Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

täällä huolehditaan aina vaan 0-3-vuotiaista, entäs koululaiset, murrosikäiset, teinit?

Vierailija
06.09.2006 |

miksei täällä koskaan käydä tulikiven katkuisia keskusteluja teinien vanhempien kesken? ja leuhkita sillä kuka on parhaiten ja viisaiten juttelemalla lievittänyt teininsä maailmantuskaa. tms.



mä ymmärrän itsekin lukion psykan kurssit käyneenä (lol!) että ne nollasta kolmeen vuotta on tärkeät ihmisen perusturvallisuuden yms. rakentumisessa, mutta kai niidenkin jälkeen jotain tapahtuu? ja vanhemmilla on yhä riski tehdä kamalia virheitä ja toisaalta mahtavan viisaita ratkaisuja.

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
06.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta vaikea tässä esim. itse olisi lähteä keskustelemaan ajasta, joka omilla lapsilla koittaa vasta vuosikausien päästä...

Vierailija
2/11 |
06.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä, missä teinien vanhemmat juttelee. Kyl mua nekin jutut kiinnostaisi. Ne ajat ovat tuloss.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
06.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

itsellänikin on pieni lapsi enkä tosiaan tiedä isomman lapsen kasvattamisesta mitään. täällä tulee vaan usein semmoinen olo ettei niillä isommilla (vaikka 13v ja siitä eteenpäin) oo juuri väliäkään.



ap

Vierailija
4/11 |
06.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

huomaa, että elämässä on muutakin kun " pikkulapsi-juttuja" . Isompien lasten kanssa ehtii enemmän - ja toisaalta, tekeekin enemmän (harrastukset, koulu, yms).



Tämä palsta kuuluu kai tiettyyn elämävaiheeseen.



Kuitenkin, jos vaikka kysy tällä mitä voi antaa 11 vuotiaalle lahjaksi - niin ihania asiallisia vastauksia tulee.



Itselläni on 5 lasta (2v - 11v) ja aina silloin tällöin vaan ehdin lukea täällä

Vierailija
5/11 |
06.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

jotenkin mua on kuitenkin alkanut arveluttaa se henki täällä toisinaan, että maailma on pilalla jos 2-vuotias menee yöhoitoon.. siis tää " miksi teette lapsia jos ette halua olla niiden kanssa?"



ja sitten taas toisinaan kauhean julma ja v*ttumainen suhtautuminen isompiin lapsiin, esim. joissain pedofiliakeskusteluissa on nimitelty 13-vuotiaita " pikkupilluiksi" yms.



ehkä kyseessä ei tietenkään oo samat ihmiset, jotka näin kommentoi. henki tuntuu kuitenkin välillä olevan se että pienet lapset vaan on rakkaita ja suojelemisen arvoisia, isommat huolehtikoot itse asioistaan.



ap

Vierailija
6/11 |
06.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Välillä kyllä on havaittavissa melkoista hälläväliä asennoitumista isompiin lapsiin. Ne ovat niitä räkänokkia, jotka pilaavat puistokäynnit (jos esim. alakouluikäinen vielä uskaltautuu puistoon, niin heti vähintään yksi 8 kk vanhan äiti juoksee tänne valittamaan), tekevät muuten pahojaan ja jos ovat tyttöjä, niin muuttuvat hyviä miehiä vietteleviksi pikkuhuoriksi viimeistään 12-vuotiaana.



Täällä on ihmisiä, jotka saavat sydärin pelkästä ajatuksesta, että joku vie roskat vauvan nukkuessa sisällä, mutta samaan aikaan uskovat, että 13-vuotias on jo melkein aikuinen eikä tarvitse mitään suojelua tai huolenpitoa. Mutta varmasti mieli muuttuu, kun ne omatkin kullannuput kasvavat. Alkavat teini-ikäisetkin näyttää todella pieniltä vielä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
06.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsestani on tullut loistava paketti, oma persoona, hyvällä ja kauniilla käytöksellä varustettuna ; )



Pienenä lapsi kasvatetaan ja ohjataan sen jälkeen ikään kuin katsotaan mihin se riitti.



Murrosikästä tai teiniä on vaikeampi saada enää " ruotuun" jos on pohjatiedot ja elämäntaidot hukassa.

Vierailija
8/11 |
06.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

joten kyllä se keskustelu pyörii pienten ympärillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
06.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen antanut itseni ymmärtää, että lapsilla tulee ja menee kehitys- ja herkkyyskausia ja jos joku tärkeä asia on jäänyt vajavaiseksi edellisellä herkkyyskaudella, sitä voidaan korjata sitten seuraavalla. Ja että lapset ovat erittäin joustavia ja kykeneviä poimimaan niitä tarvittavia paloja silloinkin, kun kaikki ei ole niin ihanteellista.

Vierailija:


Lapsestani on tullut loistava paketti, oma persoona, hyvällä ja kauniilla käytöksellä varustettuna ; )

Pienenä lapsi kasvatetaan ja ohjataan sen jälkeen ikään kuin katsotaan mihin se riitti.

Murrosikästä tai teiniä on vaikeampi saada enää " ruotuun" jos on pohjatiedot ja elämäntaidot hukassa.

Vierailija
10/11 |
06.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

meitä vanhempia. Ja se on hyvä niin! (esi)murrosikäisen kanssa elämä on ihan erilainen, siinä sinulla on jo aika valmis ihminen edessä. Kaikki se mistä me olimme huolissamme vauva/pikkulapsi aikana tuntuu yht' äkkia ihan pieneltä ja mitättömältä. Sananlasku " pieni lapsi, pienet murheet - iso lapsi, isot murheet" on itse asiassa ihan totta.



En osa tätä sanoa hyvin, äidinkielenikaan ei ole Suomea. Mutta nyt kun olen nähnyt jo kun viidestä ihan avuottomasta vauvasta on tullut leikki-ikäisiä, kouluikäisiä, esimurrosikaisiä - niin huomaan vasta, miten antoisa jokainen vaihe on meille vanhemmille. Ja kuitenkin, erityisesti esikoinen saa vieläkin tuntea meidän vanhempien epävarmuus ja kokeilu. Yhtä eksyksessä hänen kanssaan välillä olen kun pikkuvauvan kanssa.



Kuitenkin apua ei löydy ennä tämän tyypisessä palstassa - vaan ehkä parhaiten keskustelemalla koulukavereiden vanhempien, opettajien yms kanssa. Ei ole myöskään ennä neuvola johon vaan soiteta.



Mutta oikeassa olet, vauvoista kasvaa koululaisia, murrosikäisiä ja lopussa aikuisia. Ja me vanhemmat kasvamme heidän kanssaan. Minä olen kiitollinen lapsistani, joka näyttävät minulle joka päivä, että asioilla on monta puolta. Elämä on virta, koskaan ei tiedä mihin se meidät vie...



t.

7

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
06.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


kun Suomessa jo alakoululaiset on yksinään tuntikausia ja huolehtivat omista asioistaan. Kyllä se lapsi tarvitsee aika paljon huolenpitoa vielä koululaisenakin. Huolenpidon muodot vaan muuttuu. Tai pitäisi muuttua. Isommatkin lapset kaipaavat vanhempien tukea ja läsnäoloa, kiinnostuneisuutta ja juttelua, vaikka käytännön asioista selviäsivätkin melko itsenäisesti.



Olen ap:n kanssa samaa mieltä, että liikaa korostetaan niitä 0-3 ikävuosia.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kahdeksan yksi