Kauppojen kassat, miksi?

En ole kassa, mutta työssäni on silti paljon asiakaskontakteja.

Ykköskohtaan syyllistyn (joskaan en ihan noin räikeästi) ja sanon ihan suoraan miksi. Olen parikymppinen ok-näköinen nainen, siksi haluan osoittaa avokätisempää ystävällisyyttä seurueen naiselle. Toki tervehdin molempia, mutta naista aina vähän ystävällisemmin. Ymmärsitkö mitä ajan takaa?

Kohta kaksi: Kaikki eivät suinkaan hakeudu kaupan kassalle vaan se oli työ minkä he nyt sattuivat saamaan. Osa on töissä vain muutamia kuukausia eivätkä tunnista naamaasi. Toisekseen kaikki ihmiset eivät ole lätisijöitä eivätkä smalltalkkaajia. He ovat myös voineet nähdä päivän aikana ennen sinun naamaasi 95 muuta naamaa, usko vaan ettei niille kaikille jaksa porista niitä näitä. Lopuksi vielä ajankäyttö, jos on ruuhka. Turha lätinä kassalla viivästyttää tapahtumaa ja seuraavaa asiakasta.

Tuohon ihmiskontakti-juttuun mulla ei ole muuta sanottavaa kuin se, että olen työpaikallani töissä, en seurustelemassa asiakkaiden kanssa. Jos ei ole kiire, niin voin hyvinkin vaihtaa muutaman sanasen asiakkaan kanssa, mutta en silloin, kun jonollinen ihmisiä on puhisemassa siinä että "mikä kestää, mikä kestää".

Seurustelu ja ihmiskontaktit hoidetaan sitten vapaa-ajalla.

Aika moni opiskelija on kassalla kun jotain työtä pitää olla ja kassaduuneja on paljon tarjolla. Ei siihen mitään suurempaa kiinnostusta ole.

Eli ihmisen pitää olla sosiaalinen työssään ja yrittää näyttää ettei työ olisi "tylsää". Sinähän onneksi tunnet nämä kassatytöt ja heidän elämänsä. Mitäs jos luonteenpiirteeseen ei kuulu jatkuva pölötys, tai smalltalk? Tai luotko asenteellasi tunteen ettei kanssasi haluta jutella? Kassaneidin työnkuvaan ei kuulu "tutustuminen asiakkaisiin" se on oma valinta, oletko tutustumisen arvoinen?

90% kerroista kun tervehdin miestä, jään vaille vastausta. Vaikuttaisikohan tämä? Yleensä kyllä yritän huomioida molemmat, mutta monet miehet välttävät edes katsekontaktia.

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 09:20"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 09:05"]

Ai. Meillä taas tervehditään aina miestä, kun ollaan yhdessä kaupassa. Mies vielä menee aina pakkaamaan ja minä maksan, silti vain miestä tervehditää. Ärsyttävää.

[/quote]

Miehesi lienee sitten niin "namu" ja samanikäinen, etteivät malta olla moikkaamatta tai sitten näytät itse siltä, ettei susta ole uhkaa/vaaraa. Asiasta olisi kiva tehdä tutkimus, vaikka vaan jotta tietäisi jäävätkö rumat ihmiset ilman tervehdystä Prismojen ja SMarkettien kassoilla.

[/quote]

No mies on aika namu ja ollaan nuoria, eli sinänsä en ihmettele. Mutta tuota tekee mieskassatkin. Olettaisin, että miehen tervehtiminen liittyy siihen oletukseen, että mies maksaa.

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 00:28"]Ap, sä olet melko poikkeava asiakas suuressa otannassa.

Väitän (entisenä kassana) että suurin osa asiakkaista haluaa että kassa tervehtii ja on kohtelias, nopea ja tehokas, sekä huolellinen. Ei monikaan halua luoda syvempää suhdetta kassaneitiin tai halua jutustella peruskohteliaisuuksia enempää.

Väitän myös, että jos kaupassa olisi kaksi kassaa, jossa toisessa kyltti "hidas kassa, jutustelumahdollisuus" sekä "nopea kassa, lyhytsanainen palvelu", niin nopealla kassalla olisi järjetön jono ja hitaalla ei niinkään.
[/quote]

Mulla oli tämmönen työkaveri, joka rupatteli asiakkaiden kanssa, ja toisarvoisena työnä hoiti sitä kassatyötä samalla. Kyllä sen asiakkaat tiesi, ja aina toisella kassalla oli enemmän ihmisiä jonossa, koska ne tiesi, että siitä pääsee nopeammin! T: Kassatäti

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 01:29"]Kassalla olo on oikeasti aika rankkaa ja vielä rankempaa siitä tekee se, että ihmiset kohtelee kuin idioottia ja alinta pohjasakkaa, vaikka kassalla työskentelee paljon yliopisto-opiskelijoitakin, jotka eivät tosiaan jää sinne loppuiäksi. Saa kuunnella joka päivä olevansa hidas, tyhmä, kommentteja ulkonäöstä, humalaisten joskus aggressiivistakin örinää... Anteeksi, etten jaksa pahemmin jutustella, mielestäni asiallinen ja kohtelias käytös saa riittää. Lisäksi jutustelu saa monet vanhat äijät luulemaan, että olen muka jotenkin kiinnostunut heistä ja sitten satelee epämääräisiä ehdotteluja. Ei kiitos.[/quote]

Nimenomaan näin. Vietin nelisen vuotta kassalla (yliopisto-)opintojeni aikana ja tulipa nähtyä elon kirjo.

Olen kassalla rahoittaakseni opintoni, en mitenkään erityisesti HAKEUTUNUT siihen työhön. Yleisesti asiakaspalvelu ja ihmisten kanssa oleminen on mukavaa, silti kuittivitsit ei naurata.

Mitä!? Mitä vittua sä selität. Hanki kavereita, äläkä kiusaa kassa, jonka on pakko istua siinä ja kuunnella jonkun yksinäisen juopon paskajuttuja.

No mä olen lääkisopiskelija, joten ei kiinnosta harjoitella seuraavaksi Krisse Salmiseksi tulemista. Jollain pitää kuitenkin elää näin opiskelun alkuvaiheessakin, kun alan töitä ei vielä saa. Oon kyllä hyvä ja mukava asiakaspalvelija, ja tervehdin kaikkia.

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 02:37"]Olen kassalla rahoittaakseni opintoni, en mitenkään erityisesti HAKEUTUNUT siihen työhön. Yleisesti asiakaspalvelu ja ihmisten kanssa oleminen on mukavaa, silti kuittivitsit ei naurata.
[/quote]

Ja en myöskään valitettavasti ole innostunut tekemään enempi tuttavuutta asikkaisiin, teen siinä kuitenkin lopulta vain työtäni, en etsi kaveria, panoa tai verkostoa. En silti välttämättä kieltäytyisi, jos samanhenkiselle vaikuttava asiakas kysyisi kahville.

SILTI olen kassalla aina iloinen, jos asiakas haluaa small tallkailla niiin jutustelen takaisin, nauran jos nautattaa. Kuittivitseihinkib hymähdän ystävällisesti, mutta silti en sanoisi niitä hauskoiksi tai toivo kuulevani.. Vaikka onhan ne asiakkaat edelleen kivempia, kuin ne, joita ei kiinnosta edes tervehtiä. Silti en ärsyynny siitäkään, sehän on vain kaupassa käynti enkä oleta asiakkaan olevan parhaimmillaan hymytervehdyksiä aina vääntämässä.

Jossain kuitenkin raja menee, seksistisille vitseille en edes yritä nauraa ja saatan jopa suutahtaa ja näyttää sen. Anteeksi vain. En ole mikään yleinen sylkykuppi kuitenkaan, vaan ihminen.

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 01:17"]

Apua, kuulostat ap hitusen vinksahtaneelta. Ensinnäkin olet kiinnittänyt noin paljon huomiota kassojen toimintaan ja sen lisäksi vielä kehittänyt kasojen toiminnasta salaliittoteorioita joihin tunnut oikesti uskovan. Se, miten joku käyttäytyy kassalla ei kerro mitään henkilön sosiaalisuudesta. Kassalla olen töissä, vapaa-ajalla sosialisoin normaalisti. Olisi muuten mielenkiintoista kuulla mitä nuo sun hyvät jutut on, kun niitä niin innoissas oisit tyrkyttämässä kassan korviin? :D

Hieno asenne muuten tuo muiden opiskelun vähättely ja sosiaalisten taitojen haukkuminen 30 sekunnin kontaktin perusteella. Toisaalta en enää ihmettele, miksi ne kassat ei sua moikkaile..

[/quote]

Voin tosiaan olla "vinksahtanut", kun kukapa täällä edes olisi normaali ja haluaisi ylipäätään olla sellainen? Normaalihan tarkoittaa jonkin joukon keskiarvoa, jossa on suurin popula, mutta perin tylsä sellainen. Äksöni,alkaa hajonnan molemmissa päissä.

En nyt yht'äkkiä osaa sanoa mitä just sulle sanoisin. Yhdeltä kassalta kysyin, et onks sen luonnollinen väri blondi, kun se uus hiusväri sopi sille niin hyvin. Yhdelle toiselle kerroin, että olin kerran salilla kuunnellut Shakiran kappaletta ja miettinyt kenellä hitsillä on samanlainen ääni. Tuli tietkös sellainen de ja vu-fiilis, kunnes keksin, et sehän oli hän.

Jotain tuollaista voisin ehkä jutustella sullekin, mutta se mitä sanoin noille, niin se oli ihan totta enkä tosiaan ollut heitä millään lailla iskemässä. Enkä edes usko, että kumpikaan näistä kahdesta sellaista kuvitteli, kun ei mulla edes ollut sellaisia aikeita.

Mitäs muuten vastaisit, jos kysyisin sulta, et "Moi! Mitäs kuuluu?"

Tuli tästä keskustelusta mieleen, että Suoni on siitä(kin) erikoinen kansa, että vaikka me olemme hiljaisia, rauhallisia ja omiin ajatuksiimme vaipuvaisia, me kiitämme aina ja kaikesta. Kassalla keskustelu menee usein näin:
- Terve.
- Hei.
- Se tekisi 20 euroa, kiitos.
- (maksaa tuotteet)
- Kiitos! Otatteko kuittia?
- Ei, kiitos. Mutta mulla olisi paketti hyllyssä C3809
- Kas tässä, saanko vielä allekirjoituksen, kiitos.
- (kirjoittaa nimensä, ojentaa lapun)
- Kiitos! Haluatteko paketista kuittia?
- Ei, kiitos.
- Selvä, hyvää päivänjatkoa!
- Kiitos samoin!
- Kiitos kiitos.

Vähän sama juttu kuin japanilaisilla anteeksi pyytäminen. Se on aina herttaista :)

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 02:53"]Tuli tästä keskustelusta mieleen, että Suoni on siitä(kin) erikoinen kansa, että vaikka me olemme hiljaisia, rauhallisia ja omiin ajatuksiimme vaipuvaisia, me kiitämme aina ja kaikesta. Kassalla keskustelu menee usein näin:
- Terve.
- Hei.
- Se tekisi 20 euroa, kiitos.
- (maksaa tuotteet)
- Kiitos! Otatteko kuittia?
- Ei, kiitos. Mutta mulla olisi paketti hyllyssä C3809
- Kas tässä, saanko vielä allekirjoituksen, kiitos.
- (kirjoittaa nimensä, ojentaa lapun)
- Kiitos! Haluatteko paketista kuittia?
- Ei, kiitos.
- Selvä, hyvää päivänjatkoa!
- Kiitos samoin!
- Kiitos kiitos.

Vähän sama juttu kuin japanilaisilla anteeksi pyytäminen. Se on aina herttaista :)
[/quote]

Jaa että Suoni... Huoh. Pitäisiköhän mun mennä jo suosista nukkumaan. Kiitos ja hyvää yötä.

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 02:12"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 01:57"]

Mä en tiedä mistään pinkkiboxereista, siihen en osaa kommentoida.

Mutta asiaan, olet ilmeisesti kuitenkin melko uusi asiakaspalvelutyössä? Kauanko olet tehnyt aspa-duunia?

[/quote]

No voihan kurja, ei ap ilmeisesti viitsinyt vastailla tähän aiempaan kysymykseeni. :( Olisin niin mieluusti hieman jutustellut?

[/quote]

En vielä vaan ehtinyt tälle sivulle asti, yritän kommentoida järjestyksessä.

Niin, en ole ollut asiakaspalvelutyössä kuin 15-vuotiaana torilla herneitä myymässä. Olin silloin liian nuori heitääkseni läppää, mutta muistan erityisen hyvin erään valkotoppisen asiakkaan, uuh, joka huikkaisi kevereileen, että laitetaan pojalle jono tähän pystyyn mun yrittäessä palvella asiakkaita parhaani mukaan.

Sellainen ura mulla siellä, pari hauskaa sanaa ja taisin vielä illalla nukkumaan mennessä muistella sitä.

Mites tämä muuten liittyy kassojen tasapuoliseen moikkaamiseen ja jutusteluun?

Mikähän arvon ap:ta estää moikkaamasta ensin jos kokee noin jäävänsä moikkailujen ulkopuolelle? Itse huikkaan tervehdyksen sille joka on sopivalla etäisyydellä sen kuulemassa, usein pariskunnista se toinen livahtaa esim kärryjä viemään tai muuten sivummalle. Jos jää siihen viereen osoitan tervehdykseni kyllä kummallekin yhdessä. Hymyilen aina ja vaihdan asiakkaiden aloitteesta myös vähän small talkia usein. Itse en lörpättelyä aloita, koska useimmat asiakkaat tulevat vain ostamaan ruokaa ja lähtevät. Hymy ja ystävällinen palvelu on se mitä haluavat sen ruokansa lisäksi vain. Itse tykkään kyllä ihmisten kanssa olla ja jutella, siksi kaupan kassalle hainkin (teen osa-aikaisena, harrastan kotiäitiyden ohessa :)), mutta ei se mikään seurustelupaikka tosiaan useimmille ole eikä siksi voi ihan kelle tahansa alkaa höpöttää ns turhanpäiväisyyksiä. Saati jos on jonoa kovasti. Pärstäkertoimella en palvelua jakele vaan ihan kaikille vauvasta vaariin sen hymyni väläytän ja arvokkaasti kohtelen.
Monet myyjät olen itsekin nähnyt joille kassatyö ei yksinkertaisesti sovi, mutta ilmeisesti jotain on tehtävä että saa sitä leipää ja voita. Toki ihmettelen itsekin miten vaikeaa olisi se hymy sieltä pinnistää, mutta toisaalta kassatyö (varsinkin Prismassa ja s-marketissa missä yleensä istutaan koko vuoro lyhyitä taukoja lukuunottamatta siinä kassalla) on vain sellaista "hei" *piip... Piip... Piip... Piip* "kolme ja viisikymmentä kiitos jne" ja sama alusta kokoajan, kymmeniä ja ruuhkista riippuen vielä kymmeniä ellei satoja kertoja, kyllähän siihen saattaa vähän puutua ja vajota jonkinasteiseen koomaankin :D

En yhtään ihmettele miksei AP:ta moikata kassalla, tuo sekopäisyyden ja itsekeskeisyyden aura huokuu varmaan kilometrien päähän.

2?

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 02:38"]

Mitä!? Mitä vittua sä selität. Hanki kavereita, äläkä kiusaa kassa, jonka on pakko istua siinä ja kuunnella jonkun yksinäisen juopon paskajuttuja.

[/quote]

Kuka "kiusaa" kassaa!? Se, että tervehtii kumpaakin kuuluu tapoihin ja jutustelu normaalia sosiaalista kanssakäymistä, johon kaikilla kassoilla ei tunnu olevan halua, vaikka vuosien varrella tunnistavat etenkin vakioasiakkaat varmasti. Meinaan, että jos näiden kanssa ei edes uskalla jutella, niin on arka, ei tykkää ihmisestä tai ei halua jutella ihmisten kanssa ja on siten kaupankin kannalta huono valinta tehtäväänsä.

Siitä olen ehdottoman samaa mieltä, että jos näkee, ettei toinen tykkää, niin jättää juttelematta ja valitsee vaikka seuraavalla kerralla toisen kassan. Käyttäkää te tuppisuut sitä ja onneksi noita mukaviakin hölöhölö-kassoja on vielä riittänyt eikä jonot mahdottoman pitkiä. Elämä on valintoja täynnä.