Lue keskustelun säännöt.
Suomalaisten yliopistojen taso
05.01.2015 |
Suomalaiset yliopistot eivät ole koskaan maailman parhaimpien yliopistojen joukossa. Helsingin Yliopisto taitaa mahtua joillain listoilla 100 parhaimman joukkoon. Mietinkin nyt, että onko kenelläkään kokemuksia esim. Englannissa tai Yhdysvalloissa opiskelemisesta? Onko opetus kyseisissä maissa tosiaan parempaa? Vai onko vain suuremmat budjetit ynnä muut syyt taustalla? Mielestäni kuitenkin Suomesta löytyy näin karkeasti yleistäen keskivertoisesti älykkäämpää ja intellektuaalisempaa porukkaa kuin kyseisistä maista.
Kommentit (41)
Aina näissä huippukouluissa ei edes ole tasoltaan parasta opetusta. Huippukoulujen maine vetää luokseen lahjakkuuksia, jotka opiskelevat ja saavat tuloksia myös huonommalla opetuksella, sillä oma taso, motivaatio, kyvyt jne. ovat niin korkealla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et pääse todella nimekkääseen huippuyliopistoon, ei ole suurta väliä mistä yliopistosta olet. Tärkeämpää on työkokemus sekä esiintymis- ja kielitaito.
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 11:54"]
Suomi on paska maa.
[/quote]
Nii on pitäs varmaan liittyy venäjään..
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 12:15"]
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 12:09"]
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 12:07"]
Ja sit hei, yliopistojen taso ei ensisijaisesti riipu jostain pienestä osa-alueesta kuten opetuksen laadusta, vaan yliopistohan on myös tutkimuslaitos, eli sitä tasoa mitataan esimerkiksi julkaisujen kautta.
[/quote]
Suomalainen tutkimus ei vain taida olla maailmanlaajuisesti kovin tunnettua.
[/quote]
Mitä on suomalainen tutkimus? Käytännössä kaikki tutkijat julkaisevat samoissa kv-julkaisuissa ja niitä luetaan kaikkialla maailmassa. Suomessa tehdään hyvää tutkimusta mm. lääketeiteessä, mutta pienen maan yliopistoissa, joissa on pienet budjetit, volyymit jäävät auttamattomasti pieneksi.
[/quote]
Suomalaisten kansainvälinen näkyvyys riippuu varmasti täysin tieteenalasta, esim. humanistisilla aloilla on tapana julkaista suomen kielellä ja vain suomalaisilla foorumeilla. Itse olen työskennellyt teknillisellä sekä informaatiotieteellisellä alalla ja suomalaiset ovat kyllä hyvin näkyvästi esillä kansainvälisissä lehdissä sekä konferesseisssa, olenkohan koskaan ollut konferenssissa jossa ei olisi ketään suomalaista lisäkseni?
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 12:12"]
Ainakin USA:n huippuyliopistojen budjetit ovat tähtitieellisiä verrattuna suomalaisiin yliopistoihin.
[/quote]
Jos lukukausimaksut ovat kymmeniätuhansia vuodessa, ja opiskelijoita 21 000 (Harvard), niin tietenkin sitä rahaa tulee silloin yliopistolle paljon enemmän, kuin jos lukukausimaksuja ei ole ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos suhteutetaan väkilukuun, Suomessa on muuten huomattavan paljon nobelisteja.
Minä olen itse humanisti, ja tehnyt töitä sekä suomalaisissa että brittiläisissä ja australialaisissa se yhdssä saksalaisessa ja yhdessä amerikkalaisessa yliopistossa. Tähän sisältyy yksi tutkimuksen huippuyksikkö Suomessa ja kaksi Australiassa, sekä Oxford. Oikeasti yliopistot ovat suurin piiretin samanlaisia ja opetuksen taso on suunnilleen sama. (Vaikka mä olen kyllä opiskellut vain briteissä ja suomesssa, muuten olen liikkunut tutkijana, joten ehkä mun pitäisi puhua vain siitä) Myös tutkimuksen taso on sama. Ei siellä suomalaisen tarvitse itseään ja tekemisiään hävetä. On kuitenkin merkitystä siinä, mitä tekee ja kenelle sitä esittelee. Kohderyhmä pitää pitää mielessä kun puhuu tai kirjoittaa. Meillä, kuten joka maassa, on omat kansalliset kysymyksemme, sinänsä tärkeät, mutta eihäne laajemmin kiinnosta ketään, koska ne ovat kansallisia. Niitä ei voi unohtaa, koka ne ovat tärkeitä tutkimuksen maksajille - jotka siis ovat kansalliset veronmaksajat - mutta turha niitä on kansainvälisiin journaaleihin tarjota tai niistä nobeleita odottaa. Ei ole kyse tutkimuksen laadusta (välttämättä) vaansiitä, ketä varten se on tehty. Laadusta puhuttaesssa onsitten ehkä kyse siitä, että kaikkien maiden tutkijoista vain osa pystyy liikkumaan kansallisen ja yleisen välillä.
Suomessa on tapana ja on tärkää esiintyä myös suomalaisilla ja suomenkielisillä forumeilla, koska suomalaiset veronmaksajathan täällä tehtävän tutkimuksen maksavat (myös silloin kun raha kiertää jonkun eurooppalaisen tutkimusrahoitusta koordinoivan systeemin kautta - määrätty prosentti rahasta tulee Suomesta, ja sitä jaetaan vain niin maihin, jotka osalistuvat rahoittamiseen). Tottakai on silloin tärkeätä, että myös rahoittajalle kerrotaan, mitä on saatu selville, ja mitä väliä sillä on. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että meidän on julkaistava myös englanniksi kansainvälisillä foorumeilla.
Mikä vaikuttaa näihin rankingeihin on se, että kohtuuttoman suuri osa journaalien eri maiden rankinglistoilla ja etenkin niilläkansainvälisillärankinglistoilla, joilla julkaisemisesta yliopstojen rankinlistoilla taas palkitaan, on nimeltaan American journal of sitäsuntätä tai British journal of tätäjatuota. Se on tavallaan ihan oikein, koska a)kummankin maan lukijakunta jo sinänsä on aika paljon suurempi kuin jonkun suomalaisen Tämäntieteenalan aikakauskirjan ja b) niitä lukee moni muukin kuin omanmaan väki, kun taas uomalaista aikakauskirja ei lue. Toisaalta rehellisesti sanottuna artikkelien taso ei kuitnkaan ole sen kummempi, eikä oman kokemukseni mukaan tekstinsä näihin journaaleihin saaminen ole sen vaikeampaa kuin suomalaisiinkaan aikakauskirjohin. Työ täytyy tehdä kunnolla eikä oma nimi saa olla toimittajille täysin vieras (toimittajien täytyy uskoa artikkeliin että se edes lähtee vertaisarviointiin. Arviointi sinänsä on anonyymi, mutta ensin täytyy ylittää arviointiinlähtökynnys ja se ei ole anoyymi). Toisin sanoen, vaatii työtä, että on tarpeeksi vakavastiotettava päästäkseen edes lähtöviivalle, mutta sen jälkeen taso on sama.
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 19:53"]
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 19:16"]
Minun on vahan vaikea uskoa etta Suomeen olisi jotenkin keskittynyt alykkaampaa ja intellektuaalisempaa vakea kuin esim juuri USAaan. Ei nay tuloksia ainakaan taiteissa eika tieteissa.
[/quote]
Suomalaisoppilaat on perinteisesti olleet PISA-testin huipulla, usalaiset reippaasti alle keskitason. Mistä siis tavallisiin usalaisiin yliopistoihin yhtäkkiä tulisi jotain usalaisia, huippuälykkäitä opiskelijoita?
[/quote] Pisa-testi testaa 15 vuotiaitten kouluosaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelen itse länsi-Euroopassa, ja mielestäni meiltä vaaditaan paljon enemmän kuin suomalaisilta opiskelijoilta! Tenteistä ei todellakaan pääse helpolla läpi, lomaa on noin puolet suomalaisista lomista ja työviikot ovat täysiä... Suomessa opiskelevien ystävieni elämä on paljon rennompaa ja heillä on paljon enemmän vapaa-aikaa. Täällä opiskeltuani en todellakaan menisi suomalaiseen yliopistoon, jos siellä opintopisteitä saa vaikka päällään seisomalla. Mikä arvo tutkinnollakaani sitten olisi? Yliopistoni on tosin ranking-listoilla paljon korkeammalla kuin mikään suomalainen, johtuisiko sitten siitä.
Rehellisesti;
Olen opiskellut sekä Suomessa että Iso-Britanniassa yliopistossa ja mun mielestä ero on huomattava. Ok, luulen sen johtuvan siitä että pulitin helvetisti rahaa tutkinnostani I-B:ssa, mutta taso oli ihan eri kuin Suomessa. Opiskelijat oli valittu ympäri maailman akateemisin ja muin meriitein ja opintoalaan panostamista vaadittiin mm yliopiston kerhojen, järjestöjen, tutkimusinstituuttien jne. muodossa. Piti oikeasti olla todella nälkäinen, koska kisa oli raadollista. Suomessa taas on fiksua porukkaa, muttei niinkään yleisesti kovatasoista vaan osa oli sellaisia downshiftaajia, kun taas I-B:ssa ne oli jo karsittu pois.
Tietty riippuu missä opiskelee Britanniassa, itse opiskelin Russell Group-yliopistossa (vastaava rinki Briteissä kuin Ivy Usassa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ottaa osaa keskusteluun niin kannattaa tarkistaa omat tietonsa. Yhdysvalloissa on parhaat yliopistot ja ne ovat aina vetäneet puoleensa parhaat professorit sekä rahaa ja muita lahjoituksia. Yhdysvalloissa on todellakin enemmän kuin kourallinen hyviä yliopistoja ja niistä melkoinen osa Kaliforniassa. Esimerkiksi Stanfordin ja Berkeleyn yliopistot ovat aina listojen kärjessä, ihan Harvardin tuntumassa.
http://www.timeshighereducation.co.uk/world-university-rankings/2014/reputation-ranking
Japanilaisia ja kiinalaisia ynnä muita ulkomaalaisia kiinnostaa Suomessa ilmainen opiskelu, ei niinkään yliopistojen taso. Kaikkialla arvostetaan akateemista koulutusta mutta Suomen yliopistot eivät ole erityisen arvostettuja. Sopiikin miettiä mitä tapahtuisi Suomen, akateemiselle maailmalle jos se toimisi samoin kuin muualla maailmassa. Veikkaan että se häviäisi muutaman vuoden sisään kokonaan pois. Suomalaiset eivät ole varautuneet maksamaan lukukausimaksuja eikä manana-mentaliteetti (juhlitaan ja shoppaillaan ensin, sitten opiskellaan jos rahaa riittää) suomalaisilla opiskelijoilla kestä oikeaa yliopistoelämää.
Jos haluat työskennellä ulkomailla niin hanki yliopistokoulutus ulkomailta. Myös yllättävän moni suomalaisten firmojen johtotehtävissä oleva omaa ulkomailla suoritetun koulutuksen.
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 19:53"]
Suomalaisoppilaat on perinteisesti olleet PISA-testin huipulla, usalaiset reippaasti alle keskitason. Mistä siis tavallisiin usalaisiin yliopistoihin yhtäkkiä tulisi jotain usalaisia, huippuälykkäitä opiskelijoita?
[/quote]
PISA-tulokset eivät kerro vielä mitään kyvystä opiskella yliopistossa. Testihän on tarkoitettu 9.-luokkalaisille, mutta esimerkiksi matematiikan kysymykset ovat niin helppoja, että hyvä 4.-luokkalainen selviää niistä melkein kaikista.
USAn huippuyliopistot saavat huippuopiskelijoita, koska usalaisia on niin paljon. Huippuyliopistot pystyvät valitsemaan parhaat hakijat todella suuresta joukosta. Lisäksi vielä tulevat kaikki ulkomaalaiset hakijat. Sen sijaan keskitason yliopistot eivät siellä saakaan niin paljoa tosi hyviä opiskelijoita. Jonkin verran ne pystyvät houkuttelemaan SAT-testissä erinomaisesti menestyneitä tarjoamalla heille ilmaisia opiskelupaikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeintä on muistaa, että yksittäinen tutkija voi olla hyvä, oli hän sitten melkein mistä yliopistosta tahansa. Julkaisemisen kannalta verkostot ovat tärkeitä, mutta niitä luodaan myös lyhyillä vierailuilla, harjoitteluilla ja tapaamalla kollegoja kansainvälisissä kokouksissa.
Lähtökohtaisesti nämä rankingit ovat vähän turhia, mutta jos puhutaan Suomen yliopistojen tasosta ei voi sivuuttaa paria oleellista seikkaa: tutkimuksen taso on aivan paskaa, mutta mitä muutakaan voi odottaa jos tutkijoina on ihmisiä minipalkalla joiden pääasiallinen motivaatio olla tutkija on se etteivät löytäneet työtä muualta. Opetuksen ja tutkinnon vaatimukset on laskettu niin alas kuin vain voi, ihmiset voivat uusia kursseja ja tenttejä väsytystaktiikalla minimoiden oman panostuksensa. Laatuyliopistoista lentää ihmisiä ulos ketkä eivät täytä tutkinnon kriteereitä eli läpäise tenttejä, Suomessa on käytännössä mahdoton tulla erotetuksi yliopistosta jolloin tutkinnon meriitit kokevat pahan inflaation.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:00"]
Opiskelen itse länsi-Euroopassa, ja mielestäni meiltä vaaditaan paljon enemmän kuin suomalaisilta opiskelijoilta! Tenteistä ei todellakaan pääse helpolla läpi, lomaa on noin puolet suomalaisista lomista ja työviikot ovat täysiä... Suomessa opiskelevien ystävieni elämä on paljon rennompaa ja heillä on paljon enemmän vapaa-aikaa.
[/quote]
Minä taas opiskelin vuoden Itävallassa, ja totesin siellä kurssien olevan selvästi helpompia ja opiskelun rennompaa kuin saman aineen opiskelun kotiyliopistossani TKK:lla. Lomaakin oli vuodessa kuukausi enemmän kuin Suomessa. Eräänkin kurssin tentistä sain Itävallassa ykkösen, joka oli siellä paras mahdollinen numero. Opiskelin asiaa lisää ennen kuin menin TKK:lla periaatteessa ihan saman kurssin tenttiin. Sain kakkosen eli toiseksi huonoimman arvosanan. Kysymys ei ollut mistään tuurista tai vastaavasta, vaan vaatimustaso oli vain TKK:lla niin paljon kovempi.
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:02"]
Jos ottaa osaa keskusteluun niin kannattaa tarkistaa omat tietonsa. Yhdysvalloissa on parhaat yliopistot ja ne ovat aina vetäneet puoleensa parhaat professorit sekä rahaa ja muita lahjoituksia. Yhdysvalloissa on todellakin enemmän kuin kourallinen hyviä yliopistoja ja niistä melkoinen osa Kaliforniassa. Esimerkiksi Stanfordin ja Berkeleyn yliopistot ovat aina listojen kärjessä, ihan Harvardin tuntumassa.
http://www.timeshighereducation.co.uk/world-university-rankings/2014/reputation-ranking
Japanilaisia ja kiinalaisia ynnä muita ulkomaalaisia kiinnostaa Suomessa ilmainen opiskelu, ei niinkään yliopistojen taso. Kaikkialla arvostetaan akateemista koulutusta mutta Suomen yliopistot eivät ole erityisen arvostettuja. Sopiikin miettiä mitä tapahtuisi Suomen, akateemiselle maailmalle jos se toimisi samoin kuin muualla maailmassa. Veikkaan että se häviäisi muutaman vuoden sisään kokonaan pois. Suomalaiset eivät ole varautuneet maksamaan lukukausimaksuja eikä manana-mentaliteetti (juhlitaan ja shoppaillaan ensin, sitten opiskellaan jos rahaa riittää) suomalaisilla opiskelijoilla kestä oikeaa yliopistoelämää.
Jos haluat työskennellä ulkomailla niin hanki yliopistokoulutus ulkomailta. Myös yllättävän moni suomalaisten firmojen johtotehtävissä oleva omaa ulkomailla suoritetun koulutuksen.
[/quote] USAssa ainakin nelja ensimmaista yliopistovuotta ovat hyvin koulumaisia. Luennoilta ei lintsata ja jos ei pysy mukana ja paase tenteista lapi niin kohteliaasti pyydetaan Miss Smithia poistumaan ja etsimaan omalle tasolleen sopivampi opinahjo.
Kasitykseni mukaan Suomessa on paljon helpompaa roikkua yliopistolla kun on kerran sisalle paassyt.
Yhdysvalloissa yliopistoon ei mennä ihan huvikseen sillä tutkinnot maksavat reippaasti yli sadan tuhannen dollarin eikä maksun maksaminen tarkoita sitä että tutkintoon taattu. Suomessa riittää kun lukee tarpeeksi pääsykokeisiin ja voi rauhassa kellua yliopistossa kun sinne kerran on päässyt. Suomen pääsykokeet eivät liity mitenkään älykkyyteen vaan muistiin.
Ihan kun katsoo millaiseen asemaan Suomi ja suomalaiset ovat itsensä lykänneet vajaassa sadassa vuodessa niin en kehtaisi puhua minkään tason kansallisesta älykkyydestä vaan olisin ihan hiljaa asiasta.
Näitä humanisteja halveksitaan näiden post-nokia inssien taholta, mutta silti niinkin halveksuttu ala kuin historia ja kulttuurihistoria ilmenee esim. näin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Jussi_Parikka
Eljas Oksasen voi jokainen googlettaa ja tässä pikkasen lisää:
http://www.amazon.com/Eljas-Oksanen/e/B008BK3JOK
Suomessa on valitettavasti valloilla se käsite, että pelkät luonnontieteet ovat sitä oikeaa tiedettä ja kaikki muut ovat pelkkää hömppää ja lähinnä niiden nais- ja miesfemakkojen hömpötyksiä. Tämän uskomuksen mukaan myös se suomalainen insinööri on useimmiten työtön siksi, että maailma muuttui jossain välissä vähän liikaa niin, että se kaiken taitava insinööri putosi kärryiltä kuten joku laxxxxxa, nyt sitten yhä vikisee ja haukkuu muita 1800-l termein.
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 20:15"]
Lähtökohtaisesti nämä rankingit ovat vähän turhia, mutta jos puhutaan Suomen yliopistojen tasosta ei voi sivuuttaa paria oleellista seikkaa: tutkimuksen taso on aivan paskaa, mutta mitä muutakaan voi odottaa jos tutkijoina on ihmisiä minipalkalla joiden pääasiallinen motivaatio olla tutkija on se etteivät löytäneet työtä muualta. Opetuksen ja tutkinnon vaatimukset on laskettu niin alas kuin vain voi, ihmiset voivat uusia kursseja ja tenttejä väsytystaktiikalla minimoiden oman panostuksensa. Laatuyliopistoista lentää ihmisiä ulos ketkä eivät täytä tutkinnon kriteereitä eli läpäise tenttejä, Suomessa on käytännössä mahdoton tulla erotetuksi yliopistosta jolloin tutkinnon meriitit kokevat pahan inflaation.
[/quote]
Missäköhän yliopistossa ja millä alalla olet itse tutkijana, kun noin hyvin tiedät asiat?
Itse asiassa yleensä ei sijoitu edes 100 parhaan joukkoon, joten kyllä se jotain opetuksestakin kertoo ja vielä huolestuttavampaa on se, ettei Suomen muista yliopistoista voida edes puhua tässä yhteydessä. Huolestuttavaa on myös se, että koulutetaan ihmisiä hirveä määrä käytännössä ilmaiseksi, mutta silti kenestäkään ei tule maailman tasolla huippu (poikkeukset pois).
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 12:09"]
[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 12:07"]
Ja sit hei, yliopistojen taso ei ensisijaisesti riipu jostain pienestä osa-alueesta kuten opetuksen laadusta, vaan yliopistohan on myös tutkimuslaitos, eli sitä tasoa mitataan esimerkiksi julkaisujen kautta.
[/quote]
Suomalainen tutkimus ei vain taida olla maailmanlaajuisesti kovin tunnettua.
[/quote]
Mitä on suomalainen tutkimus? Käytännössä kaikki tutkijat julkaisevat samoissa kv-julkaisuissa ja niitä luetaan kaikkialla maailmassa. Suomessa tehdään hyvää tutkimusta mm. lääketeiteessä, mutta pienen maan yliopistoissa, joissa on pienet budjetit, volyymit jäävät auttamattomasti pieneksi.