Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kestättekö miniöitänne/vävyjänne?
26.12.2014 |
Tuolla kyseltiin, kestättekö appivanhempianne. Minä olen anoppi ja kysyn näin päin.
Katsookohan miniät koskaan peiliin miettiäkseen, miksi anoppi kohtelee "huonosti" häntä? Tuntuu, että anopit ovat aina vapaata riistaa ja haukkumisen arvoisia, syystä tai syyttä.
Meillä on tällä hetkellä pelkkiä miniöitä. Kolme mukavaa (heistä yksi erittäin mukava, tulemme tosi hyvin juttuun) ja yksi vanhempiensa lellimä prinsessa, jolle ei kelpaa mikään.
Hän on mm. sanonut suoraan, että minun synnyinpaikkakuntani on sellainen junttila, että minä en voi olla muuta kuin juntti. Eli sivistymätön. Hänen kotikaupunkinsa on tyyliin Korso (paikka muutettu). Eli hienostokaupunki, josta tulee vain sivisyneitä ihmisiä. Kuten hänen sukunsa. Onneksi mieheni on kotoisin myös hyväksytystä kaupungista, joten poikamme kelpaa hänelle sen takia.
Kohtelen häntä samoin kuin muitakin, vaikka hän on lähes aina epäkohtelias minulle. Emme liikoja tapaile ja kysymme aina luvan, jos haluaisimme nähdä lapsenlapsemme, ainoamme. Muilla ei lapsia vielä ole. Jos saamme luvan käydä, olemme korkeintaan tunnin ja viemme tarjottavat mukanamme. Silti miniä istuu eri huoneessa lukemassa tai räpläämässä puhelintaan.
Hän on varmaan kirjoittanut tuohon kamala anoppi -ketjuun.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä kestäisinkö kun en ole poikani avopuolisoa koskaan tavannut enkä hänen kanssaan edes jutellut, vaikka samassa kaupungissa asutaan. Yhdessä ovat asuneet noin 1,5 vuotta ja olen kyllä kutsunut mm. jouluaterialle, mutta poika ei ole avokkiaan halunnut mulle esitellä tai sitten tämä ei ole halunnut tulla ja poika on aina tullut yksin. En tiedä hänestä muuta kuin nimen. Pari kertaa olen asiasta kysynyt, mutta poika vain kohauttelee hartioitaan. Minua ei ole koskaan kutsuttu heille kylään. Vähän erikoistahan tuo on mutta en oikein tiedä, mitä asialle pitäisi tehdä. Ei kait kuitenkaan voi aikuisia ihmisiä pakottaa tutustumaan kehenkään, jos ei halua.
Pitäisö sun katsoa peiliin? Ainiin, ei ole mahdollista, että vika olisi äidissä....
Pitäisköhän sun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä kestäisinkö kun en ole poikani avopuolisoa koskaan tavannut enkä hänen kanssaan edes jutellut, vaikka samassa kaupungissa asutaan. Yhdessä ovat asuneet noin 1,5 vuotta ja olen kyllä kutsunut mm. jouluaterialle, mutta poika ei ole avokkiaan halunnut mulle esitellä tai sitten tämä ei ole halunnut tulla ja poika on aina tullut yksin. En tiedä hänestä muuta kuin nimen. Pari kertaa olen asiasta kysynyt, mutta poika vain kohauttelee hartioitaan. Minua ei ole koskaan kutsuttu heille kylään. Vähän erikoistahan tuo on mutta en oikein tiedä, mitä asialle pitäisi tehdä. Ei kait kuitenkaan voi aikuisia ihmisiä pakottaa tutustumaan kehenkään, jos ei halua.
Meillä on täysin sama tilanne. Tärkeintä kuitenkin, että poika käy viikottain meillä. Vävyt on todella mukavia ja fiksuja kumpikin.
Alue: Aihe vapaa
Pitäisö sun katsoa peiliin? Ainiin, ei ole mahdollista, että vika olisi äidissä....