Lue keskustelun säännöt.
Millaisen elämän haluatte lapsillenne?
27.12.2014 |
Kysyn tätä niiltä, joiden lapset eivät vielä ole teini-ikäisiä, joilla on suuntaviivat selvillä tai ainakin jonkin näköinen käsitys tulevaisuudesta. Kun vanhempien arvomaailma kuitenkin yleensä vaikuttaa siihen, mitä lapset elämällään tekevät. Koulutusta tärkeänä pitävien lapset yleensä kouluttautuvat ja ovat kunnianhimoisia opiskelun ja työn suhteen.
Itselläni on siis 8-vuotias tytär, joka on hyvin sievä ja pitää urheilusta. Koulussa ei mitenkään erityisen lahjakas mutta matematiikassa hyvä.
Itse jotenkin toivon, että hän saisi elää mukavaa mutta kuitenkin tavallista elämää aikuisena. Eli naimisiin nuorena, pari lasta, hyvä ja koulutettu mies ja omistusrivari tai ok-talo. AMK tutkinto ehkä, mutta en missään tapauksessa haluaisi tyttäreni tuhlaavan nuoruusvuosiaan pitkään opiskeluun.
Tässä nämä omat haaveeni lapsen elämän suhteen, joista mietin lähinnä sitä, onko omasta kunnianhimon puutteesta haittaa tyttärelleni ja pitäisikö minun kannustaa häntä tavoittelemaan"parempaa" elämää?
Millaista elämää muut toivovat lapsilleen?
Kommentit (15)
Mun vanhemmat on toivonu mulle aina vain pahaa. Ovat kateellisia työttömyyskorvauksestakin ja minun pitäisi jättää ihana kotini ja mieheni ja muuttaa pikkukaupunkiin heidän luokse, pieneen kerrostalokolmioon. Olen kuulemma sika kun en ole heitä auttamassa. Olen 43v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulla rikkaaksi, joko omin avuin tai avioliiton kautta.
Sopivasti tietoa, viisautta, ymmärrystä, vastoinkäymisiä ja varallisuutta. Rakkautta! <3
Toivon että hän uskaltaa seurata unelmiaan mitä ne sitten ovatkin. Minulla on kaksostytöt joista toinen on suuntaamassa matemaattis-luonnontieteelliseen ja toisesta tulossa taiteilija, ja minusta molemmat ovat todella hyviä valintoja k.o tytöille koska ne ovat asioita joihin he tuntevat intohimoa.
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 15:47"]
Toivon että hän uskaltaa seurata unelmiaan mitä ne sitten ovatkin. Minulla on kaksostytöt joista toinen on suuntaamassa matemaattis-luonnontieteelliseen ja toisesta tulossa taiteilija, ja minusta molemmat ovat todella hyviä valintoja k.o tytöille koska ne ovat asioita joihin he tuntevat intohimoa.
[/quote]
Tai siis he, ei hän
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivon heille rakkautta ja mahdollisuutta toteuttaa itseään haluamallaan tavalla sekä kohtuullista toimeentuloa. Eri ihmiset tulevat onnellisiksi eri asioista.
Eh... Kaikki toiveet tähän mennessä olleet 'vanhempien itsensä maailmasta katsottuna'. Minä toivoisin, että tämän päivän lapset saisivat elää 'rauhassa' - ilman ilmastopakolaisuuden tuomia karmeuksia, ilman puhtaasta vedestä sotimista, että saisivat syödäkseen omassa maassa kasvatettua ruokaa, ilman sotimista siitä maasta. Tämä tosin saattaa olla utopiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka niin "tuhlata nuoruusvuosiaan opiskeluun"? Yliopistotutkinnon suorittaa helposti 4-5 v, eikös AMK vie jo 3 v? Eikä opiskelu ole mielestäni ikinä mitään tuhlaamista.
Haluaisin lapsilleni rakkautta.
Ei mitään erityistä halua lapsen elämän kannalta. Kunhan on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 16:04"]
Kuinka niin "tuhlata nuoruusvuosiaan opiskeluun"? Yliopistotutkinnon suorittaa helposti 4-5 v, eikös AMK vie jo 3 v? Eikä opiskelu ole mielestäni ikinä mitään tuhlaamista.
Haluaisin lapsilleni rakkautta.
[/quote]
Kestää kai yleisemmin 5-6 vuotta ja on kuitenkin eri tavalla vaativaa opiskelua. Ammattikorkeassa voi ottaa rennosti, eikä lapset estä opiskelua. Itse sain lapsen nuorena, ja en itse tiedä mitään niin ideaalia elämää kuin nuori nainen pienen lapsen kanssa hyvällä asuinalueella, kun mies käy töissä. En pysty näkemään akateemisen uranaisen elämää mitenkään hienona ja hohdokkaana. Mutta mietin toki tuota, että kun vanhemmat usein välittävät oman arvomaailmansa lapsiin, että heikennänkö oman lapseni mahdollisuuksia menestyä ja saavuttamasta oman täyden potentiaalinsa, jos en kannusta häntä opiskeluun. Yritän toimia niin, etten vahingoittaisi hänen mahdollisuuksiaan hyvään elämään, ja pakkohan näitä asioita on vähän miettiä jo nyt, kun lapsi on koululainen.
Toivon lapsilleni kaikin puolin hyvää ja onnellista elämää. Että löytävät ammatit, joissa viihtyvät. Että jokainen lapsista löytää puolison, jonka kanssa on hyvä olla. Toivon, että lapsistani kasvaa tasapainoisempia ja itsevarmempia, kuin itse olen koskaan ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinähän toivotte lapsillenne koulutusta, rakkautta jne... Se saattaa olla hyvinkin lähellä, ettei 'tämän päivän' pienet pojat juurikaan kouluja käy - koska ne pojat tarvitaan puolustamaan meidän vesivarantoja, puhtaita järviä, juomavettä jne. Miten te olette voineet tehdä lapsia ilman, että olette ajatelleet tämän maailman tulevaisuutta - sitä, missä maailmassa he joutuvat elämään?
Mä toivon että lapseni hankkivat sellaiset koulutukset että voivat tienata hyvin ( lääkis, kauppis, oikis, poli) ja että työ on mielekästä. Sitten toivon että ylläpitävät harrastuksiaan ja kaverisuhteitaan läpi elämän. Että löytävät rakastavat puolisot, jotka puhuvat ja pussaavat ja arvostavat heitä. Ja että saavat haluamansa määrän terveitä, fiksuja ja reippaita lapsia. Ei lapsia liian aikaisin (alle 25 v) mut ei myöskään liian myöhään (yli 35 v).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halunnut hänelle elämää. Siksi abortti.
Toivoisin lapseni olevan onnellinen elämästään ja tekemistään valinnoista. Lapseni saa itse määritellä elämänsä suunnan, meidän tehtävämme on tukea häntä päätöksissään ja toimissaan ,edellyttäen, että ne ovat moraalisesti ja laillisesti hyväksyttäviä.