Minkä ikäisenä olet alkanut odottamaan kuolemaa?

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 20:45"]

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 20:41"][quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 20:30"]Joku sanoi että työpaikkakiusaamisen takia haluaa pois elämästä, eikö se riittäisi että lähtisi vaan siitä työpaikasta? [/quote] 1. Kun ei sitä tuosta vaan saa uutta työtä ja jollain on eläminen rahoitettava. 2. Aina voi joutua ojasta allikkoon. Et voi koskaan tietää ennakkoon, millainen uusi paikka todella on. 3. Toivonsa menettäneenä on aika vaikea markkinoida itsensä hyvänä työntekijänä. Tässä sinulle syitä, mutta arvaan etteivät ne kelpaa sinulle, koska mieluummin lyöt lyötyä. [/quote] Tuo on pieni murhe joka on järjestelykysymys. Itse olen kokenut asioita jotka ovat järkyttäneet elämän peruspilareita ja välillä uin tosi syvissä mustissa vesissä, symbolisesti.

[/quote]

Minä en ole tuo edellä kirjoittanut työpaikkakiusattu, mutta voin omalta kohdaltani sanoa, toisen murhetta ei voi mitata omien kokemustensa pohjalta.

Minulle on tapahtunut elämän aikana todella ikäviä asioita, joista olen selvinnyt. Minäkin jouduin vaihtamaan työpaikkaa muutama vuosi sitten. Sen seurauksena aloin myös toivoa jotain, joka lopettaisi kaiken. VAikka sitten eläkettä, jos ei kuolemaa. Joskus sekin on kieltämättä käynyt mielessä. Siis ajatus siitä, että ei hirveästi haittaisi, jos sairastuisi vakavaan tautiin.

Toisen asemaan ei voi asettua.Jos sinä kestät jotain, toisella voi olla takana vaikka mitä, jonka seurauksena kamelin selkä katkeaa ihan pienestäkin. Eli aika turha sanoa, että vaihda työpaikkaa. Ehkäpä siihen ei vain ole voimia. Eikä edes siihen masennuslääkkeiden hakemiseen.

52.

19 vuotiaana aloitin odottamaan kuolemaa. Ei siis mikään kiire ole hautaan, mutten pelkää kuolemaa, päinvastoin.

2

14 vuotiaana alkoi alamäki, mutta virallisesti 16 vuotiaana.

Nyt ikä 19v.

19v., kun silloinen poikaystäväni kuoli äkillisesti.