Lue keskustelun säännöt.
Kummassa koulussa oli tiukempi kuri, kansa- vai oppikoulussa?
Kommentit (51)
Molemmissa mielestäni yhtä tiukkaa, tavallaan sellainen pelon ilmapiiri koko ajan.
Kansakoulu oli seminaarissa ja ns. yhteisluokka eli luokka-asteet 1-4 samassa tilassa ja yksi ope.
Oppikouluun meni n. 20 %, pääsykokeiden kautta toki.
Ylös noustiin pulpetista, kun opettaja tuli luokkaan, tämä poistui pikkuhiljaa oppikoulun aikaan. Luokkakoko oli 40 oppilasta ja opettajaa oikeasti kunnioitettiin. Oppikoulun maksullisuus lisäsi vielä pakkoa pärjäämisestä, luokalle ei ollut varaa jäädä.
Kouluun menin 1965.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Molemmissa mielestäni yhtä tiukkaa, tavallaan sellainen pelon ilmapiiri koko ajan.
Kansakoulu oli seminaarissa ja ns. yhteisluokka eli luokka-asteet 1-4 samassa tilassa ja yksi ope.
Oppikouluun meni n. 20 %, pääsykokeiden kautta toki.
Ylös noustiin pulpetista, kun opettaja tuli luokkaan, tämä poistui pikkuhiljaa oppikoulun aikaan. Luokkakoko oli 40 oppilasta ja opettajaa oikeasti kunnioitettiin. Oppikoulun maksullisuus lisäsi vielä pakkoa pärjäämisestä, luokalle ei ollut varaa jäädä.
Kouluun menin 1965.
Se kansakoulu missään seminaarissa ollut,tavallinen pikku kyläkoulu. Muutama yhdysluokka,ykkäset ja kakkoset,kolmoset ja neloset ja sitten viitoset. Riippui toki kylä koosta.
Neljänneltä-viidenneltä pyrittiin oppikouluun.
JOS ei ollu varaa lukukausimaksuihin,sai vapaaoppilaspaikan.
Nykyään on menty ihan toiseen ääripäähän. Sekään ei ole hyvä juttu.
Kansakoulussa oli ehkä kovempi kuri. Oppikoulussa taas kuri tuli enemmän kotoa kuin koulusta. Koska oppikoulu oli maksullinen ja "perseilystä" saatettiin erottaa vähäksi aikaa koulusta, oli riskinä, että jäikin erottamisen vuoksi luokalleen ja vanhemmat olisivat joutuneet maksamaan toistamiseen saman luokan lukukausimaksut.
Vierailija kirjoitti:
Molemmissa mielestäni yhtä tiukkaa, tavallaan sellainen pelon ilmapiiri koko ajan.
Kansakoulu oli seminaarissa ja ns. yhteisluokka eli luokka-asteet 1-4 samassa tilassa ja yksi ope.
Oppikouluun meni n. 20 %, pääsykokeiden kautta toki.
Ylös noustiin pulpetista, kun opettaja tuli luokkaan, tämä poistui pikkuhiljaa oppikoulun aikaan. Luokkakoko oli 40 oppilasta ja opettajaa oikeasti kunnioitettiin. Oppikoulun maksullisuus lisäsi vielä pakkoa pärjäämisestä, luokalle ei ollut varaa jäädä.
Kouluun menin 1965.
1865?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä menin kansakoulun neljännen luokan jälkeen oppikouluun vuonna 1975.
En muista, että "kuria" olisi varsinaisesti pidetty. Kummassakin koulussa opettajat olivat auktoriteetteja, joiden nenälle ei hypelty. Oppilaille oli ihan selvää, että ihmisiksi piti olla, ja jollei ollut, sai siitä rapsut. Vanhempia ihmisiä muutenkin kunnioitettiin tai ainakin varottiin muuallakin kuin koulussa ihan eri tavalla kuin nykyisin.
Vuonna 1976 koulu muuttui kesän aikana peruskouluksi. Opettajat jatkoivat samalla oppikoulutyylillä, mutta vähitellen peruskouluperiaatteiden myötä ja oppilasaineksen muututtua perusteellisesti järjestys alkoi löystyä ja opettajien työkalut kadota.
Vaikea sanoa, kun kansakoulussa meitä oli maalla luokassa vähän toistakymmentä, III ja IV luokka yhdessä. Oppikoulussa kaupungissa aloitimme 45 oppilasta I luokassa. Ei sielläkään kai pahoja häiriöitä ollut. Olimme kuulemma valikoituja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö kansa- ja oppikoululaiset liene jo haudassa. Tuskin ovat täällä kertomassa.
Paikalla ollaan. Vahvasti elävien kirjoissa on suuri osa niistä noin kuusikymppisistä, joilla on molemmista kokemusta. Harvempi ehti käydä ensin 6 luokkaa kansakoulua ja vasta sen jälkeen meni oppikouluun niin että kokemusta on enemmän molemmista. Kyllä siihen aikaan oli kova kuri molemmissa.
Tiedoksi teille, jotka ette tiedä mikä oli seminaari: se oli koulu, jossa opiskeltiin kansakoulunopettajiksi. Oli myös oppikouluja ja eräitä muitakin, jotka oli normaali-etuliite, kuten normaalilyseo. Ne olivat opettajiksi opiskelevien harjoittelukouluja, joissa oli oppilaita aivan normaaleissa luokissa, kuten seminaarien kansakoululuokissakin. Käsite "normaali" tarkoitti opettajaopiskelijaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kansa- ja oppikoululaiset liene jo haudassa. Tuskin ovat täällä kertomassa.
Paikalla ollaan. Vahvasti elävien kirjoissa on suuri osa niistä noin kuusikymppisistä, joilla on molemmista kokemusta. Harvempi ehti käydä ensin 6 luokkaa kansakoulua ja vasta sen jälkeen meni oppikouluun niin että kokemusta on enemmän molemmista. Kyllä siihen aikaan oli kova kuri molemmissa.
Tiedoksi teille, jotka ette tiedä mikä oli seminaari: se oli koulu, jossa opiskeltiin kansakoulunopettajiksi. Oli myös oppikouluja ja eräitä muitakin, jotka oli normaali-etuliite, kuten normaalilyseo. Ne olivat opettajiksi opiskelevien harjoittelukouluja, joissa oli oppilaita aivan normaaleissa luokissa, kuten seminaarien kansakoululuokissakin. Käsite "normaali" tarkoitti opettajaopiskelijaa.
Näin sanoo Wikipedia, jonka tietoihin tässä aihepiirissä pystyy luottamaan: "Normaalikoulun nimi on laina ranskan kielestä saksan kielen välittämänä. Sana normaali ei tarkoita tässä tapauksessa tavanomaista vaan normin antavaa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niille, jotka letkauttelevat 1800-luvusta: oppikoulu oli olemassa vielä keväällä 1977, joten pääkaupunkiseudulla koulunsa käyneissä on nykyisinkin noin 55-vuotiaita, jotka ovat päässeet maistamaan oppikoulua ainakin puoli lukuvuotta.
Oppikoulu 1966-1974, yhteislyseo. Kuri oli aika tiukka, mutta me oltiin kaikki (n. 40 oppilasta) nätisti luokassa, en muista, että kukaan olisi joutunut ongelmiin käyttäytymisen takia. Sen sijaan ehtoja jaettiin paljon mm. saksasta, ruotsista ja matematiikasta. Aloitin IC-luokalla, lukio alkoi VIB-luokalla. Olin. kielilinjalla (ruotsi, saksa, englanti ja ranska).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmissa mielestäni yhtä tiukkaa, tavallaan sellainen pelon ilmapiiri koko ajan.
Kansakoulu oli seminaarissa ja ns. yhteisluokka eli luokka-asteet 1-4 samassa tilassa ja yksi ope.
Oppikouluun meni n. 20 %, pääsykokeiden kautta toki.
Ylös noustiin pulpetista, kun opettaja tuli luokkaan, tämä poistui pikkuhiljaa oppikoulun aikaan. Luokkakoko oli 40 oppilasta ja opettajaa oikeasti kunnioitettiin. Oppikoulun maksullisuus lisäsi vielä pakkoa pärjäämisestä, luokalle ei ollut varaa jäädä.
Kouluun menin 1965.
1865?
Etkö osaa numeroita! 1965!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kansa- ja oppikoululaiset liene jo haudassa. Tuskin ovat täällä kertomassa.
"Harvempi ehti käydä ensin 6 luokkaa kansakoulua ja vasta sen jälkeen meni oppikouluun niin että kokemusta on enemmän molemmista. "
Ei sinne "mnty" Eikä kuudennelta luokalta. Pääsykoe oli,joko 4-tai 5 luokalta,ei enää kutoselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippui opettajasta, kansakoulun alaluokkien opettaja piti kovan kurin, kun oli vuoden äitiyslomalla sijaisena ollut herttainen vanhempi rouva oli kuin ihana isoäiti.
Sama oppikoulussa Ruotsin opettaja ei järjestyksen pitoon pystynyt, matikan opettajalle ei tullut mieleenkään ryppyillä, historian opettaja oli kaikesta keskusteleva ja moderni, mutta sai myös luokan hiljaiseksi pelkästään hiljenemällä ja katsomalla ympäri luokkaa.
v68 koulun aloittanut, oppikoulun, kunnallinen keskikoulu, 4. luokalta siirryin peruskoulun 9.
Vierailija kirjoitti:
Eikö kansa- ja oppikoululaiset liene jo haudassa. Tuskin ovat täällä kertomassa.
Voi kuule. Elossa on vielä opettajiakin, jotka ovat kansakoulussa ja oppikoulussa opettaneet. Eläkkeellä taitavat toki olla jo kaikki.
Itse olen 1970-luvulla peruskoulun aloittanut. Kyllä silloin oli vielä sellainen kansakoulumeininki, varsinkin vanhempien opettajien toimesta, jotka olivat pitkän uran kansakoulussa tehneet ja viimeisiksi vuosiksi ennen eläkeikää peruskouluun siirtyivät. Yksi nainen oli oikein stereotyyppinen kansakoulunopettaja. Yksin asuva, reipas, urheilullinen, siveä (=ei miessuhteita, tuskin naisiakaan). Oli oikeasti hyvä opettaja. Ja yhä elossa, kohta 100-vuotias.
Kansakoulua neljä vuotta ja maksullista yhteiskoulua yo-kirjoituksiin saakka. Vuodet 1959-1973.
Silloin koulunkäynissä oli Laatua Isolla L:llä!
Mun mies aloitti koulun -73, meni ala-asteelle. Täällä meidän korkeudella kansakoulut lakkautettiin 70-luvun alussa. Itse kävin ala-astetta, jossa äitini oli käynyt kansakoulua. Äitin yksi opettajista oli meillä rehtorina.
Vierailija kirjoitti:
Minä menin kansakoulun neljännen luokan jälkeen oppikouluun vuonna 1975.
En muista, että "kuria" olisi varsinaisesti pidetty. Kummassakin koulussa opettajat olivat auktoriteetteja, joiden nenälle ei hypelty. Oppilaille oli ihan selvää, että ihmisiksi piti olla, ja jollei ollut, sai siitä rapsut. Vanhempia ihmisiä muutenkin kunnioitettiin tai ainakin varottiin muuallakin kuin koulussa ihan eri tavalla kuin nykyisin.
Vuonna 1976 koulu muuttui kesän aikana peruskouluksi. Opettajat jatkoivat samalla oppikoulutyylillä, mutta vähitellen peruskouluperiaatteiden myötä ja oppilasaineksen muututtua perusteellisesti järjestys alkoi löystyä ja opettajien työkalut kadota.
80-luvun peruskoululaisena kiinnostaisi tietää, mitä tarkoittaa tuo "muuttunut oppilasaines"?
Eikö kansa- ja oppikoululaiset liene jo haudassa. Tuskin ovat täällä kertomassa.