Lue keskustelun säännöt.
Uskotko Jumalaan?
24.10.2021 |
Moni kirkkoon kuuluvistakin on ns. tapakristitty, olisi kiinnostavaa tietää, kuinka moni suomalainen oikeasti uskoo jumalaan.
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Golgata kirjoitti:
Ai jos Jumala antoi ainoan synnittömän poikansa meidän puolesta , lähetti Messiaan maan päälle Jeesuksen niin onko sun mielestä Jumala olemassa ?? Jeesus nousi kuolleista onko Jumala olemassa ?? Miten voitte olla noin helvetin tyhmiä ???
Mistä tiedät, että Jeesus oli Jumalan poika, todennäköisemmin on vain joku tavallinen huijari? Ainoat ”todisteet” löytyvät aikuisten satukirjasta, joka myös raamattuna tunnetaan.
Aika kova huijari kun meni ristille…
Niin vai menikö. Onko asiasta mitään muuta todistetta kuin raamattu?
Siitä nimen omaan on todisteita. Roomalaisten teloittama juutalainen. Kuoli kapinoivan orjan kuoleman. Kristittyjä katsottiin kieroon jo senkin takia, että palvoivat jotain kuolemaan tuomittua rosvoa. Lisäksi könysivät haudoissa syömässä ihmislihaa XD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon heti, kun tulee vastaan yksikin todiste. Toisaalta sitten ei tarvitse enää uskoa, koska se olisi fakta.
Kysy Jumalalta, avaa Raamattu, sieltä sinä löydät todisteet, jos oikeasti kuuntelet, mitä Jumala sanoo. Ei siihen taida olla sellaista oikotietä, että joku referoi sinulle todisteet Jumalasta.
Raamatussa on vain yksi pieni vika. Koko raamattu on niin moneen kertaan sensuroitu ja käännetty että alkuperäinen sanoma, mikä sitten lieneekin ollut, on kadonnut.
Sieltä on poistettu vaikka mitä. Mm ne vuodet, jotka Jeesus vietti Idässä meditoiden.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiinnostavaa kuulla niiltä, jotka ovat vastanneet kyllä, että mikä heidät oikein saa uskomaan johonkin, jonka olemassaolosta ei ole mitään todisteita. Vai johtuuko ”uskominen” vain siitä, että niin on lapsena opetettu.
Ei ole tullut opettamalla. Olen vain syntynyt sellaiseksi. Se on ollut ihan luonnollista, että on olemassa meille Jumala. Sellaisena olen kasvanut lapsesta saakka. Se on sellaista hiljaista uskomista. En kyllä ole paljon käynyt kirkossa. Itsekseni rukoilen joka päivä. Ehtoollisella olen aina käynyt, kun on sukutilaisuuksia. Tässä iässä olen kyllä ajatellut, että alan käydä sunnuntaisin kirkossa.
Uskon korkeampaan, siihen mistä kaikki uskonnot puhuvat ja mitä kaikki uskovat eri uskonnoissa tavoittelevat. En ole arvollinen tulkitsemaan tätä uskoa muille enkä varsinkaan lertomaan heille että he ovat arvottomia Jumslan edessä.
Olen itse kasvanut kristolliseen maailmaan ja traditioon. Jeesuksen sanat ovat minulle suurI inspiraatio. Haluan omassa toiminnassani osoittaa lähimmäisenrakkautta. Usko alkaa omista teoista, ei jonkun keskiaiakaisen uskontunnutuksen ontosta hokemisesta.
Golgata kirjoitti:
Ai jos Jumala antoi ainoan synnittömän poikansa meidän puolesta , lähetti Messiaan maan päälle Jeesuksen niin onko sun mielestä Jumala olemassa ?? Jeesus nousi kuolleista onko Jumala olemassa ?? Miten voitte olla noin helvetin tyhmiä ???
Oletko kuullut kehäpäätelmästä?
Jumalaan uskomaton ei usko myöskään näihin luettelemiisi asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kk6 kirjoitti:
Ateistit on yleensä narsisteja ja kiittelemättömiä paskiaisia. Kukaan ei saisi uskoa muuhun kun evoluutio teoriaan... 😂
No, evoluution dissaaminen nyt on tyhmää, oli uskovainen tai ateisti.
Evoluution kiistämisen asettaminen uskon ehdoksu se vasta omahyväistä onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko. Tiedän, ettei sellaista taruolentoa oikeasti ole olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kk6 kirjoitti:
Ateistit on yleensä narsisteja ja kiittelemättömiä paskiaisia. Kukaan ei saisi uskoa muuhun kun evoluutio teoriaan... 😂
Nii, saahan lapsetkin uskoa joulupukkiin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tässä on "En ole varma"-vaihtoehto? Jumalaan joko uskoo tai ei. Se on kyllä tai ei kysymys.
Ehkä olisi kannattanut muotoilla uskotko yliluonnolliseen tai siihen että ihminen ei lakkaa kuoltuaan tai että ihminen ei ole pelkkää materiaa. Uskonko siihen että jollain toisella tasolla on joku kaikkitietävä pomomies päättämässä meidän elämästä? En. Se on suoraan ihmisyhteisöistä otettu vanha kaava. Uskonko että voi olla jotain mikä ei selity ihan pelkästään kemian ja fysiikan tunneilla? Mietityttää ja vain ja ainoastaan oman elämän kokemusten perusteella. Synchronicity.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon kirjoitti:
Uskon kolmiyhteiseen jumalaan, en pysty todistelemaan mitään enkä tykkää asiasta väitellä onko Jumalaa olemassa vai ei. En tuputa kristinuskoa kenellekkään. Minä uskon ja jos olen oikeassa pääsen ehkä taivaaseen joten mitään menetettävää minulla ei ole
Paitsi että olet koko elämäsi angstannut asioista joista on turha angstata ja rajoittanut itseäsi asioissa joissa ei ole tarvetta rajoittaa. Satuttanut mahdollisesti muita ja omia ihmissuhteitasi tuomitsemalla, mm. seksuaalisuhteen tai sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvissä asioissa. En mä nyt sanois ettei menetä mitään, jos elää elämänsä mielikuvitusolennon oletettujen vaatimusten mukaisesti. Toki saa myös monia asioita, mutta menettääkin monia.
Jos joku raamatun jumala olisi olemassa, olisi se todella kauhea ja julma ja vihaa ja kaunaa kantava tyyppi.
Jos se olisi "rakastava isä" se ei katselisi välinpitämättömänä kun miljoonia lapsia kuolee nälkään, kidutetaan, tapetaan silvotaan. Käytetään seksiorjina jne.
Se ei katselisi miten ihminen kevyesti tuosta vain tuhoaa elinympäristönsä jonka tämä virtuaalijumala muka on luonut.
Jos se olisi kaikkivaltias kuten väitetään, se kyllä puuttuisi näihin kaikkiin asioiden ihan mukamas-rakkaudestaan.
Kyllä on kauhea ja raaka ja julma isä joka katsoo vierestä kun hänen lapsensa joutuvat kärsimään mitä kauheimpia asioita. Psykopaatti pitää olla.
Ja nyt sitten nämä vanhat kuluneet kliseet: jumala on antanut ihmiselle vapaan tahdon. Ihminen voi valita hyvän tai pahan. Mutta miksi se on alunperin luonut ihmiselle sen puolen joka haluaa raiskata, tappaa, hävittää? Huvikseenko, ihan katsoakseen mitä tapahtuu? Eräänlainen peli?
Toinen: tutkimattomat ovat herran tiet. Tähän turvaudutaan kun ei mitään muuta osata. Ei tule kauppoja.
Pitäkää toki jumalanne jos elämä pelottaa niin paljon ilman jotakin toteemia jota palvoa. Toteemina se kuitenkin pysyy, mutta jonkinlaista lohtua ja turvaa kai sitten tuo?
Minä en usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiinnostavaa kuulla niiltä, jotka ovat vastanneet kyllä, että mikä heidät oikein saa uskomaan johonkin, jonka olemassaolosta ei ole mitään todisteita. Vai johtuuko ”uskominen” vain siitä, että niin on lapsena opetettu.
Minä uskoin aiemmin ihan vaan siksi, että oli lapsena opetettu. Mutta sitten, kun usko muuttui eläväksi yhteydeksi Jumalaan parannuksen myötä, on uskottava sen vuoksi, mitä oman pään sisällä on tapahtunut. Asioita, joita ei osannut odotta ja kuvitellakaan. Sitä rauhaa ja hyvää oloa ei voi edes kuvailla. Eikä sitä, miten omat asenteet ja ajatukset muuttuvat tuosta vaan, ilman että kukaan sanoo tai ohjaa mitenkään.
Kyn joskus uskominen tuntuu haastavalta ja alkaa itsekin epäillä, on hyvä muistaa tuo tosiseikka. Se auttaa jatkamaan valitulla tiellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiinnostavaa kuulla niiltä, jotka ovat vastanneet kyllä, että mikä heidät oikein saa uskomaan johonkin, jonka olemassaolosta ei ole mitään todisteita. Vai johtuuko ”uskominen” vain siitä, että niin on lapsena opetettu.
Eihän minkään olemassaoloa voi todistaa. Oleva on hyvin hämmentävä ilmiö
Päinvastoin, minkään olemattomuutta ei voi todistaa.
Olemasaolevia tosiasioita voi todistaa.
Mahdottomia asioita voi todistaa mahdottomiksi tai epätodennäköisiksi.
Sopivampi kysymys olisi: ''Loiko Jumala ihmisen vai luoko ihminen jumalan/jumalat?'' Ihminen tuntuu tarvitsevan itseään korkeampaa voimaa ja siihen uskomista sisäiseen järjestelmäänsä, jotta kestaisi oman elämänsä uhat/haasteet/tyhjyyden. Omalta osaltani tilanne on aiemmasta muuttunut, ennen ''pystyin'' uskomaan jumalaan, nyt en enää pysty. Piti kuitenkin luoda jokin korvaava metodi menetetyn usko(mus)metodin tilalle. Sen varassa elän nyt, ja etsin siitä helpotusta tyhjyyteen ja yksinäisyyteen. Sen toimivuudesta en halua mennä ainakaan kovin paljon kehumaan. Tiedostan koko ajan, että kyseessä on mielikuvitukseni luoma rinnakkaistodellisuus. Kukin auttakoon itseään miten voi. Vaikka valehtelemalla, jos niikseen on.
Uskon nykyisin. Olin pitkään ateisti, mutta kun kävin aivan pohjalla terveyden ym. kanssa, koin jonkinlaisen "hengellisen heräämisen" ja aloin pohtia todella paljon kaikkia hengellisiä asioita. Ei se uskominen mitenkään hetkessä kuitenkaan minun kohdalla alkanut, vaan nyt seitsemän vuoden jälkeen voin sanoa, että nyt uskon. Kun kysyttiin, että miksi uskon, niin jos jotain (fyysisiä, tieteellisiä) todisteita Jumalasta olisi, niin silloinhan se olisi tietämistä eikä uskomista. Usko perustuu (mielestäni) kokemukseen ja luottamiseen. Olen edelleen hyvin tiedemielinen myös enkä koe näiden asioiden olevan ristiriidassa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tässä on "En ole varma"-vaihtoehto? Jumalaan joko uskoo tai ei. Se on kyllä tai ei kysymys.
Miten niin?
Et agnostismista ole kuullut?
Olen ollut itsekin epävarma asiasta.
Nykyään pidän jumal-oletusta niin epätodennäköisenä, että voin jättää sen pois laskuista.
Uskon koska on lihansyöjäkasveja. Kuinka kasvit voisi tietää että on olemassa hyönteisiä ja että niitä voi käyttää ravinnoksi? Niillä ei ole aisteja eivätkä voi havainnoida ympäristöä. Ne on todiste luomisesta ja Jumalasta
Tuossa videossa Richard Dawkins vie tuota uskista kuin litran mittaa!