Mikä laihduttamisessa on sinulle vaikeinta?

Uloslähtö. Olla syömättä

Kun olin asian päättänyt, niin ei oikeastaan sen jälkeen enää mikään. Olin 74 kg ja sain 10 kg pois kolmessa kuukaudessa hyvin vähin tekemisin. Nykyinen paino on hyvä ja pidän painoni suurinpiirtein tässä. Ihastuminen auttoi tilanteeseen hyvin paljon ja sillä tiellä olen vieläkin.

Varmaankin se pitkäjänteisyyden puuttuminen. Jotta laihtuisin pitäisi minun sitoutua pysyviin elämäntapamuutoksiin. Minulla laihtuminen tyssää aina hyvän alun jälkeen siihen, etten vaikka jaksakaan valmistella ruokia etukäteen ja töissä fiksujen eväiden sijaan on syömättä tai ruoka on jotain todella ravinneköyhää, tämä kostautuu aina iltapainotteisena ahmimisena. 

Eli mulla ongelma on tuossa, että onnistuakseni ei pitäisi antaa yhtään löysää sillä selkärangattomana pullerona palaan vain vanhoihin tapoihini. 

Makeanhimo! Ja suolasten herkkujen himo.

Nälkä ja makeanhimo. Vilu ja väsy vois varmaan helpottaa jos ottaisi iisimmän tahdin laihdutukseen?

Paleluhan auttaa laihduttamisessa, eli siedä vaan.

http://yle.fi/uutiset/haluatko_laihtua_palele/7069475

Pitkäjänteisyys ja se että minun pudotettavat kilot (4-6kg) ei lähde vähällä eikä "pienin" muutoksin. Isoja muutoksia vaikea ylläpitää.

Kaikista vaikeinta pysyä saavutetussa painossa. Laihdutin 78 kilosta 64 kiloon. Siinä alkoi vaikeudet, kun oli jo saavuttanut normaalipainon laihdutus tyssäsi. Olisi pitänyt syödä tosi vähän kaloreita, urheilin lähes joka päivä. Jotenkin sitä luulee voivansa syödä huolettomasti normaalipainossa, vaikka laihtumista ei tietenkään tapahtuisi. Mutta totuus on, ettei Se mene niin. Nyt taas viisi kiloa tullut takaisin ja laihdutan, kun vaan tällä kertaa toimisi fiksummin. Tämä jo kolmas kerta kun laihdutan normaalipainoon parin vuoden sisällä. Ihan pahalta tuntuu itsestänikin tälläinen jojoilu.

Se kun joutuu kieltäytymään ruuasta mitä haluaisin syödä. Ei siinä mitään muuta vaikeaa ole.

Napostelu iltaisin. Kaikki menee hyvin, kun poikkis on mun luona, mutta kun oon illan yksin niin napostelen koko ajan kaikkea. Muuten syön perusterveellisesti kaikki ateriat ja yritän jaksaa liikkuakin. Ne napostelutkaan ei aina edes ole epäterveellisiä, mutta kun niiden puputtaminen kestää koko illan. Miks tää on muka niin vaikeeta?!

makeanhimo. ja tosiaan ne pienet muutokset ei riitä, jos haluaa normaalipainon sisällä laihtua sen 4-6kg .

en myöskään ole niin lihava että kehtaisin kavereilleni kertoa laihduttavani. kaverini kun ovat samankokoisia tai isompia, joten jää se sosiaalinen paine sitten puuttumaan.

Seksin, hellyyden ja ihailun puuttuminen. Jos laihduttamisen ainut motiivi on oma narsismi, niin yleensä sitä ei jaksa kovin kauaa. Kerran eräs ihastui minuun ja laihduin yli 20kg muutamassa kuukaudessa...sitten tämä tyttö löysikin jo toisen ennen kuin tapasimme ensimmäistä kertaa (oli pitkä välimatka ja ikää vähemmän). Suuri osa tuosta painosta on tullut takaisin, vaikka lihastakin on nyt varmaan vähän enemmän. Syöminen on tärkeä lohtu yksinäisen elämässä.

-mies-

Psyykkisen energian loppuminen. Olen laihduttamisen aikana kiukkuinen äiti, en kestä ollenkaan sellaisia pienten lasten kanssa tulevia säätämistilanteita, että peukku ei mene siihen peukun paikalle vaikka sitä rukkasta laittaa käteen monta kertaa peräkkäi, tai että uhmakas taapero pitäisi saada ylös lumihangesta kun on jo kiire ja siellä se tyyppi jumittaa kuin tatti alahuuli törröllään. Yötkin on vaikeita, koska kun lapset herättävät, en enää saa unta jos olen nälkäinen. Jos saan nukkua läpi yön, niin ei mitään ongelmaa, en tunne sitä nälkää. Mutta jos pitää valvoa, se nälkä estää uudelleen nukahtamisen. Jolloin joko käy niin, et syö yöllä jolloin laihtumista ei tapahdu, tai nousen aamulla niin vähillä unilla että iltapäivällä makeanhimo on sietämätön ja sorrun varmasti.

Yleensä olen ekan viikon jälkeen todennut, että ei tästä mitään tule, en vaan ole niin vahva ihminen että selviäisin pienessä nälässä lasten kanssa. Olen sitten panostanut terveelliseen ruokaan ja liikuntaan, mut eihän niillä laihdu jos kulutus ja energiansaanti on tasapainossa.

väsymys - kun on väsynyt, huomaamattaan tankkaa enemmän kuin yleensä ja haluaa napostella koko ajan jotain. Ja tunteet ylipäänsä, olen tunnesyöjä. 

Väsymys ja tunteet eivät ole poistumassa eikä energiaa ole ruveta muilla keinoin niitä käsittelemään. 

Laihduttaa kyllä osaan, vanha anorektikko kun olen. Se onkin se kolmas ongelma. Vaikeaa on kun pää pistää pienenkin näläntunteen kanssa jarrut päälle, ettei vaan päädy siihen jamaan taas.

väsymys - kun on väsynyt, huomaamattaan tankkaa enemmän kuin yleensä ja haluaa napostella koko ajan jotain. Ja tunteet ylipäänsä, olen tunnesyöjä. 

Väsymys ja tunteet eivät ole poistumassa eikä energiaa ole ruveta muilla keinoin niitä käsittelemään. 

Laihduttaa kyllä osaan, vanha anorektikko kun olen. Se onkin se kolmas ongelma. Vaikeaa on kun pää pistää pienenkin näläntunteen kanssa jarrut päälle, ettei vaan päädy siihen jamaan taas.

Laihtuminen