Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Selittäkää minulle tämä oi korkeakoulutetut
27.12.2014 |
Olen itse tradenomi-nainen. Olen tehnyt koko urani ajan töitä aika lailla. Ja pyrkinyt ahkeruudella ja tietyllä nöyryydellä myös eteenpäin. En ole mikään kyynärpäätaktikko. Olen tarttunut mahdollisuuksiin ja vaikka välillä on pelottanut selviänkö, niin menestystä on tullut. Olen hyvä työssäni ja saavuttanut jo aikaa sitten ihan näyttävän aseman ja sen mukaisen palkan. Olen naimisissa miehen kanssa, jonka perhe arvostaa kovasti korkeaa koulutusta. Selvää on, että minä en ole ollut siinä mittapuussa heille yhtään mitään koko avioliittomme aikana, vaikka silti olen tehnyt koko ajan samaa työtä kuin kanssani saman ikäiset KTM-tutkinnon omaavat. Tämä alempiarvoisuuteni on tuotu tosiaan aika selvästi esiin. Koko avioliiton aikana olen jatkanut urallani etenemistä ja yltänyt myös työni ulkopuolella saavutuksiin, jota yleisesti kunnioitetaan. Näitä asioita mitätöidään tai ei vain mitenkään huomioida vaihtelevin tavoin. Olen myös muuten ihan esiteltäävää sorttia, eli osaan käyttäytyä, keskustella yms. seurassa kui seurassa. Ystäväpiiriini kuuluu mielestäni vain älykäitä ja menestyneitä ihmisiä, josta suurin osa taitaa olla myös korkeasti koulutettuja. Ystäviäni en ole kyllä valinnut ulkosin kriteerein.
Tiedän, että tämä on vain keino pitää minut lestissäni. Olen tottunut asiaan, ja tavallaan tämä huvittaakin. Mutta onko jotain mitä minä en ehkä ihan oikeasti tajua huonommuudestani?! Mikä on se asia mitä yliopistossa opetetaan, joka minusta paistaisi päivänselvästi, jokin mistä minulla ei olisi näyttöä? Tämä on vilpitön kysymys. Toki ymmärrän, että olen vain omalla alallani menestynyt, ja maailmassa on niin paljon mitä en tiedä, mutta mikä olisi se sivistyaukko, joka olisi paikattu, jos olisin suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon? Ja tämä ei siis ole ns. provo. Kysyn täältä, kun en saa muualta vastausta. Ehkä siksi, ettei kukaan kehtaa minulle suoraankaan sanoa ;)
Kommentit (50)
Se on sen kyseisen perheen asenteista kyse. Oma lapsuudenperheeni puolestaan käyttäytyy minua kohtaan niin kuin olisin huomattava alisuoriutuja, koska olen KTM enkä jotain heidän mielestään hienompaa. Olen ihan menestynyt urallani, ja opiskellessani menestyin hyvin opinnoissani, mutta heidän mielestään koko ala on jotenkin niin epä-älyllinen että kaikki ovat lähinnä hienotunteisesti hiljaa minun uraani ja koulutukseeni liittyen. Itse asiassa myös appivanhempani suhtautuvat koulutukseeni ja työhöni niin, mutta eri syistä: heidän mielestään olen likaisen rahan palveluksessa, kun kaikki kunnon naiset ovat töissä sairaalassa tai päiväkodissa tms.
Joillain ihmisillä tulee vain aina olemaan ongelma sun koulutuksesi kanssa, oli se mikä vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ihan oikeasti olemassa kusipäitä, joille ihmisarvo määräytyy tittelin tai tulojen suuruuden mukaan. Minun yhdenb lapsuuden ystäväni äiti on tälläinen. Hän osaa luetella kaikkien oppiarvot, vaikka itse on vain perhepäivähoitaja. Hän avoimesti halveksuu ammattikoulun käyneitä. Hänlle kelpaa lapsille ja lastenlapsille vain yliopisto vaihtoehtona. no, minä sen sijaan en arvosta tällaisia ihmisiä, vaikka itse olen korkeakoulutettu. Onneksi minun ei tarvitse olla tämän ihmisen kanssa tekemisissä. Viimeksi kun häntä näin ja hän taas luetteli arvojaan itsestäänselvyyksinä, sanoin aika pistävästi vastaan. AP:n on pakko olla tekemisissä appivanhempiensa kanssa. Kehottaisin seuraavalla kerralla nostamaan kissan pöydälle ja sanomaan ääneen että sinusta tuntuu ikävälgtä kun sinun oppiarvosi eikä saavutuksesi tunnu appivanhemmille kelpaavan. Älä päästä sanojaa vähällä vaan tee tilanteesta niin kiusallinen, että heidän on pakko pyytää anteeksi tai ainakin pahoitella. Jos eivät siihen suostu, niin harvenna tapaamisia.
Heh, meillä on toisin päin. Minä ja mieheni olemme akateemisia, mutta hänen sukunsa ei. On aina saatu kuunnella huonosti peiteltyä kettuilua siitä, miten kirjaviisaudella ei tee mitään ja vain duunarit tekevät oikeita töitä. Tosin viime vuosina tuo on ollut vähenemään päin, kun mekin pitkään koulunpenkillä viihtyneet olemme saavuttaneet muun suvun elintason ja menneet monista jo ohikin. Olen jo aikaa sitten opetellut jättämään nuo kommentit omaan arvoonsa. Todennäköisesti se on vain kouluttautumattomien ihmisten huonon itsetunnon pönkitystä.
Voivoi, tuntuu, että muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, kukaan ei kunnolla lukenyt/ymmärtänyt kysymystäni. Toisaalta ne jotka ymmärsivät, eivät nyt paljastaneet minulle mitään hälyttävää syytä häpeään. Mitä en ole suostunut tähänkään mennessä tuntemaan... Siis häpeää. Ap.
Mikset tee sitä maisterintutkintoa, jos kerran olet niin fiksu ja älykäs? Loppuisi sitten sukulaisten valitus ja oma märehdintä kun ei kelpaa. Tässäkin välissä olisit jo lukenut tenttiin parikymmentä sivua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä paskaa taas luin? Jos joku on niin lapsellinen, että titteleillä tai jollain helvetin "suvun elintasolla" on jotain merkitystä, niin menkööt itseensä. Ihan tosissaanko tämänkin keskustelun viestit on muka kirjoitettu?
Minä myös luulen, että akateemisen koulutuksen puuttuminen on ongelma lähinnä sinulle itsellesi. Ja tämän sanon nimimerkillä saman kokenut. Minun äitini on kasvatustieteiden tohtori ja koin monella tavalla itseni ihan luuseriksi kun olin ja olen itsekin tradenomi. Näin joka puolella viitteitä siihen, etten ole tarpeeksi hyvä, älykäs, pystyvä, vaikka samalla yritin perustella vastaan, ihan kuten sinäkin ap tuossa aloitusviestissäsi teit. Tästä alemmuudentunteesta pääsin ainoastaan niillä yliopisto-opinnoilla sitten ja vasta sen jälkeen tajusin, ettei koulutustasolla oikeasti ole todella mitään väliä, vain osaaminen ja kiinnostus ratkaisevat. Minulla se vaati sen maisteritutkinnon viisastuakseni, sinun ei ehkä tarvitse kulkea sitä tietä, jos osaat korjata asian muilla tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 20:16"]
Minä myös luulen, että akateemisen koulutuksen puuttuminen on ongelma lähinnä sinulle itsellesi. Ja tämän sanon nimimerkillä saman kokenut. Minun äitini on kasvatustieteiden tohtori ja koin monella tavalla itseni ihan luuseriksi kun olin ja olen itsekin tradenomi. Näin joka puolella viitteitä siihen, etten ole tarpeeksi hyvä, älykäs, pystyvä, vaikka samalla yritin perustella vastaan, ihan kuten sinäkin ap tuossa aloitusviestissäsi teit. Tästä alemmuudentunteesta pääsin ainoastaan niillä yliopisto-opinnoilla sitten ja vasta sen jälkeen tajusin, ettei koulutustasolla oikeasti ole todella mitään väliä, vain osaaminen ja kiinnostus ratkaisevat. Minulla se vaati sen maisteritutkinnon viisastuakseni, sinun ei ehkä tarvitse kulkea sitä tietä, jos osaat korjata asian muilla tavoin.
[/quote]
Maisterin tutkinnon saa halutessaan kuka vain. Ei kannata ajatella, että se olisi jokin saavutus. Muista, että melkein kolmasosa sen nykyään suorittaa, joten ei tee kenestäkään kovi eksklusiivista.
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 19:53"]
En ruinaa tässä mitään ja olen hyväksynyt tilanteen. Kohdistakaa huomio kysymykseen. Kysyin, mitä aluetta en mahdollisesti osaa/tiedä/ymmärrä, siitä syystä, että ylempää korkeakoulututkintoa ei ole?
[/quote]
Tuskin sinä kelpuutat mitään vastausta. Olet trolli, joka odottaa, että sinulle tullaan sanomaan, kuinka yliopistosta valmistuneet eivät ole yhtään parempia kuin sinä. Tai oikeammin odotat sellaista vastausta, jossa (omasta mielestäsi) todistetaan yliopistosta valmistuneet vähempiarvoisiksi: pyrkyreiksi, pinnallisiksi ja vain kaltaisensa hyväksyviksi.
Jos olisit hyväksynyt tilanteesi, niin et edes vaivaisi päätäsi tällaisella asialla. Sinua kiinnostaa raha ja asema: "Olen hyvä työssäni ja saavuttanut jo aikaa sitten ihan näyttävän aseman ja sen mukaisen palkan." Ehkä tuollainen asenne näkyy sinusta ulospäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 19:58"]
Ja sinä fiksuna korkeakoulutettuna teit täysin perustellun yleistyksen siitä, että kaikki yliopisto-opiskelijat ajattelevat samalla tavalla ammattikorkeasta valmistuneista?
Voi hyvää päivää taas.
[/quote]
miten minun olisi pitänyt kysymyseni muotoilla? Ap.
Jos korkeakoulutuksen puute ei ole ongelma miehellesi, niin eikö se ole tärkeintä? Puolison mukana tulee kaupan päälle suku, mutta sitä taas ei voi valita. Voi olla, että appivanhemmillasi oli joku toinen puolisokandidaatti suosikkina. Aika yleistä on, että jostakin miniästä tai vähyyttä ei pidetä. Syy voi olla mikä tahansa: koulutus tai sen puute, lihavuus tai laihuus, hyvä tai huono perhetausta, keskittyminen liiaksi joko kotiin tai uraan...
Mikäli koulutuksen puute ei itsellesi ole ongelma, anna asian olla. Samalla ei kuitenkaan kannata itse vähätellä koulutuksen merkitystä? Et kai syyllisty siihen? Kyllähän sillä koulutuksella oma merkityksensä kuitenkin. Työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa esim. YT-neuvottelujen myllerryksessä on sellainen, joka on koulutukseensa nähden liian hyvässä pestissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heillähän on asenne ongelma, sille et taida voida mitään. Muista ettei sinun tarvitse etsiä hyväksyntää itsesi ulkopuolelta. Saataishan se olla niinkin päin, että perhe pitäisi sinua jonakin nirppanokkana jos olisivat vaikka duunari taustaisia. Itse tein ravintola-alan pätkätöitä opiskeluaikanani ja en pidä vanhoja työkavereitani sen vähempiarvoisempina kuin nykyisiä kollegoitani yliopistokoulutustani vastaavassa työpaikassa. Kaikki on ihmisiä. Jos ei ole mitään ihan fataalia elämäm_koulu asennetta tai toinen ääripää, jotakin akateemista ylemmyttää henkilön olemuksessa, niin kaikki ovat samalla viivalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen jo aikoja sitten huomannut että tiettyihin ajatuspinttymiin juuttuneet ihmiset yleensä vievät ne hautaan asti, esim vanhempani. Aikuista ei voi muuttaa eikä se ole sinun asiasi. Jokainen vastaa ajatuksistaan ja sinä voit muuttaa suhtautumista heihin!
Se on vähän sama kuin diplomi-insinööri ja insinööri? Usein amk-opintoihin voi olla vaikeampi päästä kuin yliopistoon. Esim. kaikki sosiaali- ja terveysalan amk-opinnot ovat todella kiven takana ja pitää olla loistavat yo-paperit tai ammattikoulupaperit, että pääsee edes pääsykokeisiin. Kun ihminen voi menestyä monilla tavoilla joko tutkinnoilla tai osaamisellaan voi olla niin, että jotkut haluavat pitää tiukasti kiinni siitä, että vain tutkinnolla voi menestyä - on jäänyt tämä ylioppilasherra-teema päälle. Nykyisin kun yliopistoonkin voi ponnistaa jopa ammattikoulupohjalta tällainen on kyllä hyvin vanhentunutta ajattelua. Ja vielä kun huomio sen, että nykyisin itseään voi sivistää myös netin kautta, voi moni olla suorastaan oppinut ilman titteleitäkin. Tietyt tutkinnot tosin takaavat jonkinlaisen osaamisen tason esim lääketieteen puolella, mutta sieltäkin valmistunut oppii vielä valtavasti käytännön työssä. Yliopisto-opintojen vahvuus on tietynlaisessa metatason-ajattelun kehittymisessä ja loogisen päättelykyvyn harjoittamisessa, mutta pitkälti monella alalla on myös ihan käytännönläheistä oppia, ei mitään ylempää tiedettä. Suomikin kuitenkin tarvitsee kaikenlaisia osaajia, myös ammatti-ihmisiä eikä pelkkiä teoreetikkoja.
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 20:10"]
Mikset tee sitä maisterintutkintoa, jos kerran olet niin fiksu ja älykäs? Loppuisi sitten sukulaisten valitus ja oma märehdintä kun ei kelpaa. Tässäkin välissä olisit jo lukenut tenttiin parikymmentä sivua.
[/quote]
miksi mun pitäisi? ap
Alue: Aihe vapaa
AMK-koulutus ei perehdy tutkimuksen tekoon niin laajasti kuin yo. Tiedät itse varmasti, mitä kaikkea tutkimuksen teko vaatii: objektiivisuutta, lähdekriittisyyttä, tiedonhakutaitoja, teoreettista tuntemusta, ontologista ja epistemologista ymmärrystä ja kykyä arvioida tutkimuksen validiteetti ja reliabilitetti. Ihan samoja asioita kuin AMKissakin, mutta vain laajemmin ja syvällisemmin. Ehkä tuo on nyt se ero mitä haet takaa ja ehkä se mikä appivanhempiasi jotenkin hiertää, mutta minusta appivanhempasi kuulostavat kyllä aivan hirveiltä junteilta. Ole ylpeä omasta taustastasi äläkä anna niiden v*ttuilla.