Sijaishuolto
Olen 4v lapsen äiti ja aivan loppu. Sairastan masennusta ja jo kertaalleen sivuun saadut itsetuhoisat ajatukset alkavat taas pyörimään mielessä enemmän.
Lääkitys on, terapeuttia etsitään, siitä ei ole kyse.
Olen ehdottanut lapsen isälle, jos lapsi muuttaisi hänen luokseen, mutta en usko sen tapahtuvan, kun tälläkin hetkellä näkevät vain kahden viikon välein.
En haluaisi päästää lasta mistään hinnasta minnekään, mutta pelkään, että minusta on enemmän pahaa hänelle kuin hyvää. Saan itseni sängystä ylös aamuisin vain hänen takiaan viedäkseni tarhaan ja tehdäkseni ruokaa. En jaksa leikkiä tai touhuta hänen kanssaan. Juuri ja juuri lukea illalla iltasadun.
Syyllisyys hänen syntymästään ja ajatukset siitä, että olen huono äiti alkavat voittaa taistelua päässäni.
Voisiko sijaishuolto olla ratkaisu? Onko kellään kokemusta?
Kommentit (40)
Asialinen hätä huuto. Tilaa lastenvalvojalle akutti aika,vaadi lapsen Isä pakalla. Keskustelette viralisesti ulkopuolisen eli sosiaalityöntekijän kanssa asia.Jos isä kieltäytyy lapsen ottaminen .Kysy tuki perhe avuksi tai välaikanen lapsen sijoitus tuki perheeseen.Sydämesi on kultaa,kun näet kaikessa lapsen etu 1. Sosiaali tädit / sedät on meitä kaikkia varten ei tuomitakseen,ei myöskään huostaanottamassa tämä tapaus lapsi.Vaan rakentamassa parempaa elämää.Sama on kaiken ikäisille nuoresta vanhukeen.Heiltä saa apua ja heiltä voi kysyä apua,elämän eri tilanteissa.Ei ole häpeä asia!
Vierailija kirjoitti:
Asialinen hätä huuto. Tilaa lastenvalvojalle akutti aika,vaadi lapsen Isä pakalla. Keskustelette viralisesti ulkopuolisen eli sosiaalityöntekijän kanssa asia.Jos isä kieltäytyy lapsen ottaminen .Kysy tuki perhe avuksi tai välaikanen lapsen sijoitus tuki perheeseen.Sydämesi on kultaa,kun näet kaikessa lapsen etu 1. Sosiaali tädit / sedät on meitä kaikkia varten ei tuomitakseen,ei myöskään huostaanottamassa tämä tapaus lapsi.Vaan rakentamassa parempaa elämää.Sama on kaiken ikäisille nuoresta vanhukeen.Heiltä saa apua ja heiltä voi kysyä apua,elämän eri tilanteissa.Ei ole häpeä asia!
Kiitos. Olemme jo perheneuvolan asiakkaita, voikohan sieltä kysyä, kun seuraava tapaaminen on muutaman viikon kuluttua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asialinen hätä huuto. Tilaa lastenvalvojalle akutti aika,vaadi lapsen Isä pakalla. Keskustelette viralisesti ulkopuolisen eli sosiaalityöntekijän kanssa asia.Jos isä kieltäytyy lapsen ottaminen .Kysy tuki perhe avuksi tai välaikanen lapsen sijoitus tuki perheeseen.Sydämesi on kultaa,kun näet kaikessa lapsen etu 1. Sosiaali tädit / sedät on meitä kaikkia varten ei tuomitakseen,ei myöskään huostaanottamassa tämä tapaus lapsi.Vaan rakentamassa parempaa elämää.Sama on kaiken ikäisille nuoresta vanhukeen.Heiltä saa apua ja heiltä voi kysyä apua,elämän eri tilanteissa.Ei ole häpeä asia!
Kiitos. Olemme jo perheneuvolan asiakkaita, voikohan sieltä kysyä, kun seuraava tapaaminen on muutaman viikon kuluttua?
Kyllä voit. Jos oot ollu pidempään perheneuvolan asiakas, niin voit esimerkiksi pyytää perheneuvolaa järjestämään yhteistapaamisen sosiaalityöntekijän kanssa.
Voimia ja tsemppiä ❤️ Olet hyvä äiti, paras lapsellesi, sillä tiedostat omat jaksamisesi rajat.
Älä nyt lapsestasi luovu!!!!!!!! Yritä järjestää lapsen isän kanssa tapaamiset sulle sopiviksi.
Avohuollon sijoitus voisi olla hyvä ja tapaisit ja hoitaisit lasta kuitenkin voimiesi mukaan. Ota tällainen esille tapaamisessa. Tukiperhe olisi myös yksi mahdollisuus, mutta riittäisikö se, kun tarvitset nyt aikaa paranemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Avohuollon sijoitus voisi olla hyvä ja tapaisit ja hoitaisit lasta kuitenkin voimiesi mukaan. Ota tällainen esille tapaamisessa. Tukiperhe olisi myös yksi mahdollisuus, mutta riittäisikö se, kun tarvitset nyt aikaa paranemiseen.
Osaisitko kertoa hieman tarkemmin mitä nuo tarkalleen tarkoittaa? Yritin googlettaa mutta sieltä tulevat sivut ovat niin hepreaa ja koko ajan vaan mainitaan huostaanotto ja keskusteluissa myös ja ettei lapsia enää näe.
Räpiköin pinnalla vain lapseni takia, mutta en halua olla se joka vetää hänet veden alle mukanani.
Entä jos lapsen isä hoitaisi joka toisen viikon? Ja lisäksi teillä olisi tukiperhe 1-2 viikonloppua kuukaudessa?
Ota kiireesti sosiaalipäivystykseen yhteyttä. Sijaishuoltoa ei edes välttämättä tarvita, tukiperhekin voi riittää. Lapsi voi myös väliaikaisesti asua sijaisperheessä/kriisiperheessä/tukiperheessä.
Sinulla saattaa olla ihan eri voimavarat esim vuoden päästä kun olet päässyt riittävästi kuntoutumaan.
Nyt äkkiä soitto perheneuvolaan ja sos.puolen lapsiperheiden tukipalveluihin!
Vierailija kirjoitti:
Entä jos lapsen isä hoitaisi joka toisen viikon? Ja lisäksi teillä olisi tukiperhe 1-2 viikonloppua kuukaudessa?
Isä on sanonut, ettei halua/kykene ottamaan ja joka toinen sunnuntai tapaaminen on max. + mahdolliset extempore tapaamiset vanhempiensa luona lapsen ollessa siellä kylässä.
Olen kyllä ilmaissut miehelle, että oma jaksaminen on loppu ja lapsi voisi muuttaa pysyvämmin sinne, mutta mies ei vastaa näihin viesteihini mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Ota kiireesti sosiaalipäivystykseen yhteyttä. Sijaishuoltoa ei edes välttämättä tarvita, tukiperhekin voi riittää. Lapsi voi myös väliaikaisesti asua sijaisperheessä/kriisiperheessä/tukiperheessä.
Sinulla saattaa olla ihan eri voimavarat esim vuoden päästä kun olet päässyt riittävästi kuntoutumaan.Nyt äkkiä soitto perheneuvolaan ja sos.puolen lapsiperheiden tukipalveluihin!
Osaatko sanoa mitään eroa tuolla sijaishuollolla ja tukiperhwellä on?
Pelkään, että lapsi otetaan lopullisesti huostaan jos ilmaisen olevani täysin loppu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avohuollon sijoitus voisi olla hyvä ja tapaisit ja hoitaisit lasta kuitenkin voimiesi mukaan. Ota tällainen esille tapaamisessa. Tukiperhe olisi myös yksi mahdollisuus, mutta riittäisikö se, kun tarvitset nyt aikaa paranemiseen.
Osaisitko kertoa hieman tarkemmin mitä nuo tarkalleen tarkoittaa? Yritin googlettaa mutta sieltä tulevat sivut ovat niin hepreaa ja koko ajan vaan mainitaan huostaanotto ja keskusteluissa myös ja ettei lapsia enää näe.
Räpiköin pinnalla vain lapseni takia, mutta en halua olla se joka vetää hänet veden alle mukanani.
Ainahan lapsiaan tapaa oli sijoitus mikä tahansa. Avohuollon sijoitus on joitakin kuukausia kestävä ilman huostaanottoa.
Entä tukiperheet? Meneekö lapsi sinne asumaan cai mitä siinä tapahtuu?
Hei ap, ajattelet ihanasti lapsesi parasta. Jokainen vanhempi voi joskus masentua tai olla muuten tilanteessa jossa lapsesta huolehtiminen tuntuu lähes mahdottomalta. Kaikilla ei ole omia tukiverkkoja, ja harvalla ne ovat niin vahvoja että pidempiaikaista ja isompaa tukea olisi mahdollista saada. Toivottavasti sinut otetaan hyvin vastaan neuvolassa. Ainakin meillä Helsingissä on lapsiperheiden sosiaaliohjaus jonne voi helposti ottaa itse yhteyttä puhelimitse tai kaupungin sivujen kautta. Ehkä kunnallasi on vastaavaa? Ehkä voisit myös etsiä asiallista tietoa netistä joltain viralliselta taholta lastensuojelusta ja siitä mitä tukea on saatavilla. Pelkosi siitä että lapsesi sijoitettaisiin vasten tahtoasi pysyvästi muualle ei tunnu realistiselta, kun päinvastoin ongelmana tuntuu olevan että edes väkivaltaisilta päihderiippuvaisilta ei saada lasten huoltajuutta pois. Ja tästähän ei sinun kohdalla ole kysymys. Oletko nähnyt Perjantai-dokkarin jossa lapsensa sijoitukseen antanut äiti kertoo ratkaisustaan, ja minusta ainakin ihan todella ihana äiti on kertomansa perusteella? Youtubesta löytyy jos haet "Annoin lapseni huostaan, koska halusin olla hyvä äiti". Kaikkea hyvää sulle ja lapsellesi. Googlaa myös Maria Akatemia, sain itse sieltä nopeasti nimetöntä keskusteluapua äitiyden vaikeisiin tunteisiin. T. 3v:n epätäydellinen äiti
Edellinen jatkaa: täällä oli hyvää tietoa esim siitä tukiperheasiasta https://www.lastensuojelu.info/lapsiperheiden-palvelut/miten-perhetta-e…
Älä edes mieti tuollaista että antaisit lapsen pois! Pyydät sinne kotiin apua ja keskityt nyt paranemiseen. Eikö sulle riitä se hetki itsellesi kun lapsi on hoidossa? Tsemppiä sulle, muista että tätä kestää vain hetken.
Se on yks ratkaisu, ja silloin kun itse pitää sitä lapsen etuna se on ehdottomasti oikea. Ole rehellinen omasta voinnista, ei lasta ole aina syytä sijoittaa pitkiksi ajoiksi, jos tarvitsee niin on mahdollista käydä esim itse laitoshoidossa lataamassa omia akkuja ja lapsi on sen ajan yleensä lasten kodissa, jonka jälkeen teidät kotiutetaan tuen kanssa, yksi ystävä on juuri tälläkin hetkellä tässä tilanteessa ja se on ehdottomasti ainoa ja oikea ratkaisu kun masennus on paha, lapsen ei pidä kärsiä siitä että häntä ei jaksa hoitaa ja on itse itsetuhoinen. Kun lapsuudessa saa mallia siihen että apua on lupa hakea, osaa lapsikin vartuttuaan niin toimia tarvittaessa.
Suurin ongelma on aina se että asioista ei puhuta, ei haeta apua, näin lapsi saa valtavasti traumoja elämänsä aikana ja joskus tilanteet johtaa jopa perhesurmiin..
Ihmisten joilla ei ole ollut mitään todellista ongelmaa jaksamisen kanssa on helppo sanoa että se on vaan ohimenevä vaihe, kestä se... Se on vähän sama kun toisella olisi varvas poikki ja toisella ei olisi toista jalkaa ja alettaisiin puhua että ne haittaa elämää yhtälailla...
Eikö kellään ole kokemusta?