En ole tervetullut vanhempieni hautajaisiin, mutta apuni kelpaa

Keskustele asiasta äitisi kanssa. Kysy onko tämä hänen toiveensa.

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 10:51"]

Vanhempani ovat jehovantodistajia, ja itse olen erotettu heidän yhteisöstään 14-vuotiaana. Uskontonsa mukaisesti minua on ns. kartettu iät ajat. Vanhempani sentään puhuvat minulle, toisin kuin esim. heidän ystävänsä. Äitini on nyt sairastunut haimasyöpään, ja todennäköisesti elinaikaa ei ole kovin paljon.

Äitini on viime aikoina lähestynyt minua, tytärtään, useammin. Meillä on ollut todella kompleksiset välit. Pienenä ja nuorena olin usein äitini rankan henkisen ja fyysisen pahoinpitelyn kohteena. Kouluun lähdin usein mustelmilla ja itkien. Minua kiusattiin uskontoni takia.

Yhteisön ja vanhempieni kylmyys ilmeni muutama vuosi sitten, kun minua ei kutsuttu pikkusiskoni silloisiin ylioppilasjuhliin, häihin, ja myöhemmin hänen hautajaisiinsa. Sisko teki itsemurhan.

Huomaan, että äitiäni pelottaa. Hän ei koskaan ole pyytänyt anteeksi, vaan on todennut että hänen ei tarvitse katua mitään. Hän on toiminut mielestään oikein. Äitini soittelee nykyään usein, haluaa tavata lapsiani, ja antaa meille kaikenlaista. Olen mielessäni antanut anteeksi äidilleni, ja päättänyt olla hänen vierellään ja apunaan niin paljon kuin hän tarvitsee. Pääosaa näyttelee kuitenkin seurakunnan ystävät, jotka tietysti ajavat ohitseni, kuuluvathan he samaan "oikeaan uskontoon".

Perintö minulta on viety, mitä nyt lakiosa tietysti kuuluu minulle. Seurakunnalle menee minun osuuteni. Kun hautajaisten aika joskus tulee, joudun siirtymään sivuun. En saa osallistua muistotilaisuuteen enkä itse hautaanlaskuun. Olen se viimeinen joka tulee paikalle jättämään hyvästit kun muut ovat lähteneet.

Ei minulla tässä sen kummempaa pointtia ollut. Halusin vain kirjoittaa ajatuksiani ja ehkä kuulla mitä te ajattelette tilanteesta.

[/quote]No eihän se sun osuutesi seurakunnalle mene, vaan saat lakiosuutesi. Mitä ihmettä höpiset?

Kyllä on heidän toiveensa. Ja aivan itsestäänselvä asia. Kysyin lupaa osallistua siskoni hautajaisiin muutama vuosi sitten, mutta minulle naurettiin. 

Ap

Miksi sut erotettiin 14 vuotiaana?

No mene vaikka ne kieltäisikin. Ota joku kaveri seuraksi, jos et uskalla mennä yksin. Mitä ne muka voi tehdä jos sä vaan saavut paikalle? Soittaa poliisit, että täällä on nyt yksi nainen, joka haluaa osallistua äitinsä hautajaisiin, haetteko pois?

5, minulla oli poikakaveri, ja oletettiin että harrastimme seksiä koska olimme olleet kahden kesken. 

Ap

Juu, ja vielä joku kehtaa väittää että vain jehovat ovat oikeauskoisia! Miten omaa lasta voi kohdella noin? Ihan syystä sun äitiä nyt kaivertaa. Sinuna nostaisin äitisi kanssa kissan pöydälle, on sitten kuinka sairas tahansa. Vaadi kuuntelemaan miltä susta tuntuu ja kysy mikä on niin pahaa ettei voi antaa sinulle anteeksi. Sano että sinun on elettävä koko loppuelämäsi asian kanssa ja tahdot sitä että olet ainakin yrittänyt.

Olen pahoillani puolestasi. Sinuna saattaisin kysäistä äidiltä, että mitä hän luulee Jeesuksen ajattelevan perhekuvioistanne. Miksi haluat tavata äitiäsi? Tuollainen ei kuulosta rakastavan äidin toimilta.

Ilmeisesti harrastit seksiä pojan kanssa. Kyllähän nuo varmasti selvitetään, ennen päätöstä. Lähisukulaisilla on oikeus olla kanssasi tekemisissä, on heidän oma valintansa, miten toimivat.

Anna olla, vanhempasi ovat sekaisin, kuten kaikki joka ainoaan uskontoon ja vastaaviin lahkolaissysteemeihin riittävän syvästi hurahtaneet. Se uskonto ja uskonnon ns. vahvat mielipidejohtajat käytännössä määräävät näiden ihmisten ajattelusta, joten he eivät ole itse vastuussa ajatuksistaan.

Ota yhteyttä esim. uskonnon uhrien tukeen. Et ole yksin ongelmasi kanssa.

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 10:56"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 10:51"]

Vanhempani ovat jehovantodistajia, ja itse olen erotettu heidän yhteisöstään 14-vuotiaana. Uskontonsa mukaisesti minua on ns. kartettu iät ajat. Vanhempani sentään puhuvat minulle, toisin kuin esim. heidän ystävänsä. Äitini on nyt sairastunut haimasyöpään, ja todennäköisesti elinaikaa ei ole kovin paljon.

Äitini on viime aikoina lähestynyt minua, tytärtään, useammin. Meillä on ollut todella kompleksiset välit. Pienenä ja nuorena olin usein äitini rankan henkisen ja fyysisen pahoinpitelyn kohteena. Kouluun lähdin usein mustelmilla ja itkien. Minua kiusattiin uskontoni takia.

Yhteisön ja vanhempieni kylmyys ilmeni muutama vuosi sitten, kun minua ei kutsuttu pikkusiskoni silloisiin ylioppilasjuhliin, häihin, ja myöhemmin hänen hautajaisiinsa. Sisko teki itsemurhan.

Huomaan, että äitiäni pelottaa. Hän ei koskaan ole pyytänyt anteeksi, vaan on todennut että hänen ei tarvitse katua mitään. Hän on toiminut mielestään oikein. Äitini soittelee nykyään usein, haluaa tavata lapsiani, ja antaa meille kaikenlaista. Olen mielessäni antanut anteeksi äidilleni, ja päättänyt olla hänen vierellään ja apunaan niin paljon kuin hän tarvitsee. Pääosaa näyttelee kuitenkin seurakunnan ystävät, jotka tietysti ajavat ohitseni, kuuluvathan he samaan "oikeaan uskontoon".

Perintö minulta on viety, mitä nyt lakiosa tietysti kuuluu minulle. Seurakunnalle menee minun osuuteni. Kun hautajaisten aika joskus tulee, joudun siirtymään sivuun. En saa osallistua muistotilaisuuteen enkä itse hautaanlaskuun. Olen se viimeinen joka tulee paikalle jättämään hyvästit kun muut ovat lähteneet.

Ei minulla tässä sen kummempaa pointtia ollut. Halusin vain kirjoittaa ajatuksiani ja ehkä kuulla mitä te ajattelette tilanteesta.

[/quote]No eihän se sun osuutesi seurakunnalle mene, vaan saat lakiosuutesi. Mitä ihmettä höpiset?
[/quote]

Ei ap mitään höpise... Oma "normaali" osuus muiden rintaperillisten rinnalla on vähän muuta kuin lakiosuus.

http://testamentti.fi/lakiosa.html

Tuli paha mieli sun puolesta, varsinkin ettet siskolle saanut edes viimeisiä hyvästejä jättää :( halaus sulle!

Voisit ehkä vain lähettää äidillesi kortin: "Iloista matkaa lempeälle ja rakastavalle äidille, helvetissä tavataan"

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 11:06"]

Ilmeisesti harrastit seksiä pojan kanssa. Kyllähän nuo varmasti selvitetään, ennen päätöstä. Lähisukulaisilla on oikeus olla kanssasi tekemisissä, on heidän oma valintansa, miten toimivat.

[/quote]

Mitä löpiset, jehova? Kuulutko säkin "tosi uskontoon"?

Uskonto ei todellakaan tee ihmisestä yhtään sen 'parempaa' ihmistä. Valitettavan usein lähimmäisenrakkaus ja empatiakyky ovat ihan täysin kateissa. Se mitä luulin uskon pääsanoman olevan. No, pääasia että lahko ja johto saavat rahansa.

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 11:07"]

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 10:56"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 10:51"] Vanhempani ovat jehovantodistajia, ja itse olen erotettu heidän yhteisöstään 14-vuotiaana. Uskontonsa mukaisesti minua on ns. kartettu iät ajat. Vanhempani sentään puhuvat minulle, toisin kuin esim. heidän ystävänsä. Äitini on nyt sairastunut haimasyöpään, ja todennäköisesti elinaikaa ei ole kovin paljon. Äitini on viime aikoina lähestynyt minua, tytärtään, useammin. Meillä on ollut todella kompleksiset välit. Pienenä ja nuorena olin usein äitini rankan henkisen ja fyysisen pahoinpitelyn kohteena. Kouluun lähdin usein mustelmilla ja itkien. Minua kiusattiin uskontoni takia. Yhteisön ja vanhempieni kylmyys ilmeni muutama vuosi sitten, kun minua ei kutsuttu pikkusiskoni silloisiin ylioppilasjuhliin, häihin, ja myöhemmin hänen hautajaisiinsa. Sisko teki itsemurhan. Huomaan, että äitiäni pelottaa. Hän ei koskaan ole pyytänyt anteeksi, vaan on todennut että hänen ei tarvitse katua mitään. Hän on toiminut mielestään oikein. Äitini soittelee nykyään usein, haluaa tavata lapsiani, ja antaa meille kaikenlaista. Olen mielessäni antanut anteeksi äidilleni, ja päättänyt olla hänen vierellään ja apunaan niin paljon kuin hän tarvitsee. Pääosaa näyttelee kuitenkin seurakunnan ystävät, jotka tietysti ajavat ohitseni, kuuluvathan he samaan "oikeaan uskontoon". Perintö minulta on viety, mitä nyt lakiosa tietysti kuuluu minulle. Seurakunnalle menee minun osuuteni. Kun hautajaisten aika joskus tulee, joudun siirtymään sivuun. En saa osallistua muistotilaisuuteen enkä itse hautaanlaskuun. Olen se viimeinen joka tulee paikalle jättämään hyvästit kun muut ovat lähteneet. Ei minulla tässä sen kummempaa pointtia ollut. Halusin vain kirjoittaa ajatuksiani ja ehkä kuulla mitä te ajattelette tilanteesta. [/quote]No eihän se sun osuutesi seurakunnalle mene, vaan saat lakiosuutesi. Mitä ihmettä höpiset? [/quote] Ei ap mitään höpise... Oma "normaali" osuus muiden rintaperillisten rinnalla on vähän muuta kuin lakiosuus. http://testamentti.fi/lakiosa.html

[/quote]Normaali osuus on juurikin rintaperillisen lakiosuus. Muulle osalle perinnön jättäjä saa tehdä mitä haluaa.

Olen onnellinen, että olet mielessäsi antanut äidillesi anteeksi. Riippumatta siitä, ansaitseeko hän sitä, sinä olet saanut itsesi vapautettua vihasta ja katkeruudesta (taakka jota on raskas kantaa).

Kuulostat muutenkin todella tasapainoiselta... siitä huolimatta että olet noin vaikeassa tilanteessa. Tilanteesi ei todellakaan ole helppo.

Kuinka tärkeää sinulle itsellesi olisi saada osallistua haitajaisseremoniaan?

Ap, minäkin olen pahoillani puolestasi. Mitä apua äitisi nyt siis haluaa sinulta? Kirjoitat otsikossa, että apusi kelpaa, mutta siis miten? Muutoin kerrot vain, että äitisi haluaa antaa teille kaikenlaista. Voisitko kysyä häneltä, miksi hän nyt haluaa olla yhteydessä, kun aiemmin jopa pahoinpiteli ja hylkäsi? Jos aikanaan vain menet siunaustilaisuuteen, niin mitä siitä voi seurata? Juuri sillä hetkellä ei varmaankaan mitään, eiköhän tilaisuus viedä asiallisesti loppuun.

[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 11:06"]

Ilmeisesti harrastit seksiä pojan kanssa. Kyllähän nuo varmasti selvitetään, ennen päätöstä. Lähisukulaisilla on oikeus olla kanssasi tekemisissä, on heidän oma valintansa, miten toimivat.

[/quote]

Lähisukulaisilla ei ole mitään OIKEUTTA olla tekemisissä kenenkään kanssa.

Huono provo. 14 vuotias on hädin tuskin ehtinyt kasteelle ja alaikäisiä ei eroteta. Eikä kastamatonta voida erottaa. Ja ketään ei eroteta noista syistä. T. Asiaan perehtynyt PS. On se kumma kun muslimeja tai somaleja haukkuva on rasisti mutta Jehovan todistajat ovat aina vapaata riistaa.