata miehen joka on samalla aaltopituudella. Älykkäillä naisilla on myös "liian erikoisia" kiinnostuksen kohteita ja usein myös erinomainen tunneäly, joka saattaa pelottaa miehiä jopa enemmän kuin pelkkä loogisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö mitä on wannabe-älykön ja oikean älykön ero? Oikea älykkö ei tarvitse keskusteluun jatkuvasti älyllisiä aiheita, vaan osaa keskustella luontevasti mistä tahansa aiheesta ja kenen kanssa tahansa. Wannabe-älykkö ottaa heti aiheet, joista on lukenut, ja miettii ei tuokaan osaa keskustella. Mutta osaako wannabe-älykkö analysoida ja puhua todella syvällisesti yksinkertaisista aiheista? Useimmiten ei, lisäksi hän alkaa väittää vastaan lukemansa teorian perusteella aiheesta, josta jollain toisella on omakohtaista kokemusta.
Älykkö nimimenomaan pystyy muuntautumaan toisen taajuudelle, muuten ei ole niin älykäs kuin luulee. Oikea älykkö saa keskustelunaiheita aikaan vaikka kehitysvammaisen kanssa ja saa ihan kivojakin juttuja, kun löytää sen toisen aihepiirin. Joillain kehitysvammaisilla on niin vahvoja mielenkiinnon kohteita, että he tietävät asiasta paljon. Esimerkiksi itse juttelin hyvän tovin yhden kanssa linnuista. Minä en tosin olen älykkö, joten siksi ehkä kykenen sitten siihen paremmin. Mutta hänen kanssaan piti puhua selkeästi, mutta oli ihailtavaa miten hän tunsi linnut ja lintujen toimintaa. Hän oli toki sellainen joka luki ja hylly oli täynnä lintukirjoja.
Sotket nyt viisaan ja älykkään. Tutkitusti huippuälykäs voi olla tosi kapea-alainen ja sosiaalisesti jäykkä. Ja täysin kyvytön hyvään vuorovaikutukseen yhtään erilaisten ihmisten kanssa. Tästä johtuen tutkimusten mukaan huippuälykkäät eivät pärjää elämässään erityisen hyvin. Parhaiten pärjäävät keskimääräistä älykkäämmät, mutta eivät vielä poikkeuksellisen älykkäät.
"Tutkimusten mukaan"? Ainakin historian nerot ovat olleet hyviä seuramiehiä, toisin kuin yleensä uskotellaan. Newton oli poikkeus, ehkä hänestä se meemi on liikkeelle lähtenytkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos älykkyys osamäärä alkaa huitelemaan 160 paremmalla puolella, se alkaa heijastua negatiivisesti reali maimasda toiminnassa
Älykäs pärjää kyllä. Erikseen on ne omasta mielestä älykkäät, jotka oikeasti ei ole muuta kuin itserakkaita.
Esim syrjäytynyt lusmu ei koskaan ole älykäs, siis muiden kuin itsensä mielestä.
Ja normaalit miehet haluaa älykkään naisen, ei bimboa. Itsestään epävarma mies pelkää naisen älyä, kun se pelkää kaikkea mahdollista muutenkin. Mutta ongelmaista/epävarmaa miestä ei muutenkaan kannata ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On haitta jos olet nainen. Ei tarvitse olla edes kovin älykäs, ihan iq120 riittää.
Äo 120 on on tutkitusti viehättävän älykkyysosamäärä miehillä ja naisilla, suuntautumisesta riippumatta. Tästä oli jokin aussitutkimus muun muassa. Jos älykkäällä ei käy flaksi niin se voi johtua muustakin. Itsellä nettitestiarvio äo 130+, oliskohan oikeasti 120+ luokkaa? En pidä suurinta osaa ihmisistä liian tyhminä vaikka suurimman osan kanssa ei kuitenkaan klikkaa ihanteellisesti. Se, ettei löydä kaltaistaan mistään ja syyttää siitä muiden huonommuutta selittää tässä tapauksessa varmaan enemmän miksi tahtoo jäädä ulkopuolelle.
Onnellisen parisuhteen vaatimus ei ole kaltaisuus, vaan se ettei toinen tee onnettomaksi. Kaksi toisiaan vaikka pettävää eivät yleensä ole onnellisia, vaikka ovatkin samankaltaisia. Älykkäällä ehkä paras puoliso olisi täydentävä. Joka raivaa toiselle aikaa ajatella ja käyttää älyään.
On täysi myytti, ettei älykäs tarvi parisuhteeltaan muuta kuin älyä ja hän kykenee elämään vain älykkäiden ympäröimänä ja että sitä älyä on päästävä käyttämään 24/7 ihmisuhteissa.
Enpä tiedä myytistä. Useimmat haluavat kumppanin, joka on ns. samalla aallonpituudella. Tapa ajatella ja usein jopa kiinnostuksen kohteet vaikuttaisivat olevan erilaisia (huom. en sano, että olisivat parempia) eriälyisillä ihmisillä. Tottakai suurin osa haluaa elämäänsä kumppanin sanan täydessä merkityksessä.
Tuntemani ihmiset ovat mielestäni pariutuneet älyltään itsensä kaltaisten kanssa. Minä ja puolisoni olemme uteliaisuudesta testanneet älykkyytemme useamman vuoden yhdessäolon jälkeen. Tulos: molemmat älykkäimmän 1-2 prosentin joukossa eli välillämme ei tässä asiassa ole lähes lainkaan eroa.
Mielestäni siitä, että samanälyiset viehättyvät toisistaan on tutkimuksiakin. Toki älykkyys on vain yksi ominaisuus ihmisessä, ja mm. parisuhteessa moni muukin asia (luonne, käytös, luottamuksenarvoisuus, arvot...) on vähintään yhtä tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin miehellä on. Naiset eivät halua älykästä miestä.
Anteeksi kuinka... miehen tärkein ominaisuus on äly.
Miksi tämä ei sitten realisoidu niin, että älykkömiehillä olisi kysyntää?
Siksi, että älyköt on jotakin aspergereja. Pelkkä matemaattinen äly on ihmissuhteissa hyödytöntä, samoin aspergermainen kapean erikoistumisalueen tuntemus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö mitä on wannabe-älykön ja oikean älykön ero? Oikea älykkö ei tarvitse keskusteluun jatkuvasti älyllisiä aiheita, vaan osaa keskustella luontevasti mistä tahansa aiheesta ja kenen kanssa tahansa. Wannabe-älykkö ottaa heti aiheet, joista on lukenut, ja miettii ei tuokaan osaa keskustella. Mutta osaako wannabe-älykkö analysoida ja puhua todella syvällisesti yksinkertaisista aiheista? Useimmiten ei, lisäksi hän alkaa väittää vastaan lukemansa teorian perusteella aiheesta, josta jollain toisella on omakohtaista kokemusta.
Älykkö nimimenomaan pystyy muuntautumaan toisen taajuudelle, muuten ei ole niin älykäs kuin luulee. Oikea älykkö saa keskustelunaiheita aikaan vaikka kehitysvammaisen kanssa ja saa ihan kivojakin juttuja, kun löytää sen toisen aihepiirin. Joillain kehitysvammaisilla on niin vahvoja mielenkiinnon kohteita, että he tietävät asiasta paljon. Esimerkiksi itse juttelin hyvän tovin yhden kanssa linnuista. Minä en tosin olen älykkö, joten siksi ehkä kykenen sitten siihen paremmin. Mutta hänen kanssaan piti puhua selkeästi, mutta oli ihailtavaa miten hän tunsi linnut ja lintujen toimintaa. Hän oli toki sellainen joka luki ja hylly oli täynnä lintukirjoja.
Et kuvaile älykästä ihmistä vaan vuorovaikutustaitoista, joka on kiinnostunut toisista ihmisistä heidän vajavaisuuksistaan riippumatta.
Esim. Itselläni on lapsuudenystävä, joka on jäänyt henkiseltä kehitykseltään 6-vuotiaan tasolle . Pystyn hyvin juttelemaan hänen kanssaan hänen tasollaan. Mutta koska en ole mukava ihminen, en ole valmis näkemään samaa vaivaa muiden vastaavien kanssa.
On vähän eri asia pystyä hetken ajan jutustelemaan vammaisen kanssa, kuin olla sellaisen kanssa parisuhteessa.
Nautin älykkäiden ihmisten seurasta. Jos älykkäältä henkilöltä puuttuu kuitenkin tunneäly, sosiaaliset taidot ja tunnetaidot ovat pikkulapsen tasolla, mielenkiintoni lopahtaa tyystin.
Vierailija kirjoitti:
Älykäs pärjää kyllä. Erikseen on ne omasta mielestä älykkäät, jotka oikeasti ei ole muuta kuin itserakkaita.
Esim syrjäytynyt lusmu ei koskaan ole älykäs, siis muiden kuin itsensä mielestä.
Ja normaalit miehet haluaa älykkään naisen, ei bimboa. Itsestään epävarma mies pelkää naisen älyä, kun se pelkää kaikkea mahdollista muutenkin. Mutta ongelmaista/epävarmaa miestä ei muutenkaan kannata ottaa.
Minä olen syrjäytynyt lusmu ja psykologin tutkimana todettu älykkääksi.
Olen nainen.
Miehet eivät ole koskaan arvostaneet älyäni, vaan olleet alentuvia. En ole mikää päsmäri edes.
Huumori ja hauskuus on kans sellaisia että ei oo hyvä naisella.
Eikös älykkyyden joku määritelmä ole, että osaa toimia mielekkäästi vallitsevassa tilanteessa. Monesti älykkyys tuntuu kutistuvan joksikin matemaattis-loogiseksi älykkyydeksi ja kun suvussa on näitä ja heillä on ne ihan omat porukkansa, ei kanssakäynti oikein onnistu, kun ei ole sitä sopeutumista tilanteeseen. Seurassa sitten esitelmöivät jostain yliopistotason tutkimuksesta iät ajat ja joillakin näkyy se asenne, että muut ihmiset ovat vain tylsiä.
Et kuvaile älykästä ihmistä vaan vuorovaikutustaitoista, joka on kiinnostunut toisista ihmisistä heidän vajavaisuuksistaan riippumatta.
Esim. Itselläni on lapsuudenystävä, joka on jäänyt henkiseltä kehitykseltään 6-vuotiaan tasolle . Pystyn hyvin juttelemaan hänen kanssaan hänen tasollaan. Mutta koska en ole mukava ihminen, en ole valmis näkemään samaa vaivaa muiden vastaavien kanssa.