Kummassa koulussa oli tiukempi kuri, kansa- vai oppikoulussa?

Kansakoulussa oli kova kuri. Aloitin v. 1967.

Vierailija kirjoitti:

Eikö kansa- ja oppikoululaiset liene jo haudassa. Tuskin ovat täällä kertomassa.

Minä en ole vielä haudassa, olen 56-vuotias ja käynyt kansakoulua. Ei ne oppikoululaisetkaan haudassa ole. Huutolaislapset alkavat jo olla, tai ainakin haudan partaalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Molemmissa mielestäni yhtä tiukkaa, tavallaan sellainen pelon ilmapiiri koko ajan.

Kansakoulu oli seminaarissa ja ns. yhteisluokka eli luokka-asteet 1-4 samassa tilassa ja yksi ope.

Oppikouluun meni n. 20 %, pääsykokeiden kautta toki.

Ylös noustiin pulpetista, kun opettaja tuli luokkaan, tämä poistui pikkuhiljaa oppikoulun aikaan. Luokkakoko oli 40 oppilasta ja opettajaa oikeasti kunnioitettiin. Oppikoulun maksullisuus lisäsi vielä pakkoa pärjäämisestä, luokalle ei ollut varaa jäädä.

Kouluun menin 1965.

1865?

Jos 1965 kouluun mennyt luokka nousi seisomaan, kun opettaja tuli luokkaan, niin sama oli meilläkin, vaikka aloitin kouluni vasta 1972. Vielä neljännellä ja viidennellä luokalla meillä oli (vanhempi) opettaja, jonka luokkaan tullessa noustiin seisomaan.

Vierailija kirjoitti:

Eikö kansa- ja oppikoululaiset liene jo haudassa. Tuskin ovat täällä kertomassa.

Joo. Kaikki ennen 60-luvun puoliväliä syntyneet on kuolleet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kansa- ja oppikoululaiset liene jo haudassa. Tuskin ovat täällä kertomassa.

Joo. Kaikki ennen 60-luvun puoliväliä syntyneet on kuolleet. 

Eipä kannata lähteä teinitrollien vedätyksiin mukaan.

Pärjäsin hyvin kansakoulussa. Neljännellä luokalla minulla oli 9,0 keskiarvo, jolla pyrin oppikouluun (1967). Oppikoulussa oli heti kohta vaikeuksia matematiikassa, josta sain ehdot kerran keskikouluaikana. Pelkäsin luokallejääntiä niin kovasti, että opiskelin sitä päivin öin. Onneksi sain ehdot suoritettua hyväksytysti. Isä sanoi minulle, että jos jäät yhdenkin kerran luokalle, saat palata saman tien takaisin maitojunalla kansakoulun puolelle.

Molemmissa suurin piirtein yhtä tiukka. Tämän päivän koululaiset eivät voi käsittääkään, millaista se saattoi olla vielä 1970-luvulla ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin pitkä saksa alkoi oppikoulussa? Tapahtuiko se II-luokalla? Muistaako kukaan?

Muistelen, että se alkoi juuri toisella luokalla. Englanti alkoi kansakoulun kolmannella ja ruotsi oppikoulun ekalla.

 

Kielet olivat paikkakuntakohtaisia, Pohjois-Pohjanmaalla omassa koulussani ruotsin kieli alkoi kansakoulun toisella ja saksa oli ensisijainen kieli oppikoulun toiselta alkaen. Englantia ei päässyt opiskelemaan, ellei esim. oma sisar sitä jo opiskellut koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä menin kansakoulun neljännen luokan jälkeen oppikouluun vuonna 1975.

En muista, että "kuria" olisi varsinaisesti pidetty. Kummassakin koulussa opettajat olivat auktoriteetteja, joiden nenälle ei hypelty. Oppilaille oli ihan selvää, että ihmisiksi piti olla, ja jollei ollut, sai siitä rapsut. Vanhempia ihmisiä muutenkin kunnioitettiin tai ainakin varottiin muuallakin kuin koulussa ihan eri tavalla kuin nykyisin.

Vuonna 1976 koulu muuttui kesän aikana peruskouluksi. Opettajat jatkoivat samalla oppikoulutyylillä, mutta vähitellen peruskouluperiaatteiden myötä ja oppilasaineksen muututtua perusteellisesti järjestys alkoi löystyä ja opettajien työkalut kadota.

80-luvun peruskoululaisena kiinnostaisi tietää, mitä tarkoittaa tuo "muuttunut oppilasaines"?

Hyvä kysymys. Vastaan oman kuntani perusteella.

Oppikouluun mentiin pääsykokeiden kautta. Piti olla motivaatiota ja valitettavasti myös rahaa, koska kirjat ja kaikki muu piti ostaa itse. Ainakin oppikoulusta saattoi päätyä erotetuksi, jollei opiskelu maistunut. Ja luokallekin jätettiin armotta.

Ne, jotka eivät menneet oppikouluun, menivät kansalaiskouluun, jossa opiskeltiin hyvin käytännöllisesti arki- ja työelämässä tarvittavia taitoja.

Käytännössä niille, joita koulu ei kiinnostanut, päätyivät helppoon ratkaisuun eli kansalaiskouluun muiden riesaksi. Hulinoitsijat myös. Kun kunnan koulut myllättiin peruskouluksi vuonna 1976, oppilaat siirtyivät kotiaan lähimpänä olevaan kouluun. Yhtäkkiä kouluissa olivat sekaisin lukutoukat, kädentaitajat, tulevaisuuttaan vielä pohtivat, laiskimukset ja hulinoitsijat. Samalla opetussuunnitelma mullistui, ja oppilaiden lisäksi opettajat olivat aivan uuden edessä. "Muuttunut oppilasaines" kuulostaa pahalta, mutta tarkoitan sillä vain sitä, että erilaiset ja eri tavoilla suuntautuneet oppilaat tungettiin isoihin luokkiin katsomatta siihen, mitä ja miten he olisivat halunneet ja osanneet opiskella. Tasokursseista ei vielä tuolloin tiedetty mitään.

Olen seuraillut näitä muutoksia koulun sisäpuolelta käsin. Alussa olin kansakoululainen, jossain vaiheessa yliopisto-opettaja ja olen opettanut suurin piirtein kaikkialla, missä opettaa voi. Mielipiteeni eivät välttämättä ole ns. virallisen kannan mukaisia.

Lisäänpä tähän pätkän tekstiä. Eksyin lukemaan koululaitoksen historiaa ja löysin tällaista. Oppikoulusta voinut päästä ulos luku- ja laskutaidottomana, kun ei päässyt sisäänkään. Ja pahanilkinen ei saanut olla.

"OPPIKOULUIHIN oli sisäänpääsykoe. Vielä vuonna 1954  pidettiin oppikoulun pääsytutkinto neljässä aineessa: uskonnossa, äidinkielessä, laskennossa ja maantiedossa. Tuon jälkeen annettiin uudet ohjeet. joiden mukaan pääsytutkinto pidettiin kahdessa aineessa: äidinkielessä ja matematiikassa. Lisäksi huomioon otettiin kansakoulun todistus ja kansakoulun opettajan lausunto. Oppikouluun sisäänpääsyn ehtona oli myös se, ettei oppilas ollut pahanilkinen. Oppikoulusta voitiin myös erottaa."

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2014/06/oppikoulun-kronikka.html

Tähän on tavallaan palattu, kun nyt yliopistoon haettaessa parhaat pisteet saa ylioppilaskirjoitusten uskonnosta, äidinkielestä ja pitkästä matematiikasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin pitkä saksa alkoi oppikoulussa? Tapahtuiko se II-luokalla? Muistaako kukaan?

Muistelen, että se alkoi juuri toisella luokalla. Englanti alkoi kansakoulun kolmannella ja ruotsi oppikoulun ekalla.

 

Kielet olivat paikkakuntakohtaisia, Pohjois-Pohjanmaalla omassa koulussani ruotsin kieli alkoi kansakoulun toisella ja saksa oli ensisijainen kieli oppikoulun toiselta alkaen. Englantia ei päässyt opiskelemaan, ellei esim. oma sisar sitä jo opiskellut koulussa.

Totta. Järjestelyt olivat erikoisiakin. Tunnen ihmisen, joka opiskeli ruotsia ja saksaa, muttei ollenkaan englantia. Uudet oppilaat oli jaettu kahteen osaan, ja rehtori nosti arvalla päätöksen siitä, kumpi ryhmä saisi opiskella saksaa ja kumpi englantia.

Kansakoulussa sai kepistä sormille