Näen joskus ohimennen erästä henkilöä, joka näyttää siltä kuin syvästi häpeäisi itseään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että hänelle on ehkä tapahtunut jotain pahaa ja sen lisäksi hän on suunnattoman ujo. Siis niin ujo, ettei melkein pysty olemaan sosiaalisissa tilanteissa. ap

Ehkä hän siis vain on ujo? Jotkut ovat luonnostaan ujoja eikä siihen tarvita mitään kamalaa traumaa.

Onko tämä sulle jotenkin erityisen hankalaa henkilökohtaisesti vai miksi mietit tuon ihmisen käytöstä? Antaa kaikkien kukkia eikö.

Joudun vain näkemään häntä säännöllisesti, ja se on suunnattoman hankalaa, kun mikään ei kohtaamisessa ole kuten normaalisti ihmisten välillä olisi.

Tekee hyvää sinulle, että sinulla on suunnattoman hankalaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis millaista se sitten on? 

Mikä?

Että millä tavalla ei "mikään ole normaalia"? Missä näet häntä?

Menee lukkoon jo kaukaa, vaikka tietää, että tilanteessa tulee näkemään ihmisiä. Ei tiedä miten päin olisi, ei pysty tervehtimään normaalisti. Katse on tuskastunut. Vaikuttaa melkein vammaiselta, vaikka ei ole vammainen. Ja niin edelleen. Mutta ilmeisesti hän nyt sitten on vain sairaalloisen ujo ja ehkä juo salaa.

Voi olla paha sosiaalisten tilanteiden kammo. Itse olen juuri tuollainen kuin kuvailit, koska menen juurikin ihan lukkoon muiden ihmisten seurassa. Pelkkä tervehtiminenkin tosiaan vaikeaa. Ja sanomattakin selvää, että sellainen saa kyllä häpeämään itseään, kun ei suoriudu normaalin ihmisen tavoin tilanteista ja tiedostaa sen itsekin.

Onko tämä kyseinen ihminen työkaverisi?

Samassa rakennuksessa töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis millaista se sitten on? 

Mikä?

Että millä tavalla ei "mikään ole normaalia"? Missä näet häntä?

Menee lukkoon jo kaukaa, vaikka tietää, että tilanteessa tulee näkemään ihmisiä. Ei tiedä miten päin olisi, ei pysty tervehtimään normaalisti. Katse on tuskastunut. Vaikuttaa melkein vammaiselta, vaikka ei ole vammainen. Ja niin edelleen. Mutta ilmeisesti hän nyt sitten on vain sairaalloisen ujo ja ehkä juo salaa.

No ei mikään ihmekään, jos menee lukkoon kun näkee jo kaukaa sinun arvioivan ja tuomitsevan katseen. Yhtälailla hän näkee sinusta asioita kuin sinä hänestä. Oletkos miettinyt sitä yhtään, miten itse kohtelet kyseistä henkilöä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis millaista se sitten on? 

Mikä?

Että millä tavalla ei "mikään ole normaalia"? Missä näet häntä?

Menee lukkoon jo kaukaa, vaikka tietää, että tilanteessa tulee näkemään ihmisiä. Ei tiedä miten päin olisi, ei pysty tervehtimään normaalisti. Katse on tuskastunut. Vaikuttaa melkein vammaiselta, vaikka ei ole vammainen. Ja niin edelleen. Mutta ilmeisesti hän nyt sitten on vain sairaalloisen ujo ja ehkä juo salaa.

Voi olla paha sosiaalisten tilanteiden kammo. Itse olen juuri tuollainen kuin kuvailit, koska menen juurikin ihan lukkoon muiden ihmisten seurassa. Pelkkä tervehtiminenkin tosiaan vaikeaa. Ja sanomattakin selvää, että sellainen saa kyllä häpeämään itseään, kun ei suoriudu normaalin ihmisen tavoin tilanteista ja tiedostaa sen itsekin.

Onko tämä kyseinen ihminen työkaverisi?

Samassa rakennuksessa töissä.

Näet häntä siis fyysisesti eikä vain jonkun välityksellä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis millaista se sitten on? 

Mikä?

Että millä tavalla ei "mikään ole normaalia"? Missä näet häntä?

Menee lukkoon jo kaukaa, vaikka tietää, että tilanteessa tulee näkemään ihmisiä. Ei tiedä miten päin olisi, ei pysty tervehtimään normaalisti. Katse on tuskastunut. Vaikuttaa melkein vammaiselta, vaikka ei ole vammainen. Ja niin edelleen. Mutta ilmeisesti hän nyt sitten on vain sairaalloisen ujo ja ehkä juo salaa.

No ei mikään ihmekään, jos menee lukkoon kun näkee jo kaukaa sinun arvioivan ja tuomitsevan katseen. Yhtälailla hän näkee sinusta asioita kuin sinä hänestä. Oletkos miettinyt sitä yhtään, miten itse kohtelet kyseistä henkilöä?

Kohtelen? Tervehdin häntä. Varsinaista kohtelemista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis millaista se sitten on? 

Mikä?

Että millä tavalla ei "mikään ole normaalia"? Missä näet häntä?

Menee lukkoon jo kaukaa, vaikka tietää, että tilanteessa tulee näkemään ihmisiä. Ei tiedä miten päin olisi, ei pysty tervehtimään normaalisti. Katse on tuskastunut. Vaikuttaa melkein vammaiselta, vaikka ei ole vammainen. Ja niin edelleen. Mutta ilmeisesti hän nyt sitten on vain sairaalloisen ujo ja ehkä juo salaa.

Voi olla paha sosiaalisten tilanteiden kammo. Itse olen juuri tuollainen kuin kuvailit, koska menen juurikin ihan lukkoon muiden ihmisten seurassa. Pelkkä tervehtiminenkin tosiaan vaikeaa. Ja sanomattakin selvää, että sellainen saa kyllä häpeämään itseään, kun ei suoriudu normaalin ihmisen tavoin tilanteista ja tiedostaa sen itsekin.

Onko tämä kyseinen ihminen työkaverisi?

Samassa rakennuksessa töissä.

Näet häntä siis fyysisesti eikä vain jonkun välityksellä? 

Mitä tarkoittaa jonkun välityksellä? Hän tulee siinä rakennuksessa vastaan.

Mene ja kysy suoraan niin ei tarvitse pähkäillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että hänelle on ehkä tapahtunut jotain pahaa ja sen lisäksi hän on suunnattoman ujo. Siis niin ujo, ettei melkein pysty olemaan sosiaalisissa tilanteissa. ap

Ehkä hän siis vain on ujo? Jotkut ovat luonnostaan ujoja eikä siihen tarvita mitään kamalaa traumaa.

Onko tämä sulle jotenkin erityisen hankalaa henkilökohtaisesti vai miksi mietit tuon ihmisen käytöstä? Antaa kaikkien kukkia eikö.

Joudun vain näkemään häntä säännöllisesti, ja se on suunnattoman hankalaa, kun mikään ei kohtaamisessa ole kuten normaalisti ihmisten välillä olisi.

Tekee hyvää sinulle, että sinulla on suunnattoman hankalaa.

Sinulle se ei näy tekevän hyvää joten miksi oletat että se aapeelle olisi hyväksi myöskään? 

Vierailija kirjoitti:

Mene ja kysy suoraan niin ei tarvitse pähkäillä.

Ei kiinnosta niin paljon ja hänhän menisi täysin sekaisin, jos kysyisin häneltä jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mene ja kysy suoraan niin ei tarvitse pähkäillä.

Ei kiinnosta niin paljon ja hänhän menisi täysin sekaisin, jos kysyisin häneltä jotain.

Niin varmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis millaista se sitten on? 

Mikä?

Että millä tavalla ei "mikään ole normaalia"? Missä näet häntä?

Menee lukkoon jo kaukaa, vaikka tietää, että tilanteessa tulee näkemään ihmisiä. Ei tiedä miten päin olisi, ei pysty tervehtimään normaalisti. Katse on tuskastunut. Vaikuttaa melkein vammaiselta, vaikka ei ole vammainen. Ja niin edelleen. Mutta ilmeisesti hän nyt sitten on vain sairaalloisen ujo ja ehkä juo salaa.

Voi olla paha sosiaalisten tilanteiden kammo. Itse olen juuri tuollainen kuin kuvailit, koska menen juurikin ihan lukkoon muiden ihmisten seurassa. Pelkkä tervehtiminenkin tosiaan vaikeaa. Ja sanomattakin selvää, että sellainen saa kyllä häpeämään itseään, kun ei suoriudu normaalin ihmisen tavoin tilanteista ja tiedostaa sen itsekin.

Onko tämä kyseinen ihminen työkaverisi?

Samassa rakennuksessa töissä.

Näet häntä siis fyysisesti eikä vain jonkun välityksellä? 

Mitä tarkoittaa jonkun välityksellä? Hän tulee siinä rakennuksessa vastaan.

Ja sä viitsit tehdä kokonaisen keskustelun jonkin tyypin takia, joka nyt sattuu silloin tällöin tulemaan vastaan samassa rakennuksessa? Ai että, mahtaa olla elämäsi muuten helppoa kun on aikaa tällaiseen. Sanoit aiemmassa kommentissa, että tämä ihminen tekee asioista hankalaa sinulle niin kuinka hankalaa se voi olla että joutuu silloin tällöin vain tervehtimään? Jos ette siis ole muuten enempää tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis millaista se sitten on? 

Mikä?

Että millä tavalla ei "mikään ole normaalia"? Missä näet häntä?

Menee lukkoon jo kaukaa, vaikka tietää, että tilanteessa tulee näkemään ihmisiä. Ei tiedä miten päin olisi, ei pysty tervehtimään normaalisti. Katse on tuskastunut. Vaikuttaa melkein vammaiselta, vaikka ei ole vammainen. Ja niin edelleen. Mutta ilmeisesti hän nyt sitten on vain sairaalloisen ujo ja ehkä juo salaa.

Voi olla paha sosiaalisten tilanteiden kammo. Itse olen juuri tuollainen kuin kuvailit, koska menen juurikin ihan lukkoon muiden ihmisten seurassa. Pelkkä tervehtiminenkin tosiaan vaikeaa. Ja sanomattakin selvää, että sellainen saa kyllä häpeämään itseään, kun ei suoriudu normaalin ihmisen tavoin tilanteista ja tiedostaa sen itsekin.

Onko tämä kyseinen ihminen työkaverisi?

Samassa rakennuksessa töissä.

Näet häntä siis fyysisesti eikä vain jonkun välityksellä? 

Mitä tarkoittaa jonkun välityksellä? Hän tulee siinä rakennuksessa vastaan.

Ja sä viitsit tehdä kokonaisen keskustelun jonkin tyypin takia, joka nyt sattuu silloin tällöin tulemaan vastaan samassa rakennuksessa? Ai että, mahtaa olla elämäsi muuten helppoa kun on aikaa tällaiseen. Sanoit aiemmassa kommentissa, että tämä ihminen tekee asioista hankalaa sinulle niin kuinka hankalaa se voi olla että joutuu silloin tällöin vain tervehtimään? Jos ette siis ole muuten enempää tekemisissä.

Juhlissa jouduttu olemaan tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis millaista se sitten on? 

Mikä?

Että millä tavalla ei "mikään ole normaalia"? Missä näet häntä?

Menee lukkoon jo kaukaa, vaikka tietää, että tilanteessa tulee näkemään ihmisiä. Ei tiedä miten päin olisi, ei pysty tervehtimään normaalisti. Katse on tuskastunut. Vaikuttaa melkein vammaiselta, vaikka ei ole vammainen. Ja niin edelleen. Mutta ilmeisesti hän nyt sitten on vain sairaalloisen ujo ja ehkä juo salaa.

Voi olla paha sosiaalisten tilanteiden kammo. Itse olen juuri tuollainen kuin kuvailit, koska menen juurikin ihan lukkoon muiden ihmisten seurassa. Pelkkä tervehtiminenkin tosiaan vaikeaa. Ja sanomattakin selvää, että sellainen saa kyllä häpeämään itseään, kun ei suoriudu normaalin ihmisen tavoin tilanteista ja tiedostaa sen itsekin.

Onko tämä kyseinen ihminen työkaverisi?

Samassa rakennuksessa töissä.

Näet häntä siis fyysisesti eikä vain jonkun välityksellä? 

Mitä tarkoittaa jonkun välityksellä? Hän tulee siinä rakennuksessa vastaan.

NO mikä on ongelma? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis millaista se sitten on? 

Mikä?

Että millä tavalla ei "mikään ole normaalia"? Missä näet häntä?

Menee lukkoon jo kaukaa, vaikka tietää, että tilanteessa tulee näkemään ihmisiä. Ei tiedä miten päin olisi, ei pysty tervehtimään normaalisti. Katse on tuskastunut. Vaikuttaa melkein vammaiselta, vaikka ei ole vammainen. Ja niin edelleen. Mutta ilmeisesti hän nyt sitten on vain sairaalloisen ujo ja ehkä juo salaa.

Voi olla paha sosiaalisten tilanteiden kammo. Itse olen juuri tuollainen kuin kuvailit, koska menen juurikin ihan lukkoon muiden ihmisten seurassa. Pelkkä tervehtiminenkin tosiaan vaikeaa. Ja sanomattakin selvää, että sellainen saa kyllä häpeämään itseään, kun ei suoriudu normaalin ihmisen tavoin tilanteista ja tiedostaa sen itsekin.

Onko tämä kyseinen ihminen työkaverisi?

Samassa rakennuksessa töissä.

Näet häntä siis fyysisesti eikä vain jonkun välityksellä? 

Mitä tarkoittaa jonkun välityksellä? Hän tulee siinä rakennuksessa vastaan.

NO mikä on ongelma? 

Häneen pitää aina suhtautua. Mutta eipä tämä asia miksikään tule pohtimalla.

Ole kuin et huomaisi että hän jännittää.  pelko tarttuu, sinäkin alat panikoimaan  jos hän menee ihan lukkoon keskustellessanne.  anna olla rauhassa vaan ehkä saa oikean lääkityksen joskus.

Vierailija kirjoitti:

Mene ja kysy suoraan niin ei tarvitse pähkäillä.

"Miks sä oon noin outo? "

Ei helevetissä tuommosta. Anna olla rauhassa toisen. Ihan tarpeeksi ahdistavaa varmaan hänellä muutenkin ilman että ahdistellaan asialla.

Vierailija kirjoitti:

No ainakin jotkut sukujuhlat on tosi vaivaannuttavia jos ei ole elänyt semmoista tavallista suorittajaelämää. Siellähän kaikkia kiinnostaa vaan että jokos olet valmistunut, jokos on poikakaveria, jokos menette naimisiin, miten niin ei ole vielä vakityötä kun kyllä ahkeralle aina töitä löytyy, jokos teidänkin olisi aika hankkia lapsia, oletkos kranttu kun ei ole vieläkään miestä jne.

Tuli vaan mieleen jos ympäristö on vaikka tämä. Sitten mieluummin vaan välttelee näitä tilanteita.

Eivät nämäkään asiat välttämättä oikeasti kiinnosta ketään. Osallistuminen sukujuhliin on useimmille pelkkä rituaali. Myös tällaisten kysymysten esittäminen ja niihin odotetut vastaukset ovat pelkkää sosiaalista feikkaamista ja rituaalia. Kun mitään todellista keskusteltavaa ei ole, jokainen yrittää täyttää tyhjiötä sillä, minkä uskoo olevan vallitsevien kaavojen mukaista ja siten hyväksyttävää.

Jos hän onkin salaa  rakastunut sinuun!!!  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis millaista se sitten on? 

Mikä?

Että millä tavalla ei "mikään ole normaalia"? Missä näet häntä?

Menee lukkoon jo kaukaa, vaikka tietää, että tilanteessa tulee näkemään ihmisiä. Ei tiedä miten päin olisi, ei pysty tervehtimään normaalisti. Katse on tuskastunut. Vaikuttaa melkein vammaiselta, vaikka ei ole vammainen. Ja niin edelleen. Mutta ilmeisesti hän nyt sitten on vain sairaalloisen ujo ja ehkä juo salaa.

Voi olla paha sosiaalisten tilanteiden kammo. Itse olen juuri tuollainen kuin kuvailit, koska menen juurikin ihan lukkoon muiden ihmisten seurassa. Pelkkä tervehtiminenkin tosiaan vaikeaa. Ja sanomattakin selvää, että sellainen saa kyllä häpeämään itseään, kun ei suoriudu normaalin ihmisen tavoin tilanteista ja tiedostaa sen itsekin.

Onko tämä kyseinen ihminen työkaverisi?

Samassa rakennuksessa töissä.

Näet häntä siis fyysisesti eikä vain jonkun välityksellä? 

Mitä tarkoittaa jonkun välityksellä? Hän tulee siinä rakennuksessa vastaan.

NO mikä on ongelma? 

Häneen pitää aina suhtautua. Mutta eipä tämä asia miksikään tule pohtimalla.

Kuulostaa , että toisin päin. Ja hän ei jaksa.

Vierailija kirjoitti:

Jos hän onkin salaa  rakastunut sinuun!!!  

Jep. Onko ap itse nainen ja tämä outo tyyppi mies?