Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitäs jos ei ole elämässä mitään tavoitteita?
21.12.2014 |
Tällaista tässä aamutuimaan pohdiskelen. Minulla ei oikeastaan ole elämälleni mitään tavoitteita, ja vaikka se saattaa tavallaan kuulostaa siltä, että onpas aika rentoa, niin se on oikeasti aika lamaannuttavaa. En minä näe mitään syytä ponnistella opinnoissa (olen näitä paljon parjattuja - syystäkin - ikuisuusopiskelijoita), ei kiinnosta valmistuminen, minulle on ihan sama mitä työtä joskus saan vai jäänkö vaikka työttömäksi sitten... En halua lapsia, en omistusasuntoa. Parisuhteen haluaisin, mutta jos ei sopivaa kumppania vastaan tule niin minkäs minä sille mahdan.
Mutta jos en vakavasti sairastu tai joudu onnettomuuteen tms. (mitä en toki toivokaan...) niin elämää on kuitenkin jäljellä odotteen mukaan noin 60 vuotta. 60! Mitä ihmettä minä muka teen 60 vuotta, kun ei mikään kiinnosta? Kaikki on minulle vaan "ihan sama". Tuntuu että olen ihan umpikujassa jo nyt, vaikka ikää on vielä alle 25v. Ei mitään päämääriä, pelkkää turhauttavaa haahuilua päivästä ja vuodesta toiseen. En edes muista, milloin viimeksi olisin pidemmän aikaa ollut ns. onnellinen. Toki joitain ilonhetkiä aina silloin tällöin on, kivoja tapahtumia tai hyviä keskusteluja ystävien kanssa, mutta suurimmaksi osaksi elämä on vain ankeaa ja harmaata.
Olen oikeasti kateellinen kaikille teille, jotka haaveilette vaikka ihan yksinkertaisistakin jutuista, kuten siitä asunnosta ja perheestä. Tavoitteet varmasti auttavat elämässä eteenpäin... tai pystyy edes elämään. Minun "elämäni" on tällaista turhaa jumittamista.
Kommentit (32)
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 08:33"]
Entä sitten kun on kaikki tavoitteet saavutettu kolmekymppisenä. Mitä sitten? Itsellä on perhe, oma asunto, auto ja työpaikka. Mitä tässä elämässä vielä voi tavoitella? Itsekin ihan lamaantunut tähän tilanteeseen kun ei ole enää mitä saavuttaa :(
[/quote]Lapsenlapset? Rohkaista lapsia sellaiseen suuntaan, että hekin voivat saavuttaa saman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 08:34"]
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 08:33"]
Entä sitten kun on kaikki tavoitteet saavutettu kolmekymppisenä. Mitä sitten? Itsellä on perhe, oma asunto, auto ja työpaikka. Mitä tässä elämässä vielä voi tavoitella? Itsekin ihan lamaantunut tähän tilanteeseen kun ei ole enää mitä saavuttaa :(
[/quote]Lapsenlapset? Rohkaista lapsia sellaiseen suuntaan, että hekin voivat saavuttaa saman.
[/quote]
Ja urallahan voi tietysti edetä, vai oletko jo nyt ihan huippuduunissa? :) Ja itseään voi kehittää ja kouluttaa myös muutenkin, kuin tutkinnon toivossa.
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 08:33"]
Entä sitten kun on kaikki tavoitteet saavutettu kolmekymppisenä. Mitä sitten? Itsellä on perhe, oma asunto, auto ja työpaikka. Mitä tässä elämässä vielä voi tavoitella? Itsekin ihan lamaantunut tähän tilanteeseen kun ei ole enää mitä saavuttaa :(
[/quote]
Eikö ainakin niistä lapsista ole iloa senkin jälkeen kun ne on tehty, parhaassa tapauksessa koko loppuelämäsi? Samoin parisuhteesta?
ap
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 08:22"]
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 07:54"]
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 07:45"]
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 07:28"]
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 07:20"]
Olet luultavasti keskivertoa älykkäämpi.
itse ajattelen aika lailla samoin. Hintana siitä on parisuhdettomuus.
[/quote]
Keskivertoa älykkäämpi? Luulisi, että jos olisin edes keskivertoälykäs, niin viitsisin vaikka valmistuakin tai osaisin etsiä jotain suuntaa elämälleni. Epäilen pikemminkin olevani keskivertoa typerämpi. Toki riippuu, miten älykkyys mitataan. Tuostahan on kiistelty vuosikaudet, eikä vieläkään ole mitään yleismaailmallista täysin pätevää objektiivista älykkyyden mittaria...
Johtaako päämäärättömyys myös siihen, ettei parisuhdettakaan saa...? Olenhan minä noita selittäviä tekijöitä välillä yrittänyt miettiä, olen tosin vain päätynyt sitten ajattelemana, että eipä vaan ole sopivaa tullut vastaan. Toisaalta enpä ole hirveän aktiivisesti jaksanut etsiäkään, joten ehkä tuo jotain selittääkin.
ap
[/quote]
"Normaali" lammas (nainen) ei ikinä edes mieti tai kyseenalaista mitä sinä ap aloituksessasi.
Ajatelepa, mitä vastavalla tavoin ajattelevalle miehelle käy elämässä. Naiset ovat täysin laumaeläimiä ja auktoriteettiuskovaisia konformisteja. Jos mies ei ala elämään yleisen elämisen normin (elinikäinen työ, omistusasunto, parisuhde, lapset, auto jne.) mukaisesti, vaan kyseenalaistaa sen, niin mies menee vaihtoon tai ei koskaan edes ole potentiaalinen kumppani.
[/quote]
No mutta sinkkuhan minäkin olen, että eipä tästä naiseudesta ihan hirveästi ole etua ollut. Että jos normien vastaan toimiminen olisi naisille jotenkin sallitumpaa, niin en ainakaan itse ole kovin hyvä esimerkki siitä, että se johonkin onneen johtaisi...
Sivuhuomautuksena, minä luulen kyllä, että ennemmin tuollainen ajattelutapa ("naiset ovat lampaita") siihen sinkkuuteen miehelläkin johtaa kuin se, että ei suostu tunkemaan itseään norminmukaiseen elämään.
ap
[/quote]
Huoh. Nainen voi olla ja ajatella mitä hyvänsä, niin aina löytyy halukas ja suostuvainen mies. Eli sanktiot laumasta poikkeavaan käytökseen tai ajatteluun ovat vain miehille.
[/quote]
Johan tässä ketjussa on ainakin kaksi "normista poikkeavaa" naista (minä mukaan lukien) sanonut, että ei ole miestä. Joku toinen jo tölväisikin, että kukapa saamatonta luuseria haluaisikaan. Miehetkin yleensä hakevat "elämäniloista naista, jolla on sopivasti kunnianhimoa ja tavoitteita elämässä". Yleensä myös perhekeskeistä.
ap
Siinä se on, että en halua edetä tällä uralla. Kouluttautua voi toki, mutta en tiedä mikä minua kiinnostaisi. Eikä jaksaisi taas monta vuotta opiskella toteakseen ettei ala ole se"mun juttu" :(
Lapset ja parisuhde: Onhan ne siinä. Mutta mitä tavoitetta enää niissä on? Lapset ovat jo sen verran isoja, että perus kasvatukselliset säännöt ovat iskostettu jo niille päähän :) Ja tatta on, että lapset tuovat iloa elämään <3
-Se joka on saavuttanut jo kaiken elämässään-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 08:20"]
Muistan vähän samantyyppisiä tuntemuksia silloin joskus. Jos tavoite tuntuu puuttuvan, voi tehdä niinkin, että asetat tavoitteeksi "jotain vaan" esim. mökki paikasta, josta pidät, pääsy linnan juhliin, maratonin juoksu, tohtoriksi väittäminen. Sitten tästä tavoitteesta voi jutella ystäville ja tutuille. Jotkut reagoivat kummallisesti, joillekin se taas jää mieleen ja he voivat auttaa sinua eteenpäin, kertovat asiasta joka auttaa eteenpäin kun törmäävät sellaiseen. Ei haittaa, vaikkei tavoitteeseen pääsisikään, sillä se on olla hauskaa selvittää, mitä pieniä juttuja pitää tehdä ehdin, jotta pääsee sen ensimmäisen metrin siihen suuntaan, jossa se tavoite on iilometrin päässä. Kun asioista alkaa ottaa selvää niin matkan varrella tavoite voi muuttua. Tätä kautta pääsee kokeilemaan eri juttuja ja kun kokeilee kaikkea, löytää jossain vaiheessa jostain, mistä pitää.
Tähän pätee kliseinen sananlasku: matka on tärkeämpi kuin päämäärä. Matkalla voi kasvaa ihmisenä (siis kasvaa jonkin verran, en tarkoita henkistä über-valaistumista).
[/quote]
Tuollaiset "jotain vaan" tavoitteet tosin eivät motivoi minua yhtään mihinkään suuntaan. Jos ei siihen tavoitteeseen usko itsekään tai ei edes välitä siitä tuon taivaallista, niin miksi sen eteen haluaisi tehdä töitä? Toki jos nauttii siitä työnteosta (oli se nyt sitten konkreettista työtä tai jotakin selvittelyä tms.) itsessään niin hyvä niin, toimii ehkä joillekin.
ap
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 09:07"]
Siinä se on, että en halua edetä tällä uralla. Kouluttautua voi toki, mutta en tiedä mikä minua kiinnostaisi. Eikä jaksaisi taas monta vuotta opiskella toteakseen ettei ala ole se"mun juttu" :( Lapset ja parisuhde: Onhan ne siinä. Mutta mitä tavoitetta enää niissä on? Lapset ovat jo sen verran isoja, että perus kasvatukselliset säännöt ovat iskostettu jo niille päähän :) Ja tatta on, että lapset tuovat iloa elämään <3 -Se joka on saavuttanut jo kaiken elämässään-
[/quote]
Olet saavuttanut kaiken, mitä sinä haluat, et todellakaan ole saavuttanut kaikkea. Olet varmasti keskivertoa tavoitteettomampi ihminen, kun et edes keksi mitään kehitettävää itsessäsi tai elämässäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ole koskaan ollut mitään tavoitteita. Olen vaan ajautunut erilaisiin elämäntilanteisiin ja niistä uusiin elämäntilanteisiin. Mulla on lapsi (nyt jo aikuinen) ja oli parisuhdekin, mutta se päättyi jo aikoja sitten. Mies teki aloitteen sekä parisuhteen aloittamiseen että sen lopettamiseen. En ole koskaan potenut vauvakuumetta, jätin vain ehkäisyn pois ajatellen, että lapsi tulee, jos on tullakseen. Olen ajautunut työtehtävistä toiseen ja useimmiten jonkun muun toimesta kuin omasta halustani. Teen työni kuitenkin hyvin ja varmaankin sen vuoksi palkkakin on ihan mukavasti noussut, vaikka en ole yhdestäkään työstäni erityisemmin pitänyt. Mut on vaan kasvatettu siihen, että jos jotain tekee, se on tehtävä huolella. Yleensä en teekään mitään. Paitsi siis töitä. Vaan eipä mulla ole kiirettä eikä stressiäkään. Nukun yöni hyvin ja vapaa-aikani käytän ulkoilemalla koirieni kanssa, lukemalla kirjoja tai katsomalla telkkaria.
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 10:25"]
Mulla ei ole koskaan ollut mitään tavoitteita. Olen vaan ajautunut erilaisiin elämäntilanteisiin ja niistä uusiin elämäntilanteisiin. Mulla on lapsi (nyt jo aikuinen) ja oli parisuhdekin, mutta se päättyi jo aikoja sitten. Mies teki aloitteen sekä parisuhteen aloittamiseen että sen lopettamiseen. En ole koskaan potenut vauvakuumetta, jätin vain ehkäisyn pois ajatellen, että lapsi tulee, jos on tullakseen. Olen ajautunut työtehtävistä toiseen ja useimmiten jonkun muun toimesta kuin omasta halustani. Teen työni kuitenkin hyvin ja varmaankin sen vuoksi palkkakin on ihan mukavasti noussut, vaikka en ole yhdestäkään työstäni erityisemmin pitänyt. Mut on vaan kasvatettu siihen, että jos jotain tekee, se on tehtävä huolella. Yleensä en teekään mitään. Paitsi siis töitä. Vaan eipä mulla ole kiirettä eikä stressiäkään. Nukun yöni hyvin ja vapaa-aikani käytän ulkoilemalla koirieni kanssa, lukemalla kirjoja tai katsomalla telkkaria.
[/quote]
Hyvä, jos olet tyytyväinen! Minun on vaikea verrata omaa tilannettani sellaiseen elämään, jossa kuitenkin on "edes" se lapsi. Itse kun en lapsia halua, puuttuu se halu äitiyteen ja lapsen kasvattamiseenkin. Vuodesta toiseen vain haahuilen, töitä ei ole eikä välttämättä tule, joka päivä on vain tylsää...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 09:07"]
Siinä se on, että en halua edetä tällä uralla. Kouluttautua voi toki, mutta en tiedä mikä minua kiinnostaisi. Eikä jaksaisi taas monta vuotta opiskella toteakseen ettei ala ole se"mun juttu" :( Lapset ja parisuhde: Onhan ne siinä. Mutta mitä tavoitetta enää niissä on? Lapset ovat jo sen verran isoja, että perus kasvatukselliset säännöt ovat iskostettu jo niille päähän :) Ja tatta on, että lapset tuovat iloa elämään <3 -Se joka on saavuttanut jo kaiken elämässään-
[/quote]
Miten olisi henkinen kasvu? Siinä et ainakaan ole kehittynyt.
Olen löytänyt naispuolisen kohtalotoverin. Minulla on jäänyt koulut kesken tosin pelkojen takia, mutta nykyään en osaa edes katua asiaa. En mä oikeasti edes tiedä mikä minua kiinnosta ja ikää on reippaasti yli 30. En minäkään ymmärrä miksi pitäisi olla suuria tavoitteita, mutta niiden puute tosiaan tekee elämästä hieman vaikeaa. Minulle riittäisi parisuhde ja asunto jossa mahtuu liikkumaan. Pientä iloa minäkin saan onnistumisista, mutta muutaman minuutin jälkeen olo on yhtä turta. Olisipa minulla jokin hyvä neuvo tai vinkki sinulle, mutta eipä taida olla.
Alue: Aihe vapaa
Entä sitten kun on kaikki tavoitteet saavutettu kolmekymppisenä. Mitä sitten? Itsellä on perhe, oma asunto, auto ja työpaikka. Mitä tässä elämässä vielä voi tavoitella?
Itsekin ihan lamaantunut tähän tilanteeseen kun ei ole enää mitä saavuttaa :(