Lue keskustelun säännöt.
Kummassa koulussa oli tiukempi kuri, kansa- vai oppikoulussa?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Eikö kansa- ja oppikoululaiset liene jo haudassa. Tuskin ovat täällä kertomassa.
Mun vanhemmat elää vielä. Vähän yli seitenkymppisiä ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytöksenalennus oli noina aikoina katastrofin paikka: yhdeksikkö siitä oli todistuksessa häpeätahra.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä menin kansakoulun neljännen luokan jälkeen oppikouluun vuonna 1975.
En muista, että "kuria" olisi varsinaisesti pidetty. Kummassakin koulussa opettajat olivat auktoriteetteja, joiden nenälle ei hypelty. Oppilaille oli ihan selvää, että ihmisiksi piti olla, ja jollei ollut, sai siitä rapsut. Vanhempia ihmisiä muutenkin kunnioitettiin tai ainakin varottiin muuallakin kuin koulussa ihan eri tavalla kuin nykyisin.
Vuonna 1976 koulu muuttui kesän aikana peruskouluksi. Opettajat jatkoivat samalla oppikoulutyylillä, mutta vähitellen peruskouluperiaatteiden myötä ja oppilasaineksen muututtua perusteellisesti järjestys alkoi löystyä ja opettajien työkalut kadota.
80-luvun peruskoululaisena kiinnostaisi tietää, mitä tarkoittaa tuo "muuttunut oppilasaines"?
Hyvä kysymys. Vastaan oman kuntani perusteella.
Oppikouluun mentiin pääsykokeiden kautta. Piti olla motivaatiota ja valitettavasti myös rahaa, koska kirjat ja kaikki muu piti ostaa itse. Ainakin oppikoulusta saattoi päätyä erotetuksi, jollei opiskelu maistunut. Ja luokallekin jätettiin armotta.
Ne, jotka eivät menneet oppikouluun, menivät kansalaiskouluun, jossa opiskeltiin hyvin käytännöllisesti arki- ja työelämässä tarvittavia taitoja.
Käytännössä niille, joita koulu ei kiinnostanut, päätyivät helppoon ratkaisuun eli kansalaiskouluun muiden riesaksi. Hulinoitsijat myös. Kun kunnan koulut myllättiin peruskouluksi vuonna 1976, oppilaat siirtyivät kotiaan lähimpänä olevaan kouluun. Yhtäkkiä kouluissa olivat sekaisin lukutoukat, kädentaitajat, tulevaisuuttaan vielä pohtivat, laiskimukset ja hulinoitsijat. Samalla opetussuunnitelma mullistui, ja oppilaiden lisäksi opettajat olivat aivan uuden edessä. "Muuttunut oppilasaines" kuulostaa pahalta, mutta tarkoitan sillä vain sitä, että erilaiset ja eri tavoilla suuntautuneet oppilaat tungettiin isoihin luokkiin katsomatta siihen, mitä ja miten he olisivat halunneet ja osanneet opiskella. Tasokursseista ei vielä tuolloin tiedetty mitään.
Olen seuraillut näitä muutoksia koulun sisäpuolelta käsin. Alussa olin kansakoululainen, jossain vaiheessa yliopisto-opettaja ja olen opettanut suurin piirtein kaikkialla, missä opettaa voi. Mielipiteeni eivät välttämättä ole ns. virallisen kannan mukaisia.
Itse kävin kylläkin keskikoulun. Neljä vuotta kansakoulua ja viisi vuotta keskikoulua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kansa- ja oppikoululaiset liene jo haudassa. Tuskin ovat täällä kertomassa.
Mun vanhemmat elää vielä. Vähän yli seitenkymppisiä ovat.
Mun siskoni on 66v eikä ole vielä jäänyt edes eläkkeelle. Ja tosiaan kansakoulun ja oppikoulun käynyt hänkin. Mä olen 60 v ja kävin 4 vuotta kansakoulua ja sitten 5 vuotta oppikoulua. Sen jälkeen pääkaupunkiseudullekin tuli peruskoulu ja siirryin lukioon. En siis ole ollut päivääkään peruskoulussa, mutta en myöskään kahdeksaa vuotta oppikoulussa kuten isosiskoni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
... Yhtäkkiä kouluissa olivat sekaisin lukutoukat, kädentaitajat, tulevaisuuttaan vielä pohtivat, laiskimukset ja hulinoitsijat. ...
Neljällä alimmalla luokallahan asia oli aina ollut näin, mutta peruskoulun myötä tämä jatkui vielä viidennestä yhdeksänteen.
Vuosilukuja muisteleville sellainen juttu, että peruskoulu toteutettiin vuosina 1972-1977 vaiheittain, pohjoisesta etelään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Peruskoulu_Suomessa#Uudistusprosessi
Kurikysymystä voi ehkä lähestyä myös pohtimalla kurin ja itsekurin käsitteitä.
Vierailija kirjoitti:
Itse kävin kylläkin keskikoulun. Neljä vuotta kansakoulua ja viisi vuotta keskikoulua.
Sellainenkin oli. Oheisessa linkissä on mielenkiintoista tarinaa rinnakkaiskoulujärjestelmästä. Ei kannata luottaa ensimmäiseen vastaukseen, vaan hypätä suoraan V.V. Kandestoeberin erinomaiseen kommenttiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusaamista ei kansakoulussa suvaittu. Jos pojat kiskoi tyttöjä letistä, opettajat panivat heidät nurkkaan seisomaan. Ja kotiin ilmoitettiin myös. Minun aikanani ei enää lyöty karttakepillä näpeille, niin kuin joskus vielä aikaisemmin.
Häiriintyneimmät tai osaamattomimmat siirrettiin ns apukouluun. Silti oppivat ainakin lukemaan, mitä ei nykyaikana enää aina tapahdu.
Oppikoulussa (10-vuotiaasta lähtien) oli vielä jälki-istuntoja, jos ei käyttäytynyt kunnolla.
Opetus oli hyvää ja laadukasta. Kaikkien piti hiljaa kuunnella. Muistaakseni vasta lukiossa syntyi hyviä keskusteluja opettajien ja oppilaiden välille.
Meillä oli vielä eri oppikoulu pojille ja tytöille. Tyttöjen oppikoulu kesti vuoden pidempään, eroja oli ainakin ainepainotuksissa. Tytöille kieliä ja pojille matematiikkaa enemmän.
Milloin pitkä saksa alkoi oppikoulussa? Tapahtuiko se II-luokalla? Muistaako kukaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lauantait olivat koulupäiviä noin vuoteen 1971 asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä menin kansakoulun neljännen luokan jälkeen oppikouluun vuonna 1975.
En muista, että "kuria" olisi varsinaisesti pidetty. Kummassakin koulussa opettajat olivat auktoriteetteja, joiden nenälle ei hypelty. Oppilaille oli ihan selvää, että ihmisiksi piti olla, ja jollei ollut, sai siitä rapsut. Vanhempia ihmisiä muutenkin kunnioitettiin tai ainakin varottiin muuallakin kuin koulussa ihan eri tavalla kuin nykyisin.
Vuonna 1976 koulu muuttui kesän aikana peruskouluksi. Opettajat jatkoivat samalla oppikoulutyylillä, mutta vähitellen peruskouluperiaatteiden myötä ja oppilasaineksen muututtua perusteellisesti järjestys alkoi löystyä ja opettajien työkalut kadota.
80-luvun peruskoululaisena kiinnostaisi tietää, mitä tarkoittaa tuo "muuttunut oppilasaines"?
Hyvä kysymys. Vastaan oman kuntani perusteella.
Oppikouluun mentiin pääsykokeiden kautta. Piti olla motivaatiota ja valitettavasti myös rahaa, koska kirjat ja kaikki muu piti ostaa itse. Ainakin oppikoulusta saattoi päätyä erotetuksi, jollei opiskelu maistunut. Ja luokallekin jätettiin armotta.
Ne, jotka eivät menneet oppikouluun, menivät kansalaiskouluun, jossa opiskeltiin hyvin käytännöllisesti arki- ja työelämässä tarvittavia taitoja.
Käytännössä niille, joita koulu ei kiinnostanut, päätyivät helppoon ratkaisuun eli kansalaiskouluun muiden riesaksi. Hulinoitsijat myös. Kun kunnan koulut myllättiin peruskouluksi vuonna 1976, oppilaat siirtyivät kotiaan lähimpänä olevaan kouluun. Yhtäkkiä kouluissa olivat sekaisin lukutoukat, kädentaitajat, tulevaisuuttaan vielä pohtivat, laiskimukset ja hulinoitsijat. Samalla opetussuunnitelma mullistui, ja oppilaiden lisäksi opettajat olivat aivan uuden edessä. "Muuttunut oppilasaines" kuulostaa pahalta, mutta tarkoitan sillä vain sitä, että erilaiset ja eri tavoilla suuntautuneet oppilaat tungettiin isoihin luokkiin katsomatta siihen, mitä ja miten he olisivat halunneet ja osanneet opiskella. Tasokursseista ei vielä tuolloin tiedetty mitään.
Olen seuraillut näitä muutoksia koulun sisäpuolelta käsin. Alussa olin kansakoululainen, jossain vaiheessa yliopisto-opettaja ja olen opettanut suurin piirtein kaikkialla, missä opettaa voi. Mielipiteeni eivät välttämättä ole ns. virallisen kannan mukaisia.
Lisäänpä tähän pätkän tekstiä. Eksyin lukemaan koululaitoksen historiaa ja löysin tällaista. Oppikoulusta voinut päästä ulos luku- ja laskutaidottomana, kun ei päässyt sisäänkään. Ja pahanilkinen ei saanut olla.
"OPPIKOULUIHIN oli sisäänpääsykoe. Vielä vuonna 1954 pidettiin oppikoulun pääsytutkinto neljässä aineessa: uskonnossa, äidinkielessä, laskennossa ja maantiedossa. Tuon jälkeen annettiin uudet ohjeet. joiden mukaan pääsytutkinto pidettiin kahdessa aineessa: äidinkielessä ja matematiikassa. Lisäksi huomioon otettiin kansakoulun todistus ja kansakoulun opettajan lausunto. Oppikouluun sisäänpääsyn ehtona oli myös se, ettei oppilas ollut pahanilkinen. Oppikoulusta voitiin myös erottaa."
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2014/06/oppikoulun-kronikka.html
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Milloin pitkä saksa alkoi oppikoulussa? Tapahtuiko se II-luokalla? Muistaako kukaan?
Muistelen, että se alkoi juuri toisella luokalla. Englanti alkoi kansakoulun kolmannella ja ruotsi oppikoulun ekalla.
Vierailija kirjoitti:
Eikö kansa- ja oppikoululaiset liene jo haudassa. Tuskin ovat täällä kertomassa.
Sorry, elän vielä!
Kansakoulussa oli kovempaa kuria, oppikoulussa ei tarvinnut, kun tiesimme päässeemme sinne kokeiden kautta, ja vanhemmat tehneet selväksi, että jos emme ole siivolla siellä muiden yhtä onnekkaiden kanssa, kansalaiskouluun (kansakoulun jatke) pääsee nopeammin takaisin kuin älyääkään.
Eläköön Tyttönormaalilyseo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö kansa- ja oppikoululaiset liene jo haudassa. Tuskin ovat täällä kertomassa.
PK-seudulla siirryttiin peruskouluun vasta v 1977, moni on vielä ihan työelämässäkin.
Itse en ole käynyt yhtäkään vuotta peruskoulua.
Kansakoulussa oli kovempi kuri ilman muuta. Siellä otettiin luulot pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kansa- ja oppikoululaiset liene jo haudassa. Tuskin ovat täällä kertomassa.
Mun vanhemmat elää vielä. Vähän yli seitenkymppisiä ovat.
Mun siskoni on 66v eikä ole vielä jäänyt edes eläkkeelle. Ja tosiaan kansakoulun ja oppikoulun käynyt hänkin. Mä olen 60 v ja kävin 4 vuotta kansakoulua ja sitten 5 vuotta oppikoulua. Sen jälkeen pääkaupunkiseudullekin tuli peruskoulu ja siirryin lukioon. En siis ole ollut päivääkään peruskoulussa, mutta en myöskään kahdeksaa vuotta oppikoulussa kuten isosiskoni.
Olet kyllä käynyt 8 vuotta oppikoulua koska lukio laskettiin oppikouluksi kanssa.
Itse olen 61 v ja myös pk-seudulta.
Vierailija kirjoitti:
Muistaako kukaan, että oppilaita olisi teititelty oppikoulussa? Meillä oli luonnon- ja maantiedossa sodan käynyt miesopettaja, joka teititteli meitä jo oppikoulun ensimmäisellä luokalla. Se tuntui aika hassulta.
Edesmennyt sukulainen (synt. 1942) muisteli eläessään, että oppikoulussa opettajat yläluokilla siirtyivät teitittelemään niitäkin oppilaita, joita olivat aikaisemmin sinutelleet. En muista, mistä luokasta lähtien. Kuitenkin tämän perusteella oppilaiden teitittely oppikoulussa on ollut hyvinkin totta ainakin vielä 1950- ja 1960-lukujen taitteessa.
Vierailija kirjoitti:
Milloin pitkä saksa alkoi oppikoulussa? Tapahtuiko se II-luokalla? Muistaako kukaan?
Muistan hyvin! Meidän oppikoulussa ruotsi alkoi ekalla (siis kansakoulun luokat mukaan mukaan luettuna viidennellä) ja jos oli pitkän saksan luokalla, alkoi saksa seuraavana vuonna. Eli jos oli pitkän englannin luokalla, englanti alkoi silloin. Neljännellä meidän koulussa (luokka 8 jos kansakoulun luokat lasketaan) tuli sitten se englanti tai saksa, jota ei oltu aloitettu 2 vuotta aiemmin „pitkänä“.
Ihana Tyttönorssi!
Vierailija kirjoitti:
Kiusaamista ei kansakoulussa suvaittu. Jos pojat kiskoi tyttöjä letistä, opettajat panivat heidät nurkkaan seisomaan. Ja kotiin ilmoitettiin myös. Minun aikanani ei enää lyöty karttakepillä näpeille, niin kuin joskus vielä aikaisemmin.
Häiriintyneimmät tai osaamattomimmat siirrettiin ns apukouluun. Silti oppivat ainakin lukemaan, mitä ei nykyaikana enää aina tapahdu.
Oppikoulussa (10-vuotiaasta lähtien) oli vielä jälki-istuntoja, jos ei käyttäytynyt kunnolla.
Opetus oli hyvää ja laadukasta. Kaikkien piti hiljaa kuunnella. Muistaakseni vasta lukiossa syntyi hyviä keskusteluja opettajien ja oppilaiden välille.
Meillä oli vielä eri oppikoulu pojille ja tytöille. Tyttöjen oppikoulu kesti vuoden pidempään, eroja oli ainakin ainepainotuksissa. Tytöille kieliä ja pojille matematiikkaa enemmän.
Jälki-istunnot oli käytössä kyllä vielä ainakin 80-luvun peruskoulussakin. Älä kysy mistä tiedän... :P
Olen käynyt peruskoulua, kansakoulua, oppikoulun, lukion, yliopistot ym. Aloitettuani peruskoulussa muutin kuntaan jossa oli vielä kansakoulu. Kansakoulussa oli tiukka kuri, mutta luulen, että se riippui paljolti opettajasta. Oppikoulussa opettajillani taas ei ollut auktoriteettia tai vain harvoilla oli, mutta oli muuten hyviä opettajia, osa parempia kuin myöhemmin yliopistossa. Joskus oppikoulussa rehtori jakeli rangaistuksia, taisi erottaakin osan oppilaista. Peruskoulussa, jossa aloitin, kurinpitoa ei kai tarvittu niin matalalla luokka-asteella. Muuttaessani matematiikka korvautui laskennolla, joka tuntui heti järkevämmältä. Oppikoulussa oli taas matematiikkaa, jossa oli jo enemmän järkeä kuin 1. luokan matematiikassa aiemmin.
Kansakoulussani minun aikanani opettajana toiminut henkilö pitää minun edelleen tiiviisti yhteyttä. Hän tuli myöhemmin tutuksi muuta kautta mutta muistan hänet hyvin myös koulusta.
Muistaako kukaan, että oppilaita olisi teititelty oppikoulussa? Meillä oli luonnon- ja maantiedossa sodan käynyt miesopettaja, joka teititteli meitä jo oppikoulun ensimmäisellä luokalla. Se tuntui aika hassulta.