Poistettu aihe: vanhempani huutokaupattiin Suomessa 30-luvulla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä hämmentävää, koska huutolaisuudesta luovuttiin virallisesti jo ihan 1920-luvun alussa. Mutta mitäpä muuta tuo on ollut, kuin sitä, että pitäjä on ulkoistanut sosiaalipalvelut, ja kilpailuttaa palveluntarjoajat, niin että halvimman tarjouksen tehnyt voittaa. Sii s ihan sama periaate kuin nykyään.

No minne muulle ne olisi sitten pitänyt sijoittaa? Lastenkodit, jos niitä silloin oli, taisivat olla vielä karmempia paikkoja kuin yksityiskodit maalla.

Tuli piiskaa tai suolivyötä pitkin selkää vaikkei mitään olisi tehnyt. Meno oli raakaa, kun eivät olleet omia lapsia. Tytöistä tuli patjoja jo 12v iässä.

Eiköhän vyötä saanut moni omiltakin vanhemmiltaan ja kylmää kyytiä, köyhyyttä ja työtä riitti sen ajan ihmisillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä hämmentävää, koska huutolaisuudesta luovuttiin virallisesti jo ihan 1920-luvun alussa. Mutta mitäpä muuta tuo on ollut, kuin sitä, että pitäjä on ulkoistanut sosiaalipalvelut, ja kilpailuttaa palveluntarjoajat, niin että halvimman tarjouksen tehnyt voittaa. Sii s ihan sama periaate kuin nykyään.

No minne muulle ne olisi sitten pitänyt sijoittaa? Lastenkodit, jos niitä silloin oli, taisivat olla vielä karmempia paikkoja kuin yksityiskodit maalla.

Tuli piiskaa tai suolivyötä pitkin selkää vaikkei mitään olisi tehnyt. Meno oli raakaa, kun eivät olleet omia lapsia. Tytöistä tuli patjoja jo 12v iässä.

Eiköhän vyötä saanut moni omiltakin vanhemmiltaan ja kylmää kyytiä, köyhyyttä ja työtä riitti sen ajan ihmisillä.

Ihanaa, kuinka paljon empatiaa osoitat kaltoinkohdeltuja lapsia kohtaan. Ihan sydäntä lämmittää.

Olen myös tavannut miehen, joka pienessä savolaisessa kunnassa joutui huutokaupatuksi 1930-luvulla, ennen talvisotaa.

Hän kertoi, että hänen onnensa oli sodan syttyminen, jonka seurauksena hän PÄÄSI Ruotsiin sotalapseksi. Siellä häntä hoidettiin hyvin ja kohdeltiin inhimillisesti. Hän kertoi, että niiden kokemusten ansiosta hän pystyi vaikeiden kasvuvuosien jälkeen aikuisena lopulta pääsemään eroon psyykkisistä vaurioistaan ja kokemustensa painolastista, joita hänelle Suomessa pikkulapsiaikana tuli. Hän on tällä hetkellä vähän yli 90-vuotias, ja kokemukset huutolaisuudesta sijoittuivat 1930-luvun puoliväliin-loppupuolelle, jolloin hän oli 5-7 -vuotias. Ei silti ikinä unohda kokemaansa. 

Nyt ei puhuta 1800-luvun nälkä*vuosista vaan vauraasta 30 -luvusta. Näitä ihmisiä on vielä meidän keskuudessa. Ei ole kaikki nähneet nälkää silloin eikä ole käytetty enää tehtaissa lapsi*työvoimaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin näitä huutokauppoja vielä järjestettiin? Sotien jälkeen ei varmaankaan enää? Mitä se joku kirjoitti, että käytäntö kiellettiin jo 20-luvun alussa?!

Eilen näytetyssä dokkarissa sanottiin muistaakseni että 1935 oli viimeinen tunnettu tapaus.

Tämänkin jälkeen niitä kyllä järjestettiin, talvisotaan asti.

Ne vaan merkittiin pöytäkirjaan "neuvotteluina" tai joinakin vastaavina, tarkoituksena piilottaa tilanteen todellinen luonne ja tarkoitus.

Isoisäni oli huutolainen. En koskaan tavannut häntä, mutta tiesin että hänelle oli tärkeää että kaikki 9 lasta koulutetaan ja lapsille ostettiin musiikki-instrumentteja ja saivat opetella soittamaan. Töitä hekin tekivät maatilalla, mutta toki vähemmän kuin huutolaislapsi.

Ikinä ei historian tunnilla puhuttu tällaisesta mitään. Annetaan ymmärtää, ettei Suomessa mitään orjia ja työleirejä ole koskaan ollutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä hämmentävää, koska huutolaisuudesta luovuttiin virallisesti jo ihan 1920-luvun alussa. Mutta mitäpä muuta tuo on ollut, kuin sitä, että pitäjä on ulkoistanut sosiaalipalvelut, ja kilpailuttaa palveluntarjoajat, niin että halvimman tarjouksen tehnyt voittaa. Sii s ihan sama periaate kuin nykyään.

No minne muulle ne olisi sitten pitänyt sijoittaa? Lastenkodit, jos niitä silloin oli, taisivat olla vielä karmempia paikkoja kuin yksityiskodit maalla.

Tuli piiskaa tai suolivyötä pitkin selkää vaikkei mitään olisi tehnyt. Meno oli raakaa, kun eivät olleet omia lapsia. Tytöistä tuli patjoja jo 12v iässä.

Eiköhän vyötä saanut moni omiltakin vanhemmiltaan ja kylmää kyytiä, köyhyyttä ja työtä riitti sen ajan ihmisillä.

Ihanaa, kuinka paljon empatiaa osoitat kaltoinkohdeltuja lapsia kohtaan. Ihan sydäntä lämmittää.

Se oli sen ajan sosiaalihuoltoa. Kaikilla ei käynyt hyvä tuuri sijoituspaikan suhteen, joillakin kävi, mutta ei nykyäänkään sijaisperhehuolto ole kaikille ongelmatonta.

Oma perhekin voi olla lapselle pahin paikka (Vilja Erika). Pelkkä kauhisteluko kiinnostaa? Sillä ei pitkälle pötkitä.

Suomi on aina ollut tosi köyhä ja Karu maa.

Raskas, köyhä kohtalo usein.

Tämä raskas, kova historia näkyy yhä suomessa mm kansan köyhyytenä, arkuutena ja alasmaislaisuutena.

Suomalaisilla on huono itsetunto. Suomalaisia on moukaroinut niin ruotsi, Venäjä, Neuvostoliitto kuin oma hallintokin.

Länsi Euroopassa nämä asiat on aivan eri tolalla. Tulemme kaukana takaa, suurelta takamatkalta

Vierailija kirjoitti:

Isoisäni oli huutolainen. En koskaan tavannut häntä, mutta tiesin että hänelle oli tärkeää että kaikki 9 lasta koulutetaan ja lapsille ostettiin musiikki-instrumentteja ja saivat opetella soittamaan. Töitä hekin tekivät maatilalla, mutta toki vähemmän kuin huutolaislapsi.

Ikinä ei historian tunnilla puhuttu tällaisesta mitään. Annetaan ymmärtää, ettei Suomessa mitään orjia ja työleirejä ole koskaan ollutkaan.

Miten niin? Maaorjuus eli torpparilaitos osaltaan syöksi Suomen sisällissotaan 1918.  Historiassamme on paljon orjuutta (Ruotsi ja Venäjä) ja on tänäänkin. Mitä muuta on kuin orjuutta kituuttaa pienellä palkalla, kun muut saavat moninkertaisen korvauksen työstään ja toisten ei tarvitse tehdä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä hämmentävää, koska huutolaisuudesta luovuttiin virallisesti jo ihan 1920-luvun alussa. Mutta mitäpä muuta tuo on ollut, kuin sitä, että pitäjä on ulkoistanut sosiaalipalvelut, ja kilpailuttaa palveluntarjoajat, niin että halvimman tarjouksen tehnyt voittaa. Sii s ihan sama periaate kuin nykyään.

Varmaan virallisesti näin. Miksipä luopua helposta keinosta. Aiemmin näkemässäni dokumentissa vanha nainen kertoi miten oli nälässä ja sai henkensä pitimiksi syödä sioille tarkoitettuja jätteitä. Voin vain kuvitella mitä isä on kokenut, ei koskaan puhunut siitä sanallakaan, niin kuin ei sodastakaan. Tuskin oli mikään lämmin sijoitusperhe.

Usein niitä muita keinoja ei ollut.

Kuntien talous oli mitä oli.

Kalle Päätalo on kuvannut tätä hyvin Iijoki-sarjassaan.

Aina on muita keinoja kuin lasten kaltoinkohtelu. Kaltoinkohtelu on valinta.

Jälkiviisaus se onkin sitä parasta viisautta. Kiva huudella sinne n. sadan vuoden päähän menneisyyteen, ettei noin olisi saanut toimia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä hämmentävää, koska huutolaisuudesta luovuttiin virallisesti jo ihan 1920-luvun alussa. Mutta mitäpä muuta tuo on ollut, kuin sitä, että pitäjä on ulkoistanut sosiaalipalvelut, ja kilpailuttaa palveluntarjoajat, niin että halvimman tarjouksen tehnyt voittaa. Sii s ihan sama periaate kuin nykyään.

Varmaan virallisesti näin. Miksipä luopua helposta keinosta. Aiemmin näkemässäni dokumentissa vanha nainen kertoi miten oli nälässä ja sai henkensä pitimiksi syödä sioille tarkoitettuja jätteitä. Voin vain kuvitella mitä isä on kokenut, ei koskaan puhunut siitä sanallakaan, niin kuin ei sodastakaan. Tuskin oli mikään lämmin sijoitusperhe.

Usein niitä muita keinoja ei ollut.

Kuntien talous oli mitä oli.

Kalle Päätalo on kuvannut tätä hyvin Iijoki-sarjassaan.

Aina on muita keinoja kuin lasten kaltoinkohtelu. Kaltoinkohtelu on valinta.

Jälkiviisaus se onkin sitä parasta viisautta. Kiva huudella sinne n. sadan vuoden päähän menneisyyteen, ettei noin olisi saanut toimia.

Kyllä me nyt rohjetaan kaivella kaikkea muutakin ennen tehtyä ja sanoa suoraan että ei mennyt ihan oikein. Mikä tässä on tabu ettei tästä saa puhua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä hämmentävää, koska huutolaisuudesta luovuttiin virallisesti jo ihan 1920-luvun alussa. Mutta mitäpä muuta tuo on ollut, kuin sitä, että pitäjä on ulkoistanut sosiaalipalvelut, ja kilpailuttaa palveluntarjoajat, niin että halvimman tarjouksen tehnyt voittaa. Sii s ihan sama periaate kuin nykyään.

No minne muulle ne olisi sitten pitänyt sijoittaa? Lastenkodit, jos niitä silloin oli, taisivat olla vielä karmempia paikkoja kuin yksityiskodit maalla.

Tuli piiskaa tai suolivyötä pitkin selkää vaikkei mitään olisi tehnyt. Meno oli raakaa, kun eivät olleet omia lapsia. Tytöistä tuli patjoja jo 12v iässä.

Eiköhän vyötä saanut moni omiltakin vanhemmiltaan ja kylmää kyytiä, köyhyyttä ja työtä riitti sen ajan ihmisillä.

Ihanaa, kuinka paljon empatiaa osoitat kaltoinkohdeltuja lapsia kohtaan. Ihan sydäntä lämmittää.

Se oli sen ajan sosiaalihuoltoa. Kaikilla ei käynyt hyvä tuuri sijoituspaikan suhteen, joillakin kävi, mutta ei nykyäänkään sijaisperhehuolto ole kaikille ongelmatonta.

Oma perhekin voi olla lapselle pahin paikka (Vilja Erika). Pelkkä kauhisteluko kiinnostaa? Sillä ei pitkälle pötkitä.

Joskus ihmiset tarvitsevat sen, että heidän kokemat kauheudet tulevat näkyväksi. Miksi ne pitäisi lakaista maton alle? Katolisen kirkon tekemiset ovat yhtä lailla nyt tarkastelussa, vaikka on ollut "ajan tapa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä hämmentävää, koska huutolaisuudesta luovuttiin virallisesti jo ihan 1920-luvun alussa. Mutta mitäpä muuta tuo on ollut, kuin sitä, että pitäjä on ulkoistanut sosiaalipalvelut, ja kilpailuttaa palveluntarjoajat, niin että halvimman tarjouksen tehnyt voittaa. Sii s ihan sama periaate kuin nykyään.

No minne muulle ne olisi sitten pitänyt sijoittaa? Lastenkodit, jos niitä silloin oli, taisivat olla vielä karmempia paikkoja kuin yksityiskodit maalla.

Tuli piiskaa tai suolivyötä pitkin selkää vaikkei mitään olisi tehnyt. Meno oli raakaa, kun eivät olleet omia lapsia. Tytöistä tuli patjoja jo 12v iässä.

Eiköhän vyötä saanut moni omiltakin vanhemmiltaan ja kylmää kyytiä, köyhyyttä ja työtä riitti sen ajan ihmisillä.

Ihanaa, kuinka paljon empatiaa osoitat kaltoinkohdeltuja lapsia kohtaan. Ihan sydäntä lämmittää.

Se oli sen ajan sosiaalihuoltoa. Kaikilla ei käynyt hyvä tuuri sijoituspaikan suhteen, joillakin kävi, mutta ei nykyäänkään sijaisperhehuolto ole kaikille ongelmatonta.

Oma perhekin voi olla lapselle pahin paikka (Vilja Erika). Pelkkä kauhisteluko kiinnostaa? Sillä ei pitkälle pötkitä.

Myös katolinen kirkko on harjoittanut sosiaalihuoltoa vaikkapa eskimoille. Silti on haluttu tuoda esille lasten kaltoinkohtelu, kuolemat ja seksuaalinen hyväksikäyttö.

Samoin on tuotu viime vuosina esille vammaisten kohtelu entisinä sosiaalihuollon aikoina.

Nosto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä hämmentävää, koska huutolaisuudesta luovuttiin virallisesti jo ihan 1920-luvun alussa. Mutta mitäpä muuta tuo on ollut, kuin sitä, että pitäjä on ulkoistanut sosiaalipalvelut, ja kilpailuttaa palveluntarjoajat, niin että halvimman tarjouksen tehnyt voittaa. Sii s ihan sama periaate kuin nykyään.

No minne muulle ne olisi sitten pitänyt sijoittaa? Lastenkodit, jos niitä silloin oli, taisivat olla vielä karmempia paikkoja kuin yksityiskodit maalla.

Tuli piiskaa tai suolivyötä pitkin selkää vaikkei mitään olisi tehnyt. Meno oli raakaa, kun eivät olleet omia lapsia. Tytöistä tuli patjoja jo 12v iässä.

Eiköhän vyötä saanut moni omiltakin vanhemmiltaan ja kylmää kyytiä, köyhyyttä ja työtä riitti sen ajan ihmisillä.

Ihanaa, kuinka paljon empatiaa osoitat kaltoinkohdeltuja lapsia kohtaan. Ihan sydäntä lämmittää.

Se oli sen ajan sosiaalihuoltoa. Kaikilla ei käynyt hyvä tuuri sijoituspaikan suhteen, joillakin kävi, mutta ei nykyäänkään sijaisperhehuolto ole kaikille ongelmatonta.

Oma perhekin voi olla lapselle pahin paikka (Vilja Erika). Pelkkä kauhisteluko kiinnostaa? Sillä ei pitkälle pötkitä.

Joskus ihmiset tarvitsevat sen, että heidän kokemat kauheudet tulevat näkyväksi. Miksi ne pitäisi lakaista maton alle? Katolisen kirkon tekemiset ovat yhtä lailla nyt tarkastelussa, vaikka on ollut "ajan tapa".

Ei tarvitse lakaista maton alle. Huutolaisen jälkeläisen on kuitenkin turhaa ikään kuin uhriutua asian tiimoilta itse, mikä on erittäin vastenmielinen ja yleinen piirre keskusteluissa nykyään. Kaikkien meidän sukulaisten historiassa on kaltoin kohdeltuja ihmisiä. 

Efv

Vierailija kirjoitti:

Tämä on aika musta tahra Suomen historiassa. Varmasti paljon ylisukupolvista osattomuutta kumpuaa tästä.

Aika oli aivan eri se pitää muistaa. Kyllä muissa maissa oli yhtä karua tai karumpaakin.