Lue keskustelun säännöt.
Mikä on mielestänne se paras "pariutumisikä"?
27.10.2021 |
Siis kun puhutaan elämänkumppanin etsimisestä, jonka kanssa perustaa perhe ja hankkia yhteinen asunto jne.
Kommentit (31)
Itse tapasin mieheni 25-vuotiaana mutta meillä oli monta vuotta, tyyliin 4, on off säätöä ja ajoittaista "pelkkää kaveruutta", ennen kuin vähitellen alettiin oleen vakituisemmin, ja vasta nyt kun olen 34, muutettiin yhteen. Meille ei välttämättä tule lapsia. Tämä on sikäli kiva että kerkesi tosiaan olla nuori ja vapaa, mutta kuitenkin toisesta on muistoja jo siltä ajalta, eikä tarvitse miettiä mitään että minkähänlainen hän nuorempana oli ja olisipa elämä kuljettanut meidät aiemmin yhteen nyyh. Aika pitkään kyllä koen olleeni sinkkuna, ehkä vähempikin olisi riittänyt. Jälkikäteen ajateltuna olin jotenkin todella yksin esimerkiksi opiskelijavuotena. Vaikka oli ystäviäkin, ei ollut ketään sellaista, jolle olisin voinut soittaa vaikka keskellä yötä. Että näin jälkikäteen ajatellen olisin voinut aikaistaakin tätä pariutumisaikataulua vaikka viidellä vuodella. Että parikymppisistä asti olisi tunnettu ja sitten 25-vuotiaina vakiinnuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse tapasin mieheni 25-vuotiaana mutta meillä oli monta vuotta, tyyliin 4, on off säätöä ja ajoittaista "pelkkää kaveruutta", ennen kuin vähitellen alettiin oleen vakituisemmin, ja vasta nyt kun olen 34, muutettiin yhteen. Meille ei välttämättä tule lapsia. Tämä on sikäli kiva että kerkesi tosiaan olla nuori ja vapaa, mutta kuitenkin toisesta on muistoja jo siltä ajalta, eikä tarvitse miettiä mitään että minkähänlainen hän nuorempana oli ja olisipa elämä kuljettanut meidät aiemmin yhteen nyyh. Aika pitkään kyllä koen olleeni sinkkuna, ehkä vähempikin olisi riittänyt. Jälkikäteen ajateltuna olin jotenkin todella yksin esimerkiksi opiskelijavuotena. Vaikka oli ystäviäkin, ei ollut ketään sellaista, jolle olisin voinut soittaa vaikka keskellä yötä. Että näin jälkikäteen ajatellen olisin voinut aikaistaakin tätä pariutumisaikataulua vaikka viidellä vuodella. Että parikymppisistä asti olisi tunnettu ja sitten 25-vuotiaina vakiinnuttu.
Jos olisitte tavanneet ja vakiintuneet aikaisemmin, niin ette välttämättä olisi edes yhdessä nykyään. Kenties sinä tai miehesi olisi halunnut vielä elää nuoruuttaan, ja olisitte eronneet hätiköidyn päätöksen seurauksena.
25-30 sanoisin minäkin. Silloin on jo kypsynyt sen verran että tuntee jo itsensä huomattavasti paremmin kuin parikymppisenä ja tietää vähän mitä haluaa. Toisaalta yleensä sen ikäisenä ei ole täysin jumahtanut vanhoihin tapoihinsa, joten on helppo vielä tehdä puolison kanssa uusia omia rutiineja.
Kannattaa muistaa, että parhaat viedään ensin. Jos odottelet yli 30-vuotiaaksi, tulet huomaamaan, että suurin osa on jo vakiintunut ja vapaana olevat ovat joko toisella kierroksella tai sitten eivät parasta a-ryhmää muuten. Ja tuolloin naisen hedelmällisyys jo laskee nopeasti.
Omassa tuttavapiirissä edelleen onnellisesti naimisissa olevat ovat olleet yhdessä parikymppisistä, jopa teineistä.
N50
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että parhaat viedään ensin. Jos odottelet yli 30-vuotiaaksi, tulet huomaamaan, että suurin osa on jo vakiintunut ja vapaana olevat ovat joko toisella kierroksella tai sitten eivät parasta a-ryhmää muuten. Ja tuolloin naisen hedelmällisyys jo laskee nopeasti.
Omassa tuttavapiirissä edelleen onnellisesti naimisissa olevat ovat olleet yhdessä parikymppisistä, jopa teineistä.
N50
Eihän se omasta iästä ole kiinni vaan siitä potentiaalisen kumppanin iästä.
Itse olin 28 kun mentiin naimisiin ka 29 kun esikoinen syntyi. Avioliittoni ei kestänyt.
Toinen lapsistani oli 22 avioituessaan ja 25 kun sai lapsen. Liitto näyttää onnelliselta.
Toinen lapseni on nyt 37 ja odottaa tyttökaverinsa kanssa perheenlisäystä.
Jotta sanoisin, että onneksi on jokaisen oma asia, ja riippuu kehittyneisyydestä ja luonteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EN tiedä koska olen melkein 40 enkä ole koskaan päässyt pariutumaan stana perkele!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ennen 3-kymppisiä kannattaa alkaa jo kumppania etsimään. Monet alkavat sitoutumaan tuon ikäisenä ja jos pitkälle odottaa niin vapaana olevien potentiaalisten kumppanien määrä vähenee. Toki hyvätkin kumppanimatskut eroavat mutta useimmiten hyvistä pidetään tiukemmin kiinni ja nähdään vaivaa parisuhteiden ongelmien selvittämiseen.
Aluksi on kiva tutkia maailmaa ja bilettää kumppanin kanssa. Sitten 3-kympin jälkeen voi alkaa asettumaan.
Thank you captain obvious.