Ärsyttää kun ex ei maksa

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 00:17"]

Ihan järkyttäviä asenteita täällä törkypuheiden kera eikä kukaan tunnu piittavan lapsista. Omako lapsuus puhuu katkeraa kieltään taustalla vai välinpitämättömyys omasta/puolison lapsesta.Te haukkujat, tehkää palvelus maailmalle älkääkä hankkiko lapsia. Ette tiedä mistä puhutte. Kammottavaa miten lähivanhempia ja yksinhuoltajia haukutaan. On tainnut viinapitoisten iltojen huuhaa-jutut katkerilta eksiltä ja nykyisiltä kihahtaa hattuun. Kyllä lapselle kuuluu maksaa ruoka ja asumismenoja. Liian monet lähit jotka eron jälkeen vielä liian kilttejä katsovat sormien läpi perseilyä kun toinen vain riekkuu menemään unohtaen lapsensa. 90% muksuista ok yhteisymmärryksessä maailmaan laitettu ja saatu. 100% pitäisi kantaa vastuu eron jälkeenkin. Näin on harvoin. Mikään uusi ämmä tai äijä, bilehalut tai vittujen veisaaminen ei sitä asiaa muuksi muuta. Ne lapset ei koskaan muutu entisiksi. Aikuisten väliset suhteet tai liitot mutta ei lapset. 150€ ei todellisuudessa kata lapsen elämiseen liittyviä kustannuksia kuin kärpäsen kakan verran.

[/quote]

Ihan järkyttäviä asenteita tehtyjä sopimuksia kohtaan. Yleensä elämässä riittää kun noudattaa tehtyjä sopimuksia, miksi sopimus elatusmaksuista olisi joku poikkeus?
Katkerat siiderivalaat puhisee kun se ex ei maksakaan kapakkailtoja ja jokailtaista siideriannosta, vaan ainoastaan sopimuksenmukaisen osuutensa lapsen kuluista. Se 150 € kattaa etävanhemman osuuden lapsen elämiseen liittyvistä kuluista mikäli näin on lästenvalvojan luona sovittu tai oikeudessa päätetty. Ei etävanhemman kuulukaan kustantaa exän elämää eikä lapsen kaikkia kuluja.
Taidettiin jo aiemmin mainitakin,ellei se 150 € tai mikä summa se sitten ikinä onkaan riitä, hakekaa sopimukseen isompaa summaa tai olkaa vaiti, sopimuksen yli ei etävanhemman kuulu eikä tarvitse maksaa.

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:33"]

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 16:09"][quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:38"] Onpa katkeraa kaunaa. Ikävintä on se, että lapset kärsivät katkerien vanhempiensa luomasta ilmapiiristä. Henkisesti keskenkasvuiset isä- ja äitipuolet saattavat vielä pahentaa tilannetta entisestään. Kokemuksesta tiedän, että rauhaan ja hyvään yhteistyöhön tarvitaan kaksi hyvää tahtovaa ja kompromisseihin pyrkivää vanhempaa sekä täysjärkiset uudet kumppanit. Sotaan riittää yksi ääliövanhempi tai typerä uusi kumppani, jota vanhempi ei osaa käsitellä tai josta vanhempi ei hankkiudu eroon lasten edun nimissä. Vaikeaa, erityisesti jos hankala vanhempi yrittää kaikin tavoin vahingoittaa exäänsä -- ja sitä kautta myös lapsiaan. Järkevänä osapuolena tilanteesta voi kuitenkin jotenkin selvitä ja pelastaa lapsensa. Se, joka käyttää lapsia riidan välineinä tai vinkuu elatusmaksuista tai ei anna lapsilleen kunnollisia synttäri- ja joululahjoja + muuta mitä tarvitsevat, vihaa exäänsä enemmän kuin rakastaa lapsiaan. Lapset huomaavat nämä asiat kasvaessaan, vaikkei heille niitä alleviivata. Fiksu, hyvä vanhempi, kestää typerän exän epäkypsän käytöksen. Fiksu järjestää oman elämänsä niin, että sekä itsellä että lapsilla on hyvä olla silloin, kun he ovat siinä kodissa, jossa fiksu vanhempi asuu. [/quote] Elatusmaksut maksamalla on hoitanut velvoitteensa. Lähi hoitaa sitten lapsen taloudelliset tarpeet omien tulojensa sekä etävanhemman maksamien elatusmaksujen avulla.
Mieletön ajatus sinänsä että jos etä osallistuu lapsen elatukseen hänelle määrättyjen elatusmaksujen avulla niin silti ollaan vielä käsi ojossa vinkumassa rahaa lapsen tarpeisiin ??
Ei ole ahneudella ja katkeruudella rajoja :(  . [/quote] Elatusmaksut ovat yleensä sitä tasoa, että niillä maksetaan arjen kuluja. Lasten synttäri- ja muut lahjat ovat asia erikseen. Jos vanhempi ei muista lapsiaan merkki- ja juhlapäivinä, lapsi pettyy. Sellainen vaikuttaa negatiivisesti myös lapsen itsetuntoon: 'en ole tärkeä isälleni/äidilleni'. Lahja on tietenkin sen mukainen mihin vanhemmalla on varaa. Lahja voi olla myös jotain kivaa yhteistä tekemistä, esim. konsertti, matka, leffailta yms.

[/quote]

Elatusmaksut ovat yleensä sitä tasoa että etävanhemmalla ei ole mihinkään ylimääräiseen enää varaa, eikä tarvitse tietysti ollakaan.
Lahjoihin ym. kuluihin etävanhempi osallistuu elatusmaksujen kautta lähivanhemman toteuttaessa käytännön hankinnat lapselle hyödyntäen elatusmaksuista hänelle kertynyttä varallisuutta.

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:33"]

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 16:09"][quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:38"] Onpa katkeraa kaunaa. Ikävintä on se, että lapset kärsivät katkerien vanhempiensa luomasta ilmapiiristä. Henkisesti keskenkasvuiset isä- ja äitipuolet saattavat vielä pahentaa tilannetta entisestään. Kokemuksesta tiedän, että rauhaan ja hyvään yhteistyöhön tarvitaan kaksi hyvää tahtovaa ja kompromisseihin pyrkivää vanhempaa sekä täysjärkiset uudet kumppanit. Sotaan riittää yksi ääliövanhempi tai typerä uusi kumppani, jota vanhempi ei osaa käsitellä tai josta vanhempi ei hankkiudu eroon lasten edun nimissä. Vaikeaa, erityisesti jos hankala vanhempi yrittää kaikin tavoin vahingoittaa exäänsä -- ja sitä kautta myös lapsiaan. Järkevänä osapuolena tilanteesta voi kuitenkin jotenkin selvitä ja pelastaa lapsensa. Se, joka käyttää lapsia riidan välineinä tai vinkuu elatusmaksuista tai ei anna lapsilleen kunnollisia synttäri- ja joululahjoja + muuta mitä tarvitsevat, vihaa exäänsä enemmän kuin rakastaa lapsiaan. Lapset huomaavat nämä asiat kasvaessaan, vaikkei heille niitä alleviivata. Fiksu, hyvä vanhempi, kestää typerän exän epäkypsän käytöksen. Fiksu järjestää oman elämänsä niin, että sekä itsellä että lapsilla on hyvä olla silloin, kun he ovat siinä kodissa, jossa fiksu vanhempi asuu. [/quote] Elatusmaksut maksamalla on hoitanut velvoitteensa. Lähi hoitaa sitten lapsen taloudelliset tarpeet omien tulojensa sekä etävanhemman maksamien elatusmaksujen avulla.
Mieletön ajatus sinänsä että jos etä osallistuu lapsen elatukseen hänelle määrättyjen elatusmaksujen avulla niin silti ollaan vielä käsi ojossa vinkumassa rahaa lapsen tarpeisiin ??
Ei ole ahneudella ja katkeruudella rajoja :(  . [/quote] Elatusmaksut ovat yleensä sitä tasoa, että niillä maksetaan arjen kuluja. Lasten synttäri- ja muut lahjat ovat asia erikseen. Jos vanhempi ei muista lapsiaan merkki- ja juhlapäivinä, lapsi pettyy. Sellainen vaikuttaa negatiivisesti myös lapsen itsetuntoon: 'en ole tärkeä isälleni/äidilleni'. Lahja on tietenkin sen mukainen mihin vanhemmalla on varaa. Lahja voi olla myös jotain kivaa yhteistä tekemistä, esim. konsertti, matka, leffailta yms.

[/quote]

Ei-elatusmaksuja saavassa ydinperheessä myös lahjat kuuluvat niihin arjen kuluihin, ei niitä kukaan sielläkään tyhjästä taio.

Lain hengen mukaan elatusmaksua saavan lähivanhemman täytyy kattaa lapsen kulut myös silloin kun lapsi on tapaamassa etävanhempaansa. Eli matkat, ruuat, pääsymaksut yms. Varsinkin silloin, kun elatusmaksuun ei ole laskettu tapaamisvähennystä.

Onpas jännä keskustelu, mielipiteitä ja mitä hurjimpia vaatimuksia kuukausimaksusta esitetään suu vaahdossa ja linkitellään kaikenmaailman dokumentteihin.
Kuitenkin elatusmaksujen määrä ratkaistaan vanhempien välisellä sopimuksella joka vahvistetaan lastenvalvojan luona tai riitaisammissa tapauksissa oikeusasteissa.
Kun täten vahvistettua sopimusta noudatetaan ei kenelläkään pitäisi olla mitään valittamista lapsen elatuksen suhteen.

Viisi minuuttia makeaa, yhdeksän kuukautta kipeää ja loppuikä häpeää (teksti farkkutakkisen nuoren naisen selässä 80-luvulla) , hoitakaa omat elarinne kunnialla niin voitte kulkea pystypäin kohden tulevaisuutta.

Elatusmaksun sain Kelan kautta ja kela perii isältä, sopimus on vähän suurempi kuin se perus jonka kaikki minimissään saavat. Isä maksaa elareita ulosoton kautta ja välillä on useamman kuukauden taukoja. Soitan isän kotikunnan ulosottomiehelle ja hän yrittää pysyä isän työpaikkojen perässä.

Kun lapset olivat pienempi osti lahjoja nykyään ei enää. Isyys ei ole häntä kiinnostanut.

Lähivanhempi on vastuussa kaikista lapsen tarvikkeista ja hankkii mitä pystyy. Tarvittaessa toimeentulotukiluukulle mars.

Lasten isä on itsekäs omaan napaansa tuijottaja. Itselleen hankkii kaikkea kallista ja laadukasta.

Onneksi minulla ja lapsilla on hyvä olla keskenämme ja rakkautta on riittänyt vaikkei matriaa olekaan kerääntynyt. Päivästä toiseen on selvitty. 

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:38"]

Onpa katkeraa kaunaa. Ikävintä on se, että lapset kärsivät katkerien vanhempiensa luomasta ilmapiiristä. Henkisesti keskenkasvuiset isä- ja äitipuolet saattavat vielä pahentaa tilannetta entisestään. Kokemuksesta tiedän, että rauhaan ja hyvään yhteistyöhön tarvitaan kaksi hyvää tahtovaa ja kompromisseihin pyrkivää vanhempaa sekä täysjärkiset uudet kumppanit. Sotaan riittää yksi ääliövanhempi tai typerä uusi kumppani, jota vanhempi ei osaa käsitellä tai josta vanhempi ei hankkiudu eroon lasten edun nimissä. Vaikeaa, erityisesti jos hankala vanhempi yrittää kaikin tavoin vahingoittaa exäänsä -- ja sitä kautta myös lapsiaan. Järkevänä osapuolena tilanteesta voi kuitenkin jotenkin selvitä ja pelastaa lapsensa. Se, joka käyttää lapsia riidan välineinä tai vinkuu elatusmaksuista tai ei anna lapsilleen kunnollisia synttäri- ja joululahjoja + muuta mitä tarvitsevat, vihaa exäänsä enemmän kuin rakastaa lapsiaan. Lapset huomaavat nämä asiat kasvaessaan, vaikkei heille niitä alleviivata. Fiksu, hyvä vanhempi, kestää typerän exän epäkypsän käytöksen. Fiksu järjestää oman elämänsä niin, että sekä itsellä että lapsilla on hyvä olla silloin, kun he ovat siinä kodissa, jossa fiksu vanhempi asuu.

[/quote]

Elatusmaksut maksamalla on hoitanut velvoitteensa. Lähi hoitaa sitten lapsen taloudelliset tarpeet omien tulojensa sekä etävanhemman maksamien elatusmaksujen avulla.
Mieletön ajatus sinänsä että jos etä osallistuu lapsen elatukseen hänelle määrättyjen elatusmaksujen avulla niin silti ollaan vielä käsi ojossa vinkumassa rahaa lapsen tarpeisiin ??
Ei ole ahneudella ja katkeruudella rajoja :(  .

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 16:09"]

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 14:38"]

Onpa katkeraa kaunaa. Ikävintä on se, että lapset kärsivät katkerien vanhempiensa luomasta ilmapiiristä. Henkisesti keskenkasvuiset isä- ja äitipuolet saattavat vielä pahentaa tilannetta entisestään. Kokemuksesta tiedän, että rauhaan ja hyvään yhteistyöhön tarvitaan kaksi hyvää tahtovaa ja kompromisseihin pyrkivää vanhempaa sekä täysjärkiset uudet kumppanit. Sotaan riittää yksi ääliövanhempi tai typerä uusi kumppani, jota vanhempi ei osaa käsitellä tai josta vanhempi ei hankkiudu eroon lasten edun nimissä. Vaikeaa, erityisesti jos hankala vanhempi yrittää kaikin tavoin vahingoittaa exäänsä -- ja sitä kautta myös lapsiaan. Järkevänä osapuolena tilanteesta voi kuitenkin jotenkin selvitä ja pelastaa lapsensa. Se, joka käyttää lapsia riidan välineinä tai vinkuu elatusmaksuista tai ei anna lapsilleen kunnollisia synttäri- ja joululahjoja + muuta mitä tarvitsevat, vihaa exäänsä enemmän kuin rakastaa lapsiaan. Lapset huomaavat nämä asiat kasvaessaan, vaikkei heille niitä alleviivata. Fiksu, hyvä vanhempi, kestää typerän exän epäkypsän käytöksen. Fiksu järjestää oman elämänsä niin, että sekä itsellä että lapsilla on hyvä olla silloin, kun he ovat siinä kodissa, jossa fiksu vanhempi asuu.

[/quote]

Elatusmaksut maksamalla on hoitanut velvoitteensa. Lähi hoitaa sitten lapsen taloudelliset tarpeet omien tulojensa sekä etävanhemman maksamien elatusmaksujen avulla.
Mieletön ajatus sinänsä että jos etä osallistuu lapsen elatukseen hänelle määrättyjen elatusmaksujen avulla niin silti ollaan vielä käsi ojossa vinkumassa rahaa lapsen tarpeisiin ??
Ei ole ahneudella ja katkeruudella rajoja :(  .

[/quote]

Ja kun sillä elareidenkin maksajalla sattuu olemaan myös oma ja ainutkertainen elämä, ei pelkkänä lähivanhemman pankkiautomaattina toimiminen.

Minua lapsetonta ärsyttää suunnattomasti se että kovalla työllä maksamiani veroja jaetaan vieraiden lasten ylläpitoon, elatusmaksuihin, lapsilisiin sun muihin vastikkeettomiin avustuksiin. Jos lapsia aikoo hankkia pitäisi niistä aiheutuvat kulut maksaa itse. Joka kerta kun tulee yh kersojen kanssa vastaan tekisi mieli vetää pataan.

Minäkin ihmettelen, miten vähän tässä mietitään lapsia ja heidän etuaan.

Peruselatus kuuluu toki molemmille vanhemmille. Jos etävanhempi ei ansaitse mitään eikä siis elältä lapsiaan, ei hän millään mittarilla hoida vanhemman velvollisuuksiaan. Miten  ydinperheessä voitaisiin yllättäen jättää lapset elättämättä, vaikka tulisikin sairautta tai työttömyyttä? Siitä vähästä kyllä jaetaan eikä itketä heti että jonkun muun on ne omaat lapset elätettävä. Peruselatus on se osuus, jonka jokaisen vanhemman pitäisi miettiä etukäteen selviävänsä, vaikka mitä tulisi eteen. Pienen lapsen (alle kouluikäisen) peruselatus maksaa noin 250 euroa/kk, kouluikäisen jo 350 euroa/kk ja teinin 450 euroa/kk. Siinä on mietitty lapselle perusvaatteet, arkiruoka, pelkät välttämättömyydet. Kaikki lahjat, retket, elokuvat, uimareissut, matkat ja leirikoulut yms. ovat vanhempien harkinnan varassa ja kuuluvat kyllä hyvän vanhemman tehtäviin. Jos rahaa ei ole, voi jakaa siitä vähästään. Sukulaismies on sairaseläkkeellä ja vie lastaan metsäretkille, hiihtoretkille, luistelemaan ja kesäisin rannalle uimaan pillimehun/kuuman kaakaon sekä bussimaksun hinnalla. Syntymäpäivälahjakin oli viime vuonna luolaretki eli aloitettiin päivä ensin rakentamalla luola isän yksiön lattialle ja sinne taskulamput ja makuupussit, retkiruokaa ja hauskoja pelejä, joita isä oli lainannut sukulaisilta. Maksoihan se isälle taskulampun pattereiden sekä sen retkiruoan verran, mutta jotkut ovat valmiita säästämään vähän omasta mukavuudestaan saadakseen lapselle hyvän mielen.

Lapsen äiti muuten osti ihan synttärilahjan lapselle, järjesti sukulaissynttärit, jonne isäkin kutsuttiin sekä kaverisynttärit. Kelan saaman elatustuen ja lapsilisän lisäksi äidin nettotulot ovat 1600 euroa, ja ne äiti on ansainnut tekemällä työtä joka päivä. Hän maksaa lapsen kaikki kulut, vastaa lapsen hoidosta ja jopa lapsen isä on sitä mieltä, että äiti tekee tässä vanhemmuushommassa enemmän kuin oman osuutensa. Isä kun ei osallistu lapsen elatukseen mitenkään muuten kuin silloin tällöin tarjoamalla lapselle hauskan päivän. Tosin tällä isällä on järki päässä ja apuun tulee, jos lapsi vaikka sairastuu ja sillä tavalla osallistuu lapsen hoitoon.