Ahdistaa... erityislapseni synttärit tulossa, miten mahtaa mennä... apua?
Lapsi itse haluaa kutsua päiväkodista poikia synttäreilleen, joiden kanssa leikkii (satunnaisesti). Pelkään, ettei kukaan tule ja jos tulee niin miten kaikki menee. Lapsi menee ihan omiin tiloihin, kun on liian jännää, ja mikä vaan voi olla liian jännää. Synttärit sitä ainakin satavarmasti ovat. Nyt kuitenkin suunnittelee niitä innolla ja on jo haaveillut tietynlaisesta kakustakin ja siitä, kuinka joku kaveri sitten tapaa hänen lemmikkinsä jne. Ihanasti siis suunnittelee ja täytyyhän ne juhlat järjestää, mutta sisälläni on pieni pelko, miten kaikki menee..
Miten te erityisten äidit olette selvinneet näistä tilanteista? Meillä asia vielä uusi, aina ollut vaikeaa lapsen kanssa, mutta diagnoosia ollaan kovasti sorvaamassa ja toistaiseksi se on vielä vain "erityinen oppimishäiriö", mutta muuttunee ainakin ADD:ksi, ja autistisia piirteitä on myös. Sosiaaliset tilanteet ovat todella haastavia. Lapsi on ollut itse vain yksillä synttäreillä, ja ne olivat suoraan sanoen aika katastrofi. Päikkykavereiden synttäreille ei ole kutsuttu, joten pahoin pelkään... :( En kestä, jos lapsen toiveet murskautuvat ja homma menee pieleen. On jo itse usein iltaisin itkuinen, jos joku tilanne on mennyt huonosti - ei vaan voi itselleen mitään, vaikka kuinka sanoitetaan niitä tilanteita etukäteen ja puidaan jälkikäteen.
Taas yksi asia lisää, mistä voi olla kateellinen tavislasten vanhemmille. Tämä on aika sydäntäraastavaa. Kyllä, myönnän että ensimmäisen kerran elämässäni olen ihan tosissani välillä kateellinen ihmisille, jotka puolihuolimattomasti postaavat vaikka facebookiin juttuja täydellisistä lapsistaan, ja väliin voi vielä heittää jonkun kivan "muuten hyvä mutta joku adhd-tapaus pilasi tehokkaasti tunnelmaa" kommentin.
Kommentit (5)
Lapsella ei ole serkkuja tai muita sukulaislapsia, se ratkaisisi ongelman. Täytyy varmaan tosiaan tehdä niin, että soittelen ne vanhemmat läpi jos ei muuten kuulu mitään. Kavereilla on kyllä lapsia, mutta eivät ole ollenkaan läheisiä lapseni kanssa eivätkä juurikaan tapaa, joten tuntuu vähän hassulta ehkä heitä kutsua? Lisäksi kaverit jäisivät varmaan kutsuille, ja se on omiaan lisäämään lapseni hermostuneisuutta, jos on enemmän vierasta väkeä paikalla...
ap
Etkö voisi ottaa yhteyttä kutsuttujen lasten vanhempiin ja kysyä, ovatko tulossa? Onko lapsella serkkuja tjms. samanikäisiä lapsia tai muita sukulaisia, jotka voisit kutsua vieraiksi?
Ei kai kukaan postaa tuollaisia sivukommentteja, mikä idiootti. Tsemppiä sinulle, äidin elämä on monella tapaa raastavaa.
Mulla ei ole ongelmaan ratkaisua mutta voimia! Voisittehan kutsua varmuudeksi sukulaisia samoihin juhliin niin ainakin olisi varmaa että joku tulee :) mulla tuli itku luettuani sun tekstin :/
[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 01:45"]
Ei kai kukaan postaa tuollaisia sivukommentteja, mikä idiootti. Tsemppiä sinulle, äidin elämä on monella tapaa raastavaa.
[/quote]
Kiitos, niin se on... Mutta kyllä näitä humble brag -tapauksia on käsittämätön määrä, ja muita lapsia (huonosti syystä tai toisesta käyttäytyviä tai muuten vaan rasittavia kyllä dissataan myös. Adhd tuntuu olevan ihan yleinen synonyymi rasittavalle lapselle, joka pilasi oman täydellisen lapsosen tärkeän hetken). Näin koulujen loppumisen ja päiväkotien joulujuhlien jälkeen fb täyttyy hienoista todistuksista ja enkelikuvaelma-otoksista. Meillä "hieman" erilainen kokemus joulujuhlasta... Samaan aikaan kaverini kertoi vähän vanhemman lapsensa kivoista synttäreistä, jotka olivat menneet niiiin hienosti lukuunottamatta yhtä "aadeehoodeeta", joka ikävä kyllä oli eksynyt paikalle. Tällaista tapahtuu oikeasti aika paljon ja kyllä se kirpaisee. En ole vielä ollenkaan sinut sen kanssa, että oma rakas lapsi onkin se erilainen.
ap