Menisitkö sinä tässä tilanteessa töihin?
Yritän tehdä lyhyen ja ytimekkään aloituksen, jottei mene jaaritteluksi. Paljon asioita jää pois, mutta katsotaan, saadaanko tällä asian ydin selville.
Olen lähes kuusikymppinen pitkäaikaistyötön. Taloni pakkomyytiin niin valtavaan alihintaan, että minulle jäi lopuksi ikääni ulosottovelkaa. Elämäni on kaikin puolin riekaleina ja olen aivan yksin. Onnistuin kuitenkin suorittamaan uuden tutkinnon, jonka avulla mahdollisesti pystyisin työllistymään.
Mitä sinä tekisit tässä tilanteessa? Katsoisitko, että töihin kannattaa mennä, vaikka palkasta ulosmitataan eläkepäiviin saakka maksimimäärä ja eläke tulee olemaan hyvin pieni? Jos, niin miksi kannattaisi? Vihaan työmarkkinatuella, asumistuella ja toimeentulotuella kituuttamista ja olen aina pitänyt työnteosta, mutta jos työssä käyminen ei tuo sen enempää rahaa, en oikein näe syytä lähteä tekemään töitä "ilmaiseksi". Tiedän, että aihe on tulenarka, mutta kysyn silti ja toivon, että trollit pysyvät poissa eikä "olisi pitänyt" -mielipiteitä esitetä. Miten on?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisin. Kuten sanoit, ei siitä rahavaroja juurikaan lisää saisi, mutta saisi mielekästä tekemistä. Oletan, että et ole opiskellut tuossa iässä tutkintoa alalle, joka ei voisi vähempää kiinnostaa. Lisäksi töissä saisi edes vähän sosiaalisia kontakteja. Ilman työtä olet edelleen ihan yksin.
Kummallinen oletus, että vain työ tuo mielekästä tekemistä. Olen ollut reilun vuoden työttömänä, eikä ole ollut ikinä tylsää tai tekemisen puutetta. On melkoista mielen köyhyyttä, jos ei oikeasti keksi päiviin muuta kuin työnteon.
Minä olen siinä mielessä onnekas, että en ole koskaan kokenut työtäni työlääksi. Alun perin se olikin harrastukseni ja jopa intohimon kohde. Totta kai muutakin tekemistä voi keksiä, mutta kyllä töissäkin on kivaa.
Olisikin kyse vain siitä, tekisinkö työtäni "ilmaiseksi" vai saisinko palkkani itselleni. Nyt vain näyttää siltä, että määräaikaisen työn vastaanottaminen olisi kokonaisuuden kannalta iso virhe.
Ap
Kummallinen oletus, että vain työ tuo mielekästä tekemistä. Olen ollut reilun vuoden työttömänä, eikä ole ollut ikinä tylsää tai tekemisen puutetta. On melkoista mielen köyhyyttä, jos ei oikeasti keksi päiviin muuta kuin työnteon.