Lue keskustelun säännöt.
Miksi aina lahjoitetaan vain lasten hyvinvoinnin hyväksi?
25.12.2014 |
Eli miksi kaikki keräykset nykyään liittyy jotenkin lapsiin/lapsiperheisiin? Sairaaloiden lastenosastot saattavat saada kalliita lahjoituksia, kun samaan aikaan esim. syöpäosastoilla on tiukkaa.
Minun mielestä aika kapeakatseista panostaa vain lapsiin.
Oletteko lahjoittajat miettineet että mitä jos vaikka itse sairastutte syöpään tai vaikka sydänsairauteen ? Entäs jos se lapsiperheen äiti sairastuu? Eikös se siinä vaiheessa olisi lapsen hyvinvoinnin kannalta paras jos äiti saisi kunnon tutkimukset ja hoidot nopealla aikataululla?
Entäs sitten kun ne lapset onkin yhtäkkiä nuoria ja aikuisia? Jos heillä on joku perussairaus jota hoidetaan lapsena tehokkaasti mutta sitten aikuisena eivät saakaan hyvää hoitoa, niin onko siinä järkeä?
Entäs vanhukset? Hyvä saattohoito? Yksinäiset ja syrjäytyneet? Ihan sama vai, koska heitä ei ole niin mediaseksikästä ja muodikasta auttaa kuin lapsia?
Seuraavan kerran kun lahjoitat, mieti välissä jokin muukin kohderyhmä. Jos ainoastaan lapsia autetaan, se on huono juttu yhteiskunnalle.
Kommentit (7)
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 16:02"]Eikö muka aikuiset saa hoitoa sairauksiinsa?
[/quote]
Saa, mutta harvoin järjestetään isoja keräyksiä/lahjoituksia aikuisten sairauksien hoidon hyväksi tai muutenkaan aikuisten hyväksi. Itseäni kiinnostaisi ainakin auttaa ihan tavallisia yksinäisiä ja syrjäytyneitä ihmisiä enemmän kuin lapsiperheitä tällä hetkellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja perustelisin tuota niin että lapsiperhe on kuitenkin perhe, jolla usein on tukiverkosto ja esim. lasten hoitoapua monelta taholta saatavana. Mutta yksinäinen, yksin elävä aikuinen jolla ei syystä taikka toisesta ole ketään saattaa olla aivan totaalisen yksin vailla apua vaikka kun sattuu ssairastuminen. Ap.
No onhan noita rintasyöpäkeräyksiä jne.
No ehkä lapset on sellainen ryhmä, joille on helpompi kerätä rahaa ja ihmiset antaa mieluummin. Kuin vaikka asunnottomille.
Olen kyllä itse huomannut saman. Ja jos miettii hyväntekeväisyyttä valtameren takana, niin on myös tiedostettu se, että hyväntekeväisyyden kohde pitää olla mielellään avuton, söpö, viaton. Ja myös sellainen, jonka olo kohenee hienolla tavalla lahjoitusten avulla. Joku 30 vuotta päihderiippuvainen ei välttämättä mene niin helposti tähän ajatukseen. Lasten auttamiseen liittyy aina se, että apu mahdollistaa sen, että heistä voi sitten "tulla mitä vain elämässä".
Sotavetraaneille on kerätty vuosikymmnet. Tänä vuonna yhteisvastuukeräyksessä saattohoitoon. Olen hoitaja ja mielestäni suurin tarve ei ole rahasta vaan läsnäolijoista. Eli vapaaehtois seuranpitäjistä. Kuten on varmasti helppo nähdä raha ei riitä kaikkeen mitä pitäisi tehdä ja sen lisäksi olla läsnä. Aina jää joku porukka jota verovaroin tai muuten ei tueta riittävästi mutta niinhän tämä menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sillä etteikö myös lasten auttaminen olisi tärkeää, mutta suomessa ylipäätään on yksinäiset aikuiset heitteillä.
Esim. sosiaalituet ovat lapsiperheille niin isot ettei varmasti ole hätäpäivää, toisin on eläkeläisten laita tai vaikka yksinäisen työttömän aikuisen : muutama satanen/kymppi kuukaudessa millä pitää pärjätä eikä henkistä apuakaan saa mistään.
Suomessa lapsiperheiden asiat ovat jo niin hyvät, että nyt olisi aika keskittyä yksinäisiin vanhuuksiin,aikuisiin,mielenterveys potilaisiin ym.ym.
Eikö muka aikuiset saa hoitoa sairauksiinsa?