Lue keskustelun säännöt.
Miksi miehet on niin kovia?
28.12.2014 |
Taas yksi suhde päättymässä. Alkuun kaikki menee hyvin, molemminpuolista ihastusta ja jännitystä, tutustutaan toiseen, jutellaan, on onnellinen olo. Sitten kun on tarpeeksi rakastunut, tulee kylmä suihku. Pitää suostua tietynlaiseen seksiin, pitää pukeutua tietyllä tavalla, pitää olla aina varalla ja valmis, jos toisella onkin aikaa tavata. Miehen aika on tärkeämpää. Jos ei toimi kuten toivotaan, tunnelma on jäätävä ja mies kylmäkiskoinen. Kasvoista huomaa, että on suorastaan raivoissaan.
Mielestäni mulla ei ole erityisen huono itsetunto tai ole muutakaan syytä, että lankeaisin erityisesti narsistisiin tyyppeihin. Onko niin, että niitä vain on enää vapaana tässä iässä (täytän parin vuoden päästä 40)? Ihan tavallista, luotettavaa kaveria etsin joka hyväksyy minut sellaisena kuin olen ja haluaa sitoutua.
Kommentit (63)
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 15:37"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 15:26"][quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 14:27"] Älä alistu. Miehet aina etsivät naisen rajoja. Jos annat jollekin merkkejä, että jopa pukeutumiseesi voi puuttua olet tietyllä tavalla itse syypää siihen miksi miehet kohtelevat sinua jatkuvasti tuolla tavalla. [/quote] Tämä on totta. Itse miehenä odotan, että naisella on tarpeeksi itsekunnioitusta pitää kiinni omista rajoistaan. Hyvin mukautuvat naiset ovat lopulta mahdottomia kumppaneita, koska tuskastunut heidän joustavuuteensa ja alan käyttäytyä tavalla, jota inhoan itsekin. [/quote] Tässä perus lyttääjämies jolla on huono itsetunto. Luultavasti ei itse tiedosta tätä kuitenkaan.
[/quote]
En ole tuo edellisen kirjoittaja, mutta saan kyllä kiinni hänen esittämästään ajatuksesta. Js nainen suhtautuu kaikkiin asioihin ja päätöksiin "mulle käy miten vaan, no päätä sä sitten"-tyylisesti, niin sitten se mies todennäköisesti tekee sen ratkaisun enemmän oman logiikkansa mukaan kuin käyttäen paljon energiaa sen pohtimiseen, mitä nainen mahtaisi haluta. Enkä kyllä ihmettelisi, jos ajan mittaan tilanne ajautuu siihen, että menee kolme sekuntia tehdä päätös, että viikonloppu katsotaan niitä pahuksen formuloita, kun naisesta ei aiemminkaan ole saanut mitään oma-aloitteusuuteen motivoitumiseen viittaavaa irti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 15:07"]
En usko, että osalla naisista on edes tätä ongelmaa. Vaan meillä naisilla, jotka vaikutetaan helpommin muokattavammilta. Minäkin itse olen tavallaan syypää, kun viehätyn maskuliinisista ja sellaisista miehistä, jotka tietää oman paikkansa elämässä ja on tavoitteita, haaveita ja luja itsevarmuus - sen kun ei tarvitsisi johtaa siihen, että naista yritetään muuttaa.
[/quote]
Tässä olet todennäköisesti asian ytimessä. Viehätyt tietyllä tavalla pämäärätietoisista ja vahvoista miehistä, ja se vahvuus on itse asiassa dominanssia, jonka kääntöpuolena on tuo jyräävyys ja itsensä nostaminen päätöksentekijän asemaan myös niissä asioissa, jotka koet vääränlaisena henkilökohtaisiin ominaisuuksiisi puuttumisena.
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 14:48"]
Aiemmin miehet oli vallan ihania alussa, jonkin ajan kuluttua huomasin olevani täysin väärä ja sain vinkkejä kaikista ulkonäön kohdista myös esim. ammatinvalintoihin.
[/quote]
Naisetkin ovat kovia muuttamaan miehiä enemmän mieleisikseen (ehkä kuitenkin se hienovaraisemmin ja johdattelemalla tehden), ei ole vain mieskaveri tai pari, joiden vaatetustyyli, silmälasit, kampaus, kodin sisustus jne. jne. muuttuvat pian sen jälkeen, kun on menty yhteen uuden naisystävän kanssa.
Ehkä miehet sitten vaan ottavat vähemmän itseensä siitä, että toinen puolisko on tuollaisten asioiden suhteen aloitteellinen.
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 15:47"]
Tämä kaikki kiteytyy siihen tosiasiaan, että on todella pieni todennäköisyys löytää ihminen, jonka kanssa tulee toimeen. Ihmiset pariutuu usein tuntematta toista pätkääkään. Ilmeisesti ajatellaan että pohjimmiltaan kaikki ihmiset on samanlaisia, mutta näinhän se ei ole. On ilkeitä, kilttejä, kontrolloivia, manipuloivia, suvaitsevaisia jnejne, you name it.
Jos miettii ihan realistisesti, niin on hyvin pieni mahdollisuus koskaan löytää ihmistä, jonka kanssa mätsää yhteen. Enkä tarkoita tällä että sen toisen pitää olla täydellinen, vaan sitä, että jotta se kahden ihmisen yhteiselo onnistuisi, pitää todella monien asioiden sopia yhteen.
[/quote]
Tuon kaiken tajuaminen nuorena, viimeistään 20v mennessä helpottaa paljon asioden suunnittelua. Voi hyvällä omallatunnolla elää itselleen lopun ikää. Tosin lähipiirille joutuu selittämään jotain ympäripyöreää naisista ja pilteistä, mutta ei enää 3-kympin jälkeen. :)
M40
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 14:28"]
Mulla täysin sama kokemus!! Jään seuraamaan tätä ketjua, josko tulisi vastauksia. Itse luulen syyn olevan omalla kohdalla ujous ja herkkyys joka kiinnostaa ns. koviksia jotka haluaa alistaa. Eli alussa esittävät helliä ja kilttejä mutta totuus paljastuu myöhemmin.
[/quote]
Miksi sitten kiinnostut itse koviksista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kas kun ei ne muuten pääse työntymään naiseen.
Muakin kiinnostaisi tietää, miten tuo "seksistä päättäminen" on, koska mulle ainakin on ehdoton plussa jos mies ns. osaa ottaa ohjat käsiinsä. Toki jos kyseessä on toisen tahallinen nautinnotta jättäminen tai joku banaanien tunkeminen alapäähän, niin ymmärrän kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kontrolloijia ja päällepäsmäreitä on sekä miehiä että naisia.
Itse olen ujo, herkkä ja joustava persoona ja olen törmännyt jyrääviin naisiin ja jyrääviin miehiin. Olen oppinut että elämäni on helpompaa jos en päästä heitä elämääni vaan pidän etäisyyttä.
Onneksi suurin osa ihmisistä ei ole jyriä, eikä parisuhteet ole tavallisesti mitään valtataisteluita. Aika harva semmoista vääntämistä oikeasti jaksaa.
Miehillä heikkenee tsänssit
radikaalisti naismarkkinoilla, työelämässä, yms., jos ei ole jonkinasteinen itsekeskeinen kusipää. Ne mukavat miehet jäävät lehdelle soittelemaan....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 13:23"]Miehillä heikkenee tsänssit
radikaalisti naismarkkinoilla, työelämässä, yms., jos ei ole jonkinasteinen itsekeskeinen kusipää. Ne mukavat miehet jäävät lehdelle soittelemaan....
[/quote]
Eli ei miehet tälläistä pahuuttaan harrasta, vaan oikeasti siitä käytöksestä on palkittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On niitä vapaana ainakin jonkin verran. Ne miehet tosin ovat vanhempiensa luona asustelevia aikamiespoikia, jotka ovat hyväsydämisiä, avuliaita ja auttavat mm. vanhempiaan ja vanhuksia. Mutta naisia ei tuollaiset miehet kiinnosta, koska naisten mielestä tuollaiset miehet ovat nössöjä luuserimiehiä. Naisten mielestä kun peräkammarinpoika/aikamiespoika (sama asia) on automaattinen luuseri.
Joku on laittanut viagraa niiden kahviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet dominoivat ja alistavat naiset, jos eivät itse tajua olevansa "heikompia astioita". Luonnon lakeja, jotka nykyinen "tasa-arvo" vouhotus saattaa hämärtää.
Oletko läskipillu vai muuten vaan hidas ja laiska? Moni mies kyllästyy, jos aivoissa on noinkin suuria ulostepitoisuuksia.
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 16:25"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 15:07"]
En usko, että osalla naisista on edes tätä ongelmaa. Vaan meillä naisilla, jotka vaikutetaan helpommin muokattavammilta. Minäkin itse olen tavallaan syypää, kun viehätyn maskuliinisista ja sellaisista miehistä, jotka tietää oman paikkansa elämässä ja on tavoitteita, haaveita ja luja itsevarmuus - sen kun ei tarvitsisi johtaa siihen, että naista yritetään muuttaa.
[/quote]
Tässä olet todennäköisesti asian ytimessä. Viehätyt tietyllä tavalla pämäärätietoisista ja vahvoista miehistä, ja se vahvuus on itse asiassa dominanssia, jonka kääntöpuolena on tuo jyräävyys ja itsensä nostaminen päätöksentekijän asemaan myös niissä asioissa, jotka koet vääränlaisena henkilökohtaisiin ominaisuuksiisi puuttumisena.
[/quote]
Niin. Ihmiset ovat vaan niin moniulotteisia, että toisen voi tuntea kunnolla pidemmän ajan jälkeen. Parin kohdalla viehätyin siitä 'miehisestä itsevarmuudesta' ja tavoitteellisuudesta, joka aikansa jälkeen alkoikin paljastua vain kuoreksi epävarmuuden torjumiseen. Minusta kun aidosti itsevarma ihminen ei ole maailmaa vastaan tai koe tarvetta alentaa naista tapailun aikana/suhteessa. Se on aivan jotain muuta kuin itsevarmuutta...
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 01:44"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 14:56"]
Älkää yleistäkö, olen mies ja anna naiselle täsmälleen saman vapauden kuin itselleni, saa pukeutua niinkuin tahtoo, sanavapaus on, en helposti loukkaannu, välillä toinen on myöhässä, välillä toinen, ei se maailma siihen kaadu. Jos ei voi hyväksyä toista omana itsenään, luulisi että elämä on itsellekkin vaikeaa ja minä en ole ainut, tuttavapiirini on melkolailla samoin ajattelevia ihmisiä, niin miehet kuin naiset.
[/quote]
Sinä ihan annat naiselle vapauksia? Joo-o. Taisit nyt vain vahvistaa epäilyksiämme, että miehinen ego ihan oikeasti uskoo olevansa niskan päällä. Sinä olet jalomielinen versio valtiasmiehestä.
Exäni oli ihmisten mielikuvissa meillä se tossun alunen, koska hän on päällisin puolin ystävällinen ja pehmeästi puhuva, ja minä olen kovaääninen, ryhdikäs ja näytän kaikki tunteet. Tosiasiassa hän oli aina ollut jäynävastarinnassa välillä salaa, välillä avoimesti, ja kampittanut mykällä päämäärätietoisuudella kaiken, mikä ei mennyt hänen mielensä mukaan, ja antanut keskustelussa kuitenkin ymmärtää olevansa myötämielinen. Minua siis oli kusetettu ihan tietoisesti mennen tullen, eikä hän näyttänyt tuntevan tästä mitään suurempaa häpeää. Periaatteessa hän on liian moraalinen kohdellakseen naista huonosti, mutta käytännössä ei sitten kuitenkaan - hän on kiero versio valtiasmiehestä.
Vasta kun olin rakastunut toiseen ja teimme eroa, hän tuli sanoneeksi jonkun äkillisen lempeyden puuskassa, että en antaisi kohdella itseäni huonosti tällä kertaa. Se herätti. Hän siis tiesi koko ajan tasan tarkkaan, mitä puuhasi. Minä olin se hölmö, joka oli kuvitellut, että omituinen käytös oli tiedostamatonta ja passiivis-aggressiivista. Ei ollut, strategiaa se oli.
[/quote]
Kun täällä kirjoittaa niin että voisi kertoa asiansa lyhyesti, tulee jos kus käytettyä vääränlaisia sanoja, en oe valtias, vaan mies joka antaa kumppaninsa sanoa sanottavansa ilman keskeytystä ja huutoa, jonka jälkeen jos asia niin vaatii keskustelemme asioista, minulla on ollut onni kumppanien kanssa, kyllä ovat sanoneet jos joku asia on vaivannut, joskus kovasttikin, itse yleensä kysyn lempeämmin, mutta kaikesta on selvitty, kiitos kumppanien, nykyistä taidan rakastaa, keväällä pyydän kättä ja toivon etten saa risuja.
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 01:44"]
Vasta kun olin rakastunut toiseen ja teimme eroa, hän tuli sanoneeksi jonkun äkillisen lempeyden puuskassa, että en antaisi kohdella itseäni huonosti tällä kertaa. Se herätti. Hän siis tiesi koko ajan tasan tarkkaan, mitä puuhasi. Minä olin se hölmö, joka oli kuvitellut, että omituinen käytös oli tiedostamatonta ja passiivis-aggressiivista. Ei ollut, strategiaa se oli.
[/quote]
No jo on päätelmä. Mistä tiedät, että hän olisi tarkoittanut, että kohteli itse sinua huonosti, eikä esim. viitannut niihin suhteisiisi, joissa olit ennen häntä?
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 14:23"]
Taas yksi suhde päättymässä. Alkuun kaikki menee hyvin, molemminpuolista ihastusta ja jännitystä, tutustutaan toiseen, jutellaan, on onnellinen olo. Sitten kun on tarpeeksi rakastunut, tulee kylmä suihku. Pitää suostua tietynlaiseen seksiin, pitää pukeutua tietyllä tavalla, pitää olla aina varalla ja valmis, jos toisella onkin aikaa tavata. Miehen aika on tärkeämpää. Jos ei toimi kuten toivotaan, tunnelma on jäätävä ja mies kylmäkiskoinen. Kasvoista huomaa, että on suorastaan raivoissaan.
[/quote]
Kokemukseni naisista on juuri tuollainen: mies on eräänlainen projekti, josta sitten ajan kanssa muokataan se sopiva sen sijaan, että hyväksyisi toisen sellaisena kuin on.
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 15:47"]
Tämä kaikki kiteytyy siihen tosiasiaan, että on todella pieni todennäköisyys löytää ihminen, jonka kanssa tulee toimeen. Ihmiset pariutuu usein tuntematta toista pätkääkään. Ilmeisesti ajatellaan että pohjimmiltaan kaikki ihmiset on samanlaisia, mutta näinhän se ei ole. On ilkeitä, kilttejä, kontrolloivia, manipuloivia, suvaitsevaisia jnejne, you name it.
Jos miettii ihan realistisesti, niin on hyvin pieni mahdollisuus koskaan löytää ihmistä, jonka kanssa mätsää yhteen. Enkä tarkoita tällä että sen toisen pitää olla täydellinen, vaan sitä, että jotta se kahden ihmisen yhteiselo onnistuisi, pitää todella monien asioiden sopia yhteen.
[/quote]
Tämä on totta. Ja täytyy muistaa, että yhden ihmisen joustavuus on toisen ihmisen selkärangattomuutta ja yhden itsevarmuus on toisen ylimielisyyttä. En anna hirveästi arvoa sellaisille näkemyksille, joissa ei ymmärretä käyttäytymisen olevan aina tulkinnanvaraista. -32