★★ Saisinko apua sitten näin? ★★
********************************************
vaikka minä sen tapailun lopetinkin sanomalla, etten taida jaksaa tällaista enää, niin tietty minuun sattuu ihan älyttömästi kaikki muistot ja se, että koin tämän ihmisen olevan niin minua varten, mutta en "saanutkaan" häntä. Uskon nyt kyllä että syy on ihan oikeasti surussa, ei minun luonteessani eikä ulkonäössäni. Kyllä hän olisi nyt voinut jo sanoa totuuden, koska emme tule enää toisiamme näkemään.
...vai tulemmeko...? Minusta tuntuu, että kyllä... En halua mielenosoituksellisesti katkaista välejä ja sitten joka ilta itkeä sängyssä, kun haluaisin vain ottaa yhteyttä mutten "voi" enää. Kaveri en pysty olla, koska tuntuisi liian pahalta vaihtaa pussailut ja söpöily platoniseen kaveruuteen. MUTTA EN TAHDO MENETTÄÄ TÄTÄ IHMISTÄ KOKONAAN, KOSKA TÄSSÄ ON POTENTIAALIA. Ajoitus on väärä, mutta muuten...
Eli mitä hittoa teen? YLEENSÄ KYLLÄ ratkaisen ongelmat ihan itse mutta tämä tilanne on kinkkisempi. Kun ei halua menettää, mutta ei kykene kaveruuteenkaan...
Vai pitäisikö sittenkin? Sitten varmaan tämä vetovoima joka ennenkin meitä yhdisti niin hoitaisi asiat ja päätyisimme ehkä taas pussailemaan kuten ennen vanhaan :) Ja sitten joku kaunis päivä sanoisimme, että "eiköhän tää jo seurustelua oo... :)" hihhii!!!!
Niin eli mitä nyt sanon hänelle? Olisiko ehkä kuitenkin parempi olla kavereita keskenämme, jotta huomaisimme ettemme kuitenkaan pysty pitämään näppejämme erossa toisistamme? Vai pilaisiko kaveruus kaiken?
Minä en koskaan ole ex-poikaystävien enkä ex-säätöjen kaveri, en koskaan. Käsittelen asiat ja jätän entiset menneisyyteen. Siksi en tiedä, mitä tekisin nyt. Kiitos avusta, älkää vittuilko hirveästi! :-)
Älkää jooko haukkuko minua lapselliseksi. :-) Kuulostaahan tällainen vatvominen tosi typerältä, mutta kun ihan oikeasti en nyt osaa itse tehdä oikeita ratkaisuja toisin kuin yleensä :-) En voi vedota kusipäisyyteenkään, koska mies on oikeasti aika kultainen... Ajatus hänen menettämisestään sattuu ja sattuisi varmaan vuoden päivät, tai ehkä jopa aina. En ole kuitenkaan velvoitettu kuuntelemaan ämmittelyä sun muuta sellaista, joten jos pysyttäisi asialinjalla kuitenkin :-) Minä en ole ilkeä ihminen, minä vain tykästyin ns. turhaan ja minua sattui. Ja sattuu. Minä en tiennyt mihin ryhdyin, hän taas tiesi tilanteensa täysin. Älkää siis viitsikö ilkeillä, se ei ole mukavaa. :-)
Kommentit (53)
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 00:42"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 00:18"]Sulla ei taida olla edes läheisiä kun joudut ihan jatkuvasti jankkaa tätä samaa asiaa täällä. Ei oo mikään ihme ettei kukaan kestä sua ja oot vielä niin umpiurpå ettet edes tajua että VIKA ON SUSSA!!!!
[/quote]
Tai ehkäpä haluan VIERAIDEN IHMISTEN MIELIPITEITÄ. ja ei, minä en ole tappanut ketään.
[/quote]
Lisäksi minulla on sen verran TAHDIKKUUTTA, etten kuormita ystäviä toistuvasti omilla murheillani. Tämä asia on sellainen, jota tulen suremaan PITKÄÄN. Mikään yhden illan juttelu ei tätä surua ja ahdistusta poista. Ja mikäli me nyt jatkamme kavereina niin minulla tulee olemaan pitkä projekti saada tuosta tyypistä mieheni. Minä aion tehdä sen.
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 03:20"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 00:42"][quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 00:18"]Sulla ei taida olla edes läheisiä kun joudut ihan jatkuvasti jankkaa tätä samaa asiaa täällä. Ei oo mikään ihme ettei kukaan kestä sua ja oot vielä niin umpiurpå ettet edes tajua että VIKA ON SUSSA!!!!
[/quote]
Tai ehkäpä haluan VIERAIDEN IHMISTEN MIELIPITEITÄ. ja ei, minä en ole tappanut ketään.
[/quote]
Lisäksi minulla on sen verran TAHDIKKUUTTA, etten kuormita ystäviä toistuvasti omilla murheillani. Tämä asia on sellainen, jota tulen suremaan PITKÄÄN. Mikään yhden illan juttelu ei tätä surua ja ahdistusta poista. Ja mikäli me nyt jatkamme kavereina niin minulla tulee olemaan pitkä projekti saada tuosta tyypistä mieheni. Minä aion tehdä sen.
[/quote]
Ja kun se onnistuu tulen heti tänne kertomaan.
Olen lukenut paljon, paljon tarinoita siitä miten on ollut mutkia matkassa, ollaan oltu vain kavereita ja sitten kuitenkin ihastuttu ja rakastuttu ja oltu onnellisesti yhdessä jo monta vuotta. Tällä kertaa minä olen yksi näistä joilla tulee olemaan tällainen tarina kerrottavanaan!! Vannon sen!!!
Rasittava av, älä tiputa tätä koko ajan. UP!!!
Ajattelin, että kun meillä on jo ollut hyvää seksiä, huumorintaju osuu yksiin ja olemme tosi samanlaisia muutenkin, niin kaverina voisin viettää aikaa "muina miehinä" niin kuin en enää mitään muuta haluaisikaan kuin kaveruutta. Sitten voin olla hänen lähellään ja antaa halujen hyrrätä ja kuitenkin samalla olla etäinen, koska eiväthän kaverit mene sänkyyn.
Inspiraation sain miettiessäni näitä parisuhteiden ulkopuolisia "kavereita vaan" -juttuja. Yleensä ne ovat kaikkea muuta kuin kaveruutta vain. Ehkä tämä tekniikka toimisikin...
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 20:30"][quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 20:28"]Up
[/quote]
[/quote]
Mobiilissa näköjään toimivat kyllä kaikki välimerkin virkaa toimittavat hymiöt. Kokeilepa uudestaan, mutta käytä vain perinteisiä pilkkuja ja pisteitä. Ne parantaisivat kovasti viestisi ymmärtämistä, ehkä tai sitten ei.
Tai kirjoita uudestaan sitten, kun olet selvin päin.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 22:13"]Mobiilissa näköjään toimivat kyllä kaikki välimerkin virkaa toimittavat hymiöt. Kokeilepa uudestaan, mutta käytä vain perinteisiä pilkkuja ja pisteitä. Ne parantaisivat kovasti viestisi ymmärtämistä, ehkä tai sitten ei.
Tai kirjoita uudestaan sitten, kun olet selvin päin.
[/quote]
En tajunnut. Ja olen selvinpäin, ollut monta viikkoa. Ja tekstinikim on ihan selkeää joten älä jaksa naljailla.
?????????????????//? Hermo menee kun tämä paaska tippuu koko ajan eikä kukaan vastaa. Kohta teen päätöksen. ITSE.
UP