Lasten isovanhemmat/mieheni vanhemmat eivät arvosta kotiäitiyttäni.

Parasta olla kotona. Olisit työelämässä vain vaivoiksi toisille. Tuollaista pesuetta ei etänä kasvateta.

Jos menet töihin niin mene vaikkapa pariksi päiväksi viikossa. Se voi piristää sinua mutta välttämätöntä se ei ole. Sinulla on varmasti ihan tarpeeksi työtä kotosallakin.

Et mitenkään, joten anna olla. Vittu sä niiden arvostusta kaipaa/tarvii.

Mun lapset 3 ja 5 ja käyn töissä mut ei mun appivanhemmat arvosta mua yhtään mut so what miks ihmeessä

pitäis?  kasva jo aikuiseksi äläkä ole lapsellinen  ja hae huomiota.

Kannattaa ekaksi kysyä itseltään, miksi arvostuksen saaminen on heiltä niin tärkeää. Et varmaankaan ole kotiäitinä heidän, vaan lastesi vuoksi? Kyse on sinun omista arvoistasi, ei isovanhempien.

Miksi sitä pitäisi jotenkin erikseen arvostaa?

Kotona ollaan, koska lapsia on pakko jonkun hoitaa. Ei kai se mikään syy kiillottaa kruunua ole. Työssäkäyminen on tavallinen olotila, ei lomailu. Ihan tavallista smalltalkia kysyä koska loma loppuu jne.

Kai sä nyt olet edelleen vanhempainvapaalla tuosta nuorimmasta kuitenkin?

Mun mielestä ihan normaali kysymys, että koska palaat töihin.

En yhtään kummastelee jos miehesi vanhemmat ovat huolissaan taloudellisesta pärjäämisestänne. On aika pitkä aika tuo melkein kokonainen vuosikymmen olla poissa työelämästä, toisen "siivellä oleskellen". Oletuksena siis että Tarkoituksenasi on olla kotona siihen asti että juniori on sen 3v.

Mutta varmasti olette tienneet mitä tarkoittaa käytännössä kun lapset on tehny noinkin "isolla" ikäeroa. Joten annat kyselyiden mennä ohi korvien, loukkaantunutta, onhan appivanhempiesi reaktio ihan luonnollinen... kerrot vain että palaat työelämään sitten kun aika on oikea. :)

Meillä on kaksi lasta. Miehen vanhemmat aloittivat heti äitiyslomalla molemmista kyselyt, että milloin palaan töihin ja kyllä hekin laittoivat lapset heti hoitoon jne. Minulla on työ asiantuntijatehtävissä, jossa työt seuraavat kotiinkin. En todellakaan halunnut laittaa lapsia hoitoon vauvaikäisinä ja kestää vielä työstressikin. Aina minulle huomauteltiin. Palasin töihin nuorimmaisen ollessa 2v tekemään 4pv/vko. Sitä teen edelleen, vaikka lapset ovat jo 4v ja 6v. Eli en saa enää sitä noin satasta kotihoidon tukea. Olemme päättäneet, että jatkan näin kunnes nuorimmainen pääsee tokalta luokalta. Saan aina kuulla, kuinka paljon enemmän tienaisin ja kuinka paljon nopeammin lainoja maksettais tai voitais matkustella enemmän tms. Niin varmasti, mutta näin saan sovitettu neuvokäynnit, autohuollot, lapsen puheterapian jne menot tuolle vapaapäivälle ilman, että töistä tarvitsee olla pois tai tehdä pitkää päivää poissaolotuntien vuoksi. Rahaa tulee riittävästi, mutta kuitenkin elämä rullaa paremmin.  Nyt työt tulevat kotiin ja saatan hiekkalaatikon reunalta vastata työsähköpostiin kännykällä, mutta saan kuitenkin olla enemmän lasten kanssa ja kaikki menot on nyt tiettynä päivänä. Sekös syö anoppiparia, laiskana pitävät, minkäs teet. Jokainen järjestää elämänsä parhaansa mukaan. Valintakysymys.

No ethän sä olekaan kotiäiti vaan yhdistät työnteon ja perheasiat järkevällä tavalla. Niin moni meistä työtätekevistä äideistä tekee, jos vain työpaikka sen sallii.

[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 14:38"]

No ethän sä olekaan kotiäiti vaan yhdistät työnteon ja perheasiat järkevällä tavalla. Niin moni meistä työtätekevistä äideistä tekee, jos vain työpaikka sen sallii.

[/quote]

Pointtini olikin se, että kyllä minuakin arvosteltiin vielä kotona ollessanikin. Eli lapset olisi pitänyt heti vanhempainvapaan lopuksi laittaa hoitoon, koska niin kuuluu tehdä ja tienaa enemmän. Kyselyt aloitettiin lähes heti synnäriltä päästyäni. Kun en tehnyt niin vaan jatkoin hoitovapaalle joksikin aikaa, sain huomautteluja. Ja kun vielä vihdoin ja viimein töihin palauttaunikin teen vain nelipäiväistä viikkoa, niin sehän on häpeäksi minulle ja huonoksi perheelle. Anopin mielestä.

t. 10

Kuten tuossa yllä jo todettiinkin, tämä on sinun ja miehesi valinta eikä sun tartte hakea sille hyväksyntää isovanhemmilta.

Tässä on aina vaakakupissa erinäkökulmat - lapsille on varmasti kivaa olla kotona, toisaalta isovanhemmat varmaan miettivät taloudellista pärjäämistänne ja sitä, miten vuosien kotona olon jälkeen enää pääsee työelämään ja mitä tämä poissaolo tarkoittaa esim. sun eläkkeeseen jne. On hyvä mieltää, että kotona ololla on isot taloudelliset vaikutukset. Jos keskimääräinen palkka on reilut 30 000 euroa vuodessa, niin 10 vuotta kotona maksaa melkein 300 000 + menetetyt eläketulot. Se on keskiverto okt:n verran rahaa ja harvalla on niin iso omaisuus, että tällaisella summalla ei olisi merkitystä.

Naisten olisi hyvä myös miettiä sitä, miksi se on lähes aina nainen, joka uhraa oman uran ja tulonsa perheen hyväksi. Miksi ei mies?

No jos kolme lasta panee päivähoitoon, nettotulot menee jo hoitomaksuihin ja matkakuluihin.

Moni haluaa olla kotona ja downshiftata eikä siinä ole mitään väärää, se on jokaisen oma valinta. On kuitenkin hyvä ymmärtää realiteetit eli tulonmenetys ja pitkän poissaolon todennäköisesti aiheuttama palkkakehityksen hitaus + vaikutukset eläkkeeseen ja mahdollinen työelämän kärryiltä tippuminen. Ehkä isovanhemmat epäilevät, että et täysin ole ymmärtänyt näitä realiteetteja.

Nyt sinulla hormonit heittäytyy itsepuolustukselle ja täysin turhaa.

Olen itse saanut 4 lasta ja ollut kotona pian 11 vuotta. Ei kukaan voinut esikoista hoitaessani että tahdotaan useampi lapsi saada. Joten minusta on ollut lähinnä ihana että joku huomio kysellä arjestani ja olenko ajatellut jäädä hoitovapaalle vai mitä suunnitelmia minulla on.

Ehkä sinulla esikoinen ei harrasta mitään?
Oletko hommannut suksia, luistimia?

Lapsiperheiden kohdalla tuloja leikataan. Meidän perheeltä lähtee satasen verran tukia.

Asutaan ok-talossa eikä saada tukia tai avustusta. Kaikki pitää ottaa huomioon. Jos meillä pojan futis maksoi satasen niin siirtyminen pois nappularyhmästä tekee 300 maksulisän.

Taidan kuulua vähemmistöön mutta minusta pikkulapsiperheen taloudesta ja pärjäämisestä on hyvä olla kiinnostunut. Ehkä sinulle avautuu asia kun omat lapset aikanaan saa omia lapsia?

Monesti tuota kysytään tavan vuoksi.

Et sinä niiden arvostusta kaipaa. Eivät he ole mitään auktoriteetteja jotka osaisivat sanoa miten elämä tulee elää oikein. Jos me voisimme nähdä sitä perhe-elämää, jota omat vanhempamme viettivät kanssamme kun olimme ihan pieniä, niin moni olisi ihmeissään siitä, miten silloin lapsia kasvatettiin ja kuinka vähän näiden kanssa oltiin. Sellainen huolenpito, mikä ennen oli ihan normaalia, olisi tänään useimpien mielestä huonoa huolenpitoa. Tänä päivänä oletus on, että jos lapsia teet niin niistä on myös hoiva-ja kasvatusvastuu, ja sehän nyt ei ole oikein kumpaakaan, että kovin pieni lapsi viettää lähes kaiken valveillaoloaikansa vieraan ihmisen hoivissa.

Joten kasvata sinä lapsesi ihan kuten parhaaksi näet, ja nauti heidän seurastaan. :)

Jos on huolissaan esim. Taloudellisesta puolesta tai urastasi, ei se tarkoita etteikö voisi silti arvostaa kotona tehtävää työtä. Ehkä heillä on huoli siitä ettet tipahda kokonaan pois työelämästä, joka on nykyään aika vaativaa ja kovaa.

Kyllä tuo kieltämättä on yhdelle ihmiselle aika pitkä aika olla poissa työelämästä. Oletko siis ainoastaan sinä ollut kotona kokoajan? Miksi mies ei voisi kotiin lasten kanssa? Lasten kotihoito on paras vaihtoehto lapsille, mutta tosiaan yhden ihmisen poissaolo työelämästä melkein kymmenen vuotta on kyllä aika pitkä aika.

Hienoa, että näet kotona olemisen tärkeyden! Kaikilla ei vain ole mahdollisuutta siihen.

Ei sinun tarvitse mitenkään valintaasi perustella. Eikä heidän sitä tarviste arvostaa tai hyväksyä. Sanot vaan kun utelevat että milloin menet töihin, että et ole lähiaikoina menossa, vaan olet nyt toistaiseksi kotiäitinä. Jos alkavat kovasti arvostella, niin sanot, että näin ollaan miehen kanssa päätetty. Eipä siihen toiset voi paljoa mitään sanoa, se ei kerta kaikkiaan ole heidän asiansa. 

Mene töihin ja lopeta se loisiminen.