Keskenmenosta toipuminen uusperheessä
Tuntuu niin vaikealta kohdata puolison lapset, kun oma ensimmäinen raskaus päättyi juuri keskenmenoon. Miten jaksan sivusta seurata sitä kuinka he touhuavat ja halittelevat, kun itse samaan aikaan kärsin kivuista ja valtavasta surusta? Olisin toivonut saada toipua tästä rauhassa puolisoni tukemana, mutta näin tämä nyt menee... Miten tästä selviää?
Kommentit (17)
Uusperheessä ne puolison lapset kuuluvat pakettiin. Ne lapset ei siitä mihinkään katoa vaikka kuinka toivoisi. Jos haluaa olla puolison kanssa vain kahden kesken, pitää valita lapseton puoliso.
Olen pahoillani keskenmenostasi, ja jos tuntuu ettet selviä, on suositeltavaa esim. hakea keskusteluapua asiaan. Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että ulkopuolisen silmin puolisosi lapset eivät suoranaisesti liity menetykseesi mitenkään, ja perhearkenne toimivuuden kannalta suosittelen ettet leimaa heitä mielessäsi muistukseksi siitä mitä menetit.
Vierailija kirjoitti:
Uusperheessä ne puolison lapset kuuluvat pakettiin. Ne lapset ei siitä mihinkään katoa vaikka kuinka toivoisi. Jos haluaa olla puolison kanssa vain kahden kesken, pitää valita lapseton puoliso.
En minä lasten mihinkään toivo katoavan. Olisin toivonut, että minulla olisi ollut mahdollisuus toipua rauhassa, kun tämä on todella raskasta henkisesti ja fyysisesti. Ap
Ajattele niin, että vaikka sinä et ikinä saisi lapsia, niin puolisollasi on ollut ilo ja onni päästä vanhemmaksi. Hän ei siis takiasi ole jäänyt mistään paitsi.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkällä raskaus oli?
Viikolla 11. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusperheessä ne puolison lapset kuuluvat pakettiin. Ne lapset ei siitä mihinkään katoa vaikka kuinka toivoisi. Jos haluaa olla puolison kanssa vain kahden kesken, pitää valita lapseton puoliso.
En minä lasten mihinkään toivo katoavan. Olisin toivonut, että minulla olisi ollut mahdollisuus toipua rauhassa, kun tämä on todella raskasta henkisesti ja fyysisesti. Ap
Kuten sanottu, jos haluat elää kaksin miehen kanssa, älä ota lapsellista miestä.
Eikä siihen keskenmenoon kannata muutenkaan jäädä makaamaan. Elämä on.
Tämä on väärä foorumi tuen hakemiseksi. Saa vaan kuraa niskaan.
Tavallaan ymmärrän itsekin keskenmenon kokeneena.
Siis että kaipaa rauhaa ja tilaa käsitellä asioita.
Mutta: jotenkin kuulostaa jo etukäteen siltä, että nuo ongelmat ei katoa sitten vauvan syntymän jälkeenkään. Miten saat rauhassa keskittyä vauvasi hoitoon, kun muut kaipaavat huomiota myös, ja oletko mustasukkainen miehesi lapsille siinäkin tilanteessa, jos ja kun miehesi joutuu keskittymään heihinkin. Kannattaa miettiä näitä asioita jo nyt. Uusperheessä ajattelumalli on väkisinkin erilainen kuin ydinperheessä.
Elinkelvoton solumöykky kuoli. Nyyh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusperheessä ne puolison lapset kuuluvat pakettiin. Ne lapset ei siitä mihinkään katoa vaikka kuinka toivoisi. Jos haluaa olla puolison kanssa vain kahden kesken, pitää valita lapseton puoliso.
En minä lasten mihinkään toivo katoavan. Olisin toivonut, että minulla olisi ollut mahdollisuus toipua rauhassa, kun tämä on todella raskasta henkisesti ja fyysisesti. Ap
No mikä sinua estää? Mene hotelliin, vuokraa mökki, tee risteily.
Vain lapseton voi "rauhassa toipua kaikesta". Teidän perheessä on lapsia, joten tätä mahdollisuutta ei ole.
Tsemppiä, kyllä vastoinkäymisistä selviää perheellinenkin.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ymmärrän itsekin keskenmenon kokeneena.
Siis että kaipaa rauhaa ja tilaa käsitellä asioita.Mutta: jotenkin kuulostaa jo etukäteen siltä, että nuo ongelmat ei katoa sitten vauvan syntymän jälkeenkään. Miten saat rauhassa keskittyä vauvasi hoitoon, kun muut kaipaavat huomiota myös, ja oletko mustasukkainen miehesi lapsille siinäkin tilanteessa, jos ja kun miehesi joutuu keskittymään heihinkin. Kannattaa miettiä näitä asioita jo nyt. Uusperheessä ajattelumalli on väkisinkin erilainen kuin ydinperheessä.
Tämä! Jos on uusperheessä, niin on perheessä, ei enää pelkässä parisuhteessa. Sen vauvankaan kanssa ei ikinä saa olla kuin esikoisen kanssa, puoliso on jo esikoisvaiheen kokenut ja uusi vauva tulee valmiiseen laumaan. Kaiken lisäksi niin, että ei oikein kuitenkaan koskaan kuulu siihen yhteisöön, jonka miehen lapset jo muodostavat. Uusperheen yhteisellä lapsella voi olla paljon sisaruksia, mutta hän ei ikinä ole yksi meistä.
Sinulla ei ole mitään oikeutta määrätä minkään syyn takia, että lapset eivät saa nähdä isäänsä ja tulla toiseen kotiinsa. Jos haluat toipua rauhassa, niin silloin sinä pakkaat tavarat ja lähdet toipumaan rauhassa. Lapsilla on oikeus vanhempiin ja kotiinsa ja se menee kirkkaasti sinun oikeuksien edelle. Jos ei tätä ole sisäistänyt ja tajunnut tapaillessaan lapsellista miestä, niin en voi käsittää…ymmärrättehän te kaikki bonusvanhemmat, että kumppaninne lapset ovat ja pysyvät, teillä ei ole mitään oikeutta hankkiutua lapsista eroon missään tilanteessa? Olen itse bonusäiti enkä koskaan kuvittelisikaan sellaista tilannetta, että lapset eivät saisi tulla kotiinsa. Tämä pitää sisäistää ja ymmärtää jo ennen kuin lyöttäytyy lopullisesti yhteen lapsellisen henkilön kanssa! Lapset ovat syyttömiä omaan tilanteeseensa ja lapsen kehityksen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että lapsella säilyy normaalit välit molempaan vanhempaan. Me olemme aikuisia, emme lapsia.
Olen pahoillani keskenmenosi takia, mutta mies ei ole olemassa vain sinua varten. Hän on vastuussa lapsistaan ja heidän hyvinvoinnistaan enemmän kuin sinun. Jos et tätä kestä, sinun tulee ottaa lapseton kumppani.
Luulisi että puolison lasten olemassaolo auttaa, jos siis hyvänä äitipuolena itseäsi pidät.
Tähän aloitukseen tiivistyykin hyvin se mikä Vauva-palstassa on nykyään vikana. Aloitukset on pelkkiä provoja tai niiden kirjoittaja on pahimman luokan idiootti.
Grow up. Oikeesti.