Olen ilmeisesti jotenkin ärsyttävä mutta en tiedä miksi

Aloituksesta tulee eräs tuttuni mieleen. Mukava ihminen, mutta jotenkin neuroottinen mikä näkyy liian säntillisenä sääntöjen noudattamisena. Kaikki asiat pitää tehdä juuri oikealla tavalla ja aina pitää miettiä ettei joku vain hermostu. Ihmiset ärsyyntyvät kun yksinkertaisista asioista tehdään vaikeita ja mistään ei pysty joustamaan.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vähän vastaavanlaisia kokemuksia esim. töissä. Olen aina ystävällinen kaikille, kuuntelen ja autan mielelläni, mutta silti useat kollegat ovat olleet minulle epäystävällisiä ja minua on kiusattukin työyhteisöissä. Arvelen sen johtuvan siitä, että ihmiset ovat tottuneet siihen, että en anna takaisin samalla mitalla, vaan autan aina pyydettäessä, joten uskaltavat vaatia kovinkin sanakääntein. On ollut toki matkan varrella sitten niitäkin kollegoita, jotka ovat olleet ystävällisiä ja arvostaneet työtäni. (Tällä hetkellä minulla on yksi tällainen työkaveri.) Ilman heitä olisi kyllä ollut vaikea jaksaa puurtaa kiireisessä ja kuormittavassa työssä.

Sun pitää oppia olemaan kovempi niille ilkeille.

Autismin kirjoa? Tahatonta töksäyttelyä ja liian suoraviivaista henkilökohtaisuutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vähän vastaavanlaisia kokemuksia esim. töissä. Olen aina ystävällinen kaikille, kuuntelen ja autan mielelläni, mutta silti useat kollegat ovat olleet minulle epäystävällisiä ja minua on kiusattukin työyhteisöissä. Arvelen sen johtuvan siitä, että ihmiset ovat tottuneet siihen, että en anna takaisin samalla mitalla, vaan autan aina pyydettäessä, joten uskaltavat vaatia kovinkin sanakääntein. On ollut toki matkan varrella sitten niitäkin kollegoita, jotka ovat olleet ystävällisiä ja arvostaneet työtäni. (Tällä hetkellä minulla on yksi tällainen työkaveri.) Ilman heitä olisi kyllä ollut vaikea jaksaa puurtaa kiireisessä ja kuormittavassa työssä.

Sun pitää oppia olemaan kovempi niille ilkeille.

Kiitos. Olen välillä ottanutkin asioita puheeksi, kuten esim. kun eräs kollega otti tavakseen puhua koko ajan päälleni aina kun soitti ja pyysi apuani. Hän kyllä kielsi kaiken ja sävy muuttui vähän, mutta hetkellisesti. Nykyään tilanne vähintäänkin yhtä vaikea hänen suhteensa ja hän selvästi välttelee yhteydenottoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän samoja kokemuksia ja olen ainakin puolivakavissani sitä mieltä, että johtuu sivuprofiilistani: olen sivusta katsottuna omastakin mielestäni he*lvetin ylimielisen näköinen. Tämä johtuu osin tuki- ja liikuntaelinsyistä, osin nenän muodosta ja purennasta.

Ihmiset sitten varsinkin aluksi tulkitsevat, että olen m*lkku, koska näytän tältä.

Olen saanut jo teininä saanut kysymyksiä että miksi olen aina niin vihainen tai vihaisen näköinen, vaikka olen siis ihan hyväntuulinen ollut. Ap

Minäkin mietin äskettäin taas, että ärsytän ihmisiä- ulkonäköni takia. Tuntuu epäreilulta.keljuttaa kun se vaikuttaa niin monessa asiassa, esim.parikin ruokakaupan myyjää näyttää käytöksellään, että palvelemiseni ei kiinnosta pätkääkään, ja eräs kangas liikkeen myyjäkin - näin uskon-provosoitui minusta, sellaista hänen käytöksensä oli.

Sanot ap että yrität olla sitä ja tätä.

Jospa sinä yrität olla liikaa kaikkiea.

Älä yritä niin hemmetisti, ole coolimpi.   Seuraa millaisia muut ihmiset ovat ja miten muut käyttäytyvät.

Sellaisesta oppii paljon.   Tosiasia on se, ettei kukaan pidä ihmisestä joka yrittää olla aina miellyttävä, sanoo ja jopa tyrkyttää omia ajatuksiaan ja näkemyksiään ja sanoo aina johonkin asiaan jotain.

Voi olla vaihteeksi vain oma itsensä, enemmänkin suu kiinni kuin aina julistamassa oma mielipiteensä asiaan kuin asiaan.

Ja totta on sekin, että joidenkin ihmisen jo pelkkä olemus ja ulkonäkö saattaa ärsyttää, en tiedä miksi, mutta näin vain on.  Jos on liian nössö ja alistuneen oloinen se ärsyttää muita, jos taas on reipas ja puhelia se ärsytäää muita.

Hoitele vaan ne duunisi kunnolla ja yritä muuta käytöstäsi niiltä osin kuin voit,  ei tuohon muuta ratkaisua ole olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän samoja kokemuksia ja olen ainakin puolivakavissani sitä mieltä, että johtuu sivuprofiilistani: olen sivusta katsottuna omastakin mielestäni he*lvetin ylimielisen näköinen. Tämä johtuu osin tuki- ja liikuntaelinsyistä, osin nenän muodosta ja purennasta.

Ihmiset sitten varsinkin aluksi tulkitsevat, että olen m*lkku, koska näytän tältä.

Olen saanut jo teininä saanut kysymyksiä että miksi olen aina niin vihainen tai vihaisen näköinen, vaikka olen siis ihan hyväntuulinen ollut. Ap

Kyllä ihmiset todellakin kehittävät hyvin herkästi antipatioita täysin alitajuisesti juuri toisen ulkomuodosta - valitettavasti. Ehkä sulla on sellainen resting bitch face tms. ja se tiedostamattomasti ärsyttää ihmisiä. En tiedä, mutta ikävää kumminkin. Tsemppiä! T. Se ruma sivuprofiili

Tuo ulkonäköjuttu on totta, minä myös tunnustan suhtautuvani varauksella tietyllä tavalla tylyn näköisiin ihmisiin, vaikka itsekin kärsin ns. resting bitch facesta. Yritänkin aina tietoisesti korjata ajattelutapaani kohdatessani ihmisiä, jotta ei tulisi pelkästään pärstäkertoimen perusteella arvioitua ketään.

Mitä väliä mitä muut ajattelevat. Jos sua kohdellaan huonosti, niin jatka vaan välittämättä. Mitä väliä? 🤷

Vierailija kirjoitti:

Sanot ap että yrität olla sitä ja tätä.

Jospa sinä yrität olla liikaa kaikkiea.

Älä yritä niin hemmetisti, ole coolimpi.   Seuraa millaisia muut ihmiset ovat ja miten muut käyttäytyvät.

Sellaisesta oppii paljon.   Tosiasia on se, ettei kukaan pidä ihmisestä joka yrittää olla aina miellyttävä, sanoo ja jopa tyrkyttää omia ajatuksiaan ja näkemyksiään ja sanoo aina johonkin asiaan jotain.

Voi olla vaihteeksi vain oma itsensä, enemmänkin suu kiinni kuin aina julistamassa oma mielipiteensä asiaan kuin asiaan.

Ja totta on sekin, että joidenkin ihmisen jo pelkkä olemus ja ulkonäkö saattaa ärsyttää, en tiedä miksi, mutta näin vain on.  Jos on liian nössö ja alistuneen oloinen se ärsyttää muita, jos taas on reipas ja puhelia se ärsytäää muita.

Hoitele vaan ne duunisi kunnolla ja yritä muuta käytöstäsi niiltä osin kuin voit,  ei tuohon muuta ratkaisua ole olemassa.

En tarkoittanut niin että jotenkin kauheasti yrittäisin. Käytin sanaa yritän siksi että en väittäisi olevani varmasti tietynlainen vaan tarkoitin että pyrin olemaan eli omasta mielestäni olen (mutta jätin auki sen että muut saattavat kokea minut erilailla kuin itse koen olevani).

En ole nössö enkä alistunut enkä toisaalta hölösuu pälpättäjä. Kuvailisin itse itseäni jämäkäksi ja analyyttiseksi ja pohdiskelevaiseksi.

Ap

Mä huomaan ärsyttäväni ihmisiä sillä, että vaikutan besserwisseriltä. Totean usein itsestäänselvyyksiä ääneen, ennen kuin hoksaan ettei olisi kannattanut sanoa mitään. Tykkään jakaa tieto ja se vaikuttaa monien mielestä (varsinkin työympäristössä) pätemiseltä, vaikka en sitä sillä lailla tarkoita. Alan siis helposti neuvomaan ihmisiä asioissa, joissa he ei tarvitsisi neuvoa. En tarkoita sillä pahaa ja ymmärrän että se on tosi ärsyttävää. Toimin vaan huomaamattani niin. Yritän päästä tästä ikävästä tavasta eroon.

Kyllä AP. Samaistun täysin sinuun. Nykyään yritän vaan ohittaa tämän, koska tiedän, että en ole provosoinut tai lkeillyt kenellekään.

Anna asian olla ja ole oma itsesi! Tsemppiä sinulle.

Sama vaiva,  sain asperger-dg:n aikuisena .Ja edelleen olen ärsyttävä :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En AP sinusta osaa sanoa, mutta omalla kohdalla olen todennut sen olevan perustavanlaatuinen temperamenttiero, joka käytännössä ilmenee niin, että joidenkin ihmisten mielestä olen "ärsyttävän hidas". Olen todennut, että siinä on ihmisryhmä, jota en voi miellyttää, vaikka miten päin olisin. Ei siis kannata edes yrittää.

En ole tyhmä ja olen joissakin asioissa nopeakin, mutta tiedän, että mun tapa "olla" ei ole mikään Duracell pupu, ja se sitten ilmeisesti ärsyttää.

Mä tunnustan ärsyyntyväni hidastempoisista ihmisistä. Joidenkin työtahtikin on kuin hidastettua filmiä katselisi.

Kävellään hitaasti löntystäen keskellä tietä eikä ymmärretä, että ollaan muiden kulkemisen esteenä.

Nämä ihmiset eivät ymmärrä, että kiireessä täytyy toimia ripeästi, sillä varsinkin työelämässä se kostautuu muille.

Ymmärrän mitä tarkoitat, minuakin ärsyttää edessä löntystelijät, jotka eivät jätä muille tilaa, ja ihmiset, jotka eivät hoida hommiaan. Mutta itse en ole sellaisella "chillillä" elämänasenteella (tai itsekkäällä tavalla) hidas, vaan se "hitaus" on jossain syvällä olemuksessa ja temperamentissa, mikä aiheuttaa sellaista selittämätöntä ärsytystä joillekin. Vaikka paahtaisin töitteni kimpussa miten vaan, se ei muuta heidän mielikuvaansa minusta. En pysty olla "dynaaminen" heille, koska puhetapani, asentoni, käsieni liikkeet, joku sisäinen säteily, whatever, ärsyttävät... Ja voi olla osasyy niissä raskaissa silmäluomissakin, kuten joku hyvin sanoi.

Minäkin ärsytän ihmisiä. Olen sosiaalinen, hymyilen usein ja olen nopea liikkeissäni ja temperamenttinen ja uskallan puuttua asiohin ja kertoa mielipiteeni. Olen hyvännäköinen ja pukeudun tyylikkäästi. Kyllä em. seikat ärsyttää harmaa varpusia, siitä ei pääse mihinkään. Suomessa pitäisi olla hiljaa, mököttää ja olla huomaamaton ettei vaan kukaan pahoita mieltään. En itseasiassa kaipaa muiden hyväksyntää. Mulla on tarpeeksi ystäviä ja ihana kumppani ja lapset joiden kanssa haluan viettää aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen ärsyttävä ja rasittava, tahtomattani. Lähinnä siksi, että tulee sanottua aina aika suoraan asioita joita kaikki ajattelee, mutta joita kukaan ei sano ääneen. Erityisesti ihmisten itsekkyyteen liittyvät kommentit tuntuvat osuvan aika hyvällä tarkkuusprosentilla. En tarkoita pahaa. 

Jospa yrittäisit olla tahdikas, voisi auttaa. Kaikkea ei pidäkään sanoa ääneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En AP sinusta osaa sanoa, mutta omalla kohdalla olen todennut sen olevan perustavanlaatuinen temperamenttiero, joka käytännössä ilmenee niin, että joidenkin ihmisten mielestä olen "ärsyttävän hidas". Olen todennut, että siinä on ihmisryhmä, jota en voi miellyttää, vaikka miten päin olisin. Ei siis kannata edes yrittää.

En ole tyhmä ja olen joissakin asioissa nopeakin, mutta tiedän, että mun tapa "olla" ei ole mikään Duracell pupu, ja se sitten ilmeisesti ärsyttää.

Mä tunnustan ärsyyntyväni hidastempoisista ihmisistä. Joidenkin työtahtikin on kuin hidastettua filmiä katselisi.

Kävellään hitaasti löntystäen keskellä tietä eikä ymmärretä, että ollaan muiden kulkemisen esteenä.

Nämä ihmiset eivät ymmärrä, että kiireessä täytyy toimia ripeästi, sillä varsinkin työelämässä se kostautuu muille.

Ymmärrän mitä tarkoitat, minuakin ärsyttää edessä löntystelijät, jotka eivät jätä muille tilaa, ja ihmiset, jotka eivät hoida hommiaan. Mutta itse en ole sellaisella "chillillä" elämänasenteella (tai itsekkäällä tavalla) hidas, vaan se "hitaus" on jossain syvällä olemuksessa ja temperamentissa, mikä aiheuttaa sellaista selittämätöntä ärsytystä joillekin. Vaikka paahtaisin töitteni kimpussa miten vaan, se ei muuta heidän mielikuvaansa minusta. En pysty olla "dynaaminen" heille, koska puhetapani, asentoni, käsieni liikkeet, joku sisäinen säteily, whatever, ärsyttävät... Ja voi olla osasyy niissä raskaissa silmäluomissakin, kuten joku hyvin sanoi.

Tämä temperamenttihitaus käy ilmi ruokalan jonossa, jossa hitaammat edelläolijat tuntuu nostavan iäisyyden sitä yhtä perunaa lautaselle. Ja nopeampi samaan aikaan puskee tarjotinta vähän edellään heti, kun tilas vähänkin vapautuu. (Kuulun niihin puskijoihin, miten voi kestää niin kauan yhden kauhaisun tekeminen?)

Oletko aivan varma ap että ei johdu siitä, että sinusta on levitelty paljon negatiivisia juttuja? Nimittäin ei ihmiset reagoi niin vahvasti vaan toisen ilmeisiin että jos nyt on vähänkään tympeän kassalla näköinen reagoisi siihen jotenkin vahvasti. Tai kuka analysoi jonkun random tyypin olemusta kaupoissa tai kaduilla ilmeen perusteella, ellei ole jotenkin etukäteen pyydetty jostain syystä kiinnittämään huomiota juuri johonkin tiettyyn henkilöön. Mä melkein väitän, että jos joku tuntematon reagoi etukäteen jotenkin oudosti heille on etukäteen kerrottu jotain tarinoita, jotka taas tukee heidän omaa outoa suhtautumista suhun. Mä olin kerran tällaisessa leikissä mukana. Eli testattiin miltä tuntuu, kun ihmisille on selitelty niitä näitä eli on joku käsitys ennakkoon. Tuliko huono fiilis? Ei, koska tiesin että oli pelleily ja näyttely meininki. Ei tuollaisessa ole kuitenkaan kyse oikeista ennakkoluuloista. Ja varsinkaan kun en tiennyt enkä oikeastaan välittänyt mitä oli sanottu. Uteliaisuuden vuoksi olisi tietenkin ollut kiva tietää.

Hei ap. onko hirveästi väliä mitä kaupan kassa tai random ihminen kadulla ajattelee tai analysoi sut. Itseasiassa tuohan on hauskaa. Jos mä kuulisin olevani jonkun väärän huhun mukaan töykeä saattaisin jopa ihan kiusallani mennä välillä rooliin mukaan. En mä osaa kuvitella mitä haittaakaan siitä olisi. Ai olen vai, okei sovitaan niin. Sitten niiden ihmisten kanssa keiden suhtautumisella väliä, en vetäisi roolia vaan olisin "mukava" itseni. Muut saa huolestua rauhassa.

Jospa oletkin kiva ja se ärsyttää sellaisia vähemmän kivoja?

Ole vaan sellainen kuin olet. Ei voi kaikkia miellyttää.

Yleisimmät syyt miksi jotkut ihmiset saattavat ärsyttää minua, vaikka he ovat ihan ystävällisiä eivätkä tee mitään väärää (ja osaan pitää ärsytykseni kurissa enkä ala purkaa sitä heihin):

-Jokut ovat äärettömän hitaita minun näkökulmastani ja jotenkin tuntuvat elävän jossain unimaailmassa ja raskasta viettää tällaisten seurassa pidempi aika:  tekevät asiat epätehokkaassa järjestyksessä, keskittyvät epäolennaiseen tai miettivät jotain asioita niin kauan että hidastavat muita tai muodostavat tukoksia/jonoja, puhuvat jaaritellen niin että kestää ikuisuus päästä siihen itse asiaan...

-Jotkut taas säteilevät jotain sellaista ylitsepursuavaa energiaa, joka ahdistaa ihan toisella tavalla. Puhuvat jotenkin kovaäänisesti, pukeutuvat ja liikkuvat itsevarmasti, ottavat tilan haltuun kun ovat paikalla, ovat kiinnostuneita kaikesta ja eivät vaikuta koskaan väsyneiltä: sellaisten tahdissa on myös vaikeaa pysyä pitkiä aikoja, koska he ovat niin paljon oman energiatason yläpuolella.