Lue keskustelun säännöt.
Keskustellaanko rintamamiestaloista?
19.10.2021 |
"Uusvanha" rintamamiestalon asukas täällä haluaisi keskustella pelkästään rintamamiestalossa elämisestä. Olisiko muita asukkaita halukkaita keskustelemaan, esimerkiksi remonttivinkein tms. ? :) Myös ne huonot puolet kelpaa aiheeksi vallan mainiosti. En tällaista keskustelua ole missään nähnyt, ehkä syystä, mutta kokeillaan kuitenkin.
Lapsuuteni olen asunut rintamamiestalossa, välillä muualla, mutta nyt taas samanlaisessa. Tämä nykyinen on vuonna 1948 rakennettu, joskus 90-luvulla peruskorjattu. Mäntypaneelia kauttaaltaan niin hyvin avoimessa alakerrassa kuin 1,80cm korkeassa viistokattoisessa, avoimessa yläkerrassakin. Sauna lämpiää tietysti puilla ja löytyy pihan perältä, hauska miten luksukselta se tuntuu eikä talossa olevia epsutiloja kaipaa laisinkaan.
Lattia on paikoin hyvin kulunut, kaipaisin vinkkejä, että mikä maali olisi paras? En halua lattiaa vaihtaa, tuo on niin tunnelmallinen. Mikään ei ole niin ihanaa, kuin paikoitellen nariseva puulattia. Kiinnostaisi myös millainen olisi paras valaistus, näin hämärän tullessa nopeasti pimenee sisälläkin, vaikka ikkunoita on joka suunnassa. Ehkä se mäntypaneeli ja nykyinen jotenkin keltaisen himmeä valaistus tekee sen, että tuntuu hieman pimeälle sisälläkin.
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Onnittelut sinulle, joka olet saanut hyväkuntoisen rintamamiestalon. Kaikki kun eivät ole, vaan osa on rakennettu hutiloiden kiireessä ja huonoista tarvikkeista. Ehkä sinun kotisi on niitä, jotka on rakennettu huolella ja taidolla, ja pidetty kunnossa.
Vaihda paremmat lamput. Voit sitten säätää valotehoa tarpeen mukaan eikä tarvitse tyytyä perushämärään.
Sattuipa sopivasti, tulin juuri "linjoille". Kiitos kommentistasi :)
Talo on rakennettu kallion päällä, vesi viettää nurkista poispäin, salaojia ei ole, mutta kävin katsomassa pahimpien sateiden aikaan, eikä vesi seissyt koko kolmen hehtaarin tontilla missään, lisäksi kävin katsomassa hellejakson aikaan, eikä puuttomasta pihapiiristä huolimatta ollut turhan kuuma eikä kummallakaan kerralla minkäänlaista hajua havaittavissa. Ei ole tullut vastaan hajuja vieläkään. Metrin korkuinen tuulettuva rossipohja. Ei ole kellaria, eikä tosiaan pesutiloja sisällä wc:tä lukuunottamatta. Talossa eletty talon vaatimalla tavalla, eikä ole muutettu taloa nykyaikaiseksi. Näin ajattelin tämän myös pitää.
Eihän tämä uusi ole ja vaatii kyllä ajan saatossa tekemistä, esimerkiksi uudet eristeet, joka syksy kuulema hiiriä vierailee ja silloin tällöin illalla kuullut rapinaa, mutta loppuelämän kodiksi ostinkin eikä mitään akuuttia remonttia ole. On huollettu asiallisesti koko ajan. Toki ylläreitä voi aina tulla, varsinkin jos enemmän purkaa, mutta tietoinen riski.
Minkälaiset olisi paremmat lamput?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et pärkelä mene pilaamaan talon tunnelmaa "paremmilla lampuilla".
Noita "rintsikoita" on tosiaan ollut rakentamssa ties minkälaista itseoppinutta timpuria. Eristeet ovat purua ja joku tervapahvi saattaa olla tuulta pitämässä.
Talot ovat harvoja ja vuotavat kylmää sieltä täältä. Siihen kun lyödään kunnon tulet pariin uuniin, niin ei ihme, jos rakenteet tuulettuu. Ja lähes totuutena on hoettu mantraa, että puru hengittää. No ehkä joo, mutta kyllä se ison osan vuodesta on hyvin märkää. Ulkopinnan lähellä oleva puru jäätyy sisältä tulleen höyryn takia ja siinä välillä se on vaan kylmän kosteaa. Tätä korjaamaan ovat sitten remontoijat vetäneet sisäpuolelle lisäeristettä. Ja näin saatu kastepiste vielä lähemmäs sisärakenteita. Jos rintamamiestaloa haluaa lisäeristää, niin aina ulkopuolelta. Tai sitten kunnon höyrysulut sisälle.
Alakertaa (kellaria) ei ole suunniteltu pesutiloiksi. Sieltä tuleva kosteusrasitus saa välipohjassa aikaan varmasti kasvustoa. Myös seinien ja lattioiden liian tiivis pintarakenne (maalit, muovimatot, vesieristeet) estää normaalin kosteuden nousun ja haihtumisen huoneilmaan, jolloin se kosteus menee jonnekin muualle.
Yläkerran sivu"komeroita" ei saisi ottaa asuinkäyttöön, vaan ne toimivat seinärakenteen tuuletustilana. Monessa talossa siihen on kylmästi tehty laajennusta, joka on paitsi liian matalaa asuinkäyttöön, niin myös estää rakenteen normaalin tuulettumisen.
Onnea vaan, jos talo on hyvä. Iso osa niistä oikeasti ei ole.
Rintamamiestalonet tai fi. Löytyy riittävästi tietoa ja asiaan perehtyneitä.
Lamppuja voi käydä katsomassa jossain valaisinliikkeessä; selostavat valosta kaiken mahdollisen. Itselläni käytössä yleensä vain jalkalamput - pidän hämyisämmästä fiiliksestä.
Maalia kannattaa kysyä Helsingin Design apteekista tai Billnäsin Rakennusapteekista. Älä osta Uulan maaleja tai mitään, mitä suosittelevat perusmaalikaupoissa.
Aiemman kommentoijan kommentti huonosti rakennetusta rintamamiestalosta on hämmentävä. Mitään ei ole niin yksinkertaista rakentaa, kuin rintamamiestalo. Siihen aikaan tehtiin tarvikkeita ja puutavaraa vain rintamamiestaloihin. Erityisluvalla sai tehdä muuta. Kaikki: ikkunat, ovet, puutavara, eriste - kaikki oli samaa joka paikassa ja joka miehellä piirustukset kädessä. Useimmiten olivat nuo myös talkootyönä tehtyjä.
Oman talosi sijainti kuulostaa loistavalta ja rossipohja epätyypilliseltä ratkaisulta, tosin parhaalta mahdolliselta.
Ite asuisin ensin ainakin vuoden ennen minkäänlaista remppaamista. Meillä vaimolla oli hirveä hinku saada yläkerta heti rempattua ja molemmat ollaan sitä mieltä että olisi kannattanut odottaa. No nyt siitä on jo 20 vuotta aikaa niin ehkä tuo tulee vielä tehtyä siten kun sen olis jo aikoinaan pitänyt tehdä. Toisaalta ei ole enää tarvetta kun muksut on muuttaneet pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskustellaan vaan, kunhan jokainen osallistuja ymmärtää, että kaikki vuoden 1900 jälkeen rakennetut puurunkoiset talot eivät ole rintamamiestaloja.
Miksei Uulan maaleja?
Hyvä kun ei kellaria ap:n talossa. Yleensä kai kellarissa oli sauna ja pesutilat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni rintamamiestalon nimi pitäisi muuttaa. Nimi on rasistinen ja loukkaa tiettyjä ihmisryhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Noita "rintsikoita" on tosiaan ollut rakentamssa ties minkälaista itseoppinutta timpuria. Eristeet ovat purua ja joku tervapahvi saattaa olla tuulta pitämässä.
Talot ovat harvoja ja vuotavat kylmää sieltä täältä. Siihen kun lyödään kunnon tulet pariin uuniin, niin ei ihme, jos rakenteet tuulettuu. Ja lähes totuutena on hoettu mantraa, että puru hengittää. No ehkä joo, mutta kyllä se ison osan vuodesta on hyvin märkää. Ulkopinnan lähellä oleva puru jäätyy sisältä tulleen höyryn takia ja siinä välillä se on vaan kylmän kosteaa. Tätä korjaamaan ovat sitten remontoijat vetäneet sisäpuolelle lisäeristettä. Ja näin saatu kastepiste vielä lähemmäs sisärakenteita. Jos rintamamiestaloa haluaa lisäeristää, niin aina ulkopuolelta. Tai sitten kunnon höyrysulut sisälle.
Alakertaa (kellaria) ei ole suunniteltu pesutiloiksi. Sieltä tuleva kosteusrasitus saa välipohjassa aikaan varmasti kasvustoa. Myös seinien ja lattioiden liian tiivis pintarakenne (maalit, muovimatot, vesieristeet) estää normaalin kosteuden nousun ja haihtumisen huoneilmaan, jolloin se kosteus menee jonnekin muualle.
Yläkerran sivu"komeroita" ei saisi ottaa asuinkäyttöön, vaan ne toimivat seinärakenteen tuuletustilana. Monessa talossa siihen on kylmästi tehty laajennusta, joka on paitsi liian matalaa asuinkäyttöön, niin myös estää rakenteen normaalin tuulettumisen.
Onnea vaan, jos talo on hyvä. Iso osa niistä oikeasti ei ole.
Totta, ainakin osittain. On tullut nähtyä monenmoista rintsikkaa vuosien saatossa, en ole ensimmäisessä rintamameistalossani.
Hämmentävää, miten normaalina esim. itkevää kellaria pidetään. On tullut nähtyä kohteita, joissa joka keväiset sulamisvedet kellarissa ovat ihan normaalia. Itse en uskaltaisi sellaiseen leikkiin ryhtyä. Kellarittomuus sekä korkea, tuulettuva alapohja olikin itselleni ihan ehdoton. Ja kuten sanoin, rintsikassa pitää elää rintsikan tavoin, ei se sovellu välttämättä kovin hyvin nykyaikaisiin "hienouksiin" (eli kun sisälle tulee täyden palvelun kylpylä ja painovoimainen ilmanvaihto lyödään tukkoon).
Ajattelin tämän ketjun tosin niin, että rintamamiestalossa asuvat keskustelisivat täällä, ehkä rintamamiestaloista, kokemuksia vaikkapa eteen tulleista remonteista jne. Mutta käyhän se näinkin.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksei Uulan maaleja?
Hyvä kun ei kellaria ap:n talossa. Yleensä kai kellarissa oli sauna ja pesutilat.
Uulan maaleista äärettömän huonoja kokemuksia. Maalasimme massiivisen kokoisen piharakennuksen heidän maaleillaan ja rapisivat pois. Heidän edustajansa kävi reklamaation jälkeen paikalla toteamassa, että näin niiden kuuluukin toimia. Tunnelma oli aika käsittämätön sitä naista katsoessani ja rapisevaa maalia seinällä. Tuttumme joutuivat raapimaan talostaan pois kokonaan Uulan maalin samaisesta syystä. Siinä kesä meni rattoisasti. Itse vaihdoimme vuorilaudat kokonaan.
Hyvin tyypillisesti sauna ja pesutilat sijaitsevat kellarissa ja näissä on räppänä ulos. Tänä päivänä huomaa paljon putkia laitetun näihin ilmastointia tehostamaan. Eli putki siihen räppänään ja siitä putki ropellilla ulos.
Vierailija kirjoitti:
Noita "rintsikoita" on tosiaan ollut rakentamssa ties minkälaista itseoppinutta timpuria. Eristeet ovat purua ja joku tervapahvi saattaa olla tuulta pitämässä.
Talot ovat harvoja ja vuotavat kylmää sieltä täältä. Siihen kun lyödään kunnon tulet pariin uuniin, niin ei ihme, jos rakenteet tuulettuu. Ja lähes totuutena on hoettu mantraa, että puru hengittää. No ehkä joo, mutta kyllä se ison osan vuodesta on hyvin märkää. Ulkopinnan lähellä oleva puru jäätyy sisältä tulleen höyryn takia ja siinä välillä se on vaan kylmän kosteaa. Tätä korjaamaan ovat sitten remontoijat vetäneet sisäpuolelle lisäeristettä. Ja näin saatu kastepiste vielä lähemmäs sisärakenteita. Jos rintamamiestaloa haluaa lisäeristää, niin aina ulkopuolelta. Tai sitten kunnon höyrysulut sisälle.
Alakertaa (kellaria) ei ole suunniteltu pesutiloiksi. Sieltä tuleva kosteusrasitus saa välipohjassa aikaan varmasti kasvustoa. Myös seinien ja lattioiden liian tiivis pintarakenne (maalit, muovimatot, vesieristeet) estää normaalin kosteuden nousun ja haihtumisen huoneilmaan, jolloin se kosteus menee jonnekin muualle.
Yläkerran sivu"komeroita" ei saisi ottaa asuinkäyttöön, vaan ne toimivat seinärakenteen tuuletustilana. Monessa talossa siihen on kylmästi tehty laajennusta, joka on paitsi liian matalaa asuinkäyttöön, niin myös estää rakenteen normaalin tuulettumisen.
Onnea vaan, jos talo on hyvä. Iso osa niistä oikeasti ei ole.
Puruhan painuu ajansaatossa ja tiivistyy, jolloin saattaa jäädä märäksi ja joka paikasta vetää. Jos sen (varsinkin alkuperäisen) purun vaihtaa jossain vaiheessa (monessa rintamamiestalossa saattaa olla sanomalehtiä, sammalta yms. vielä lisäksi, tosin on löytynyt niitä uudemmissakin taloissa), kyllä se lämpö torpassa sen jälkeen taas pysyy vuosia eteenpäin.
Puruhan on tosi hyvä ja hengittävä eriste, ainut vaan se ei kestä ikuisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noita "rintsikoita" on tosiaan ollut rakentamssa ties minkälaista itseoppinutta timpuria. Eristeet ovat purua ja joku tervapahvi saattaa olla tuulta pitämässä.
Talot ovat harvoja ja vuotavat kylmää sieltä täältä. Siihen kun lyödään kunnon tulet pariin uuniin, niin ei ihme, jos rakenteet tuulettuu. Ja lähes totuutena on hoettu mantraa, että puru hengittää. No ehkä joo, mutta kyllä se ison osan vuodesta on hyvin märkää. Ulkopinnan lähellä oleva puru jäätyy sisältä tulleen höyryn takia ja siinä välillä se on vaan kylmän kosteaa. Tätä korjaamaan ovat sitten remontoijat vetäneet sisäpuolelle lisäeristettä. Ja näin saatu kastepiste vielä lähemmäs sisärakenteita. Jos rintamamiestaloa haluaa lisäeristää, niin aina ulkopuolelta. Tai sitten kunnon höyrysulut sisälle.
Alakertaa (kellaria) ei ole suunniteltu pesutiloiksi. Sieltä tuleva kosteusrasitus saa välipohjassa aikaan varmasti kasvustoa. Myös seinien ja lattioiden liian tiivis pintarakenne (maalit, muovimatot, vesieristeet) estää normaalin kosteuden nousun ja haihtumisen huoneilmaan, jolloin se kosteus menee jonnekin muualle.
Yläkerran sivu"komeroita" ei saisi ottaa asuinkäyttöön, vaan ne toimivat seinärakenteen tuuletustilana. Monessa talossa siihen on kylmästi tehty laajennusta, joka on paitsi liian matalaa asuinkäyttöön, niin myös estää rakenteen normaalin tuulettumisen.
Onnea vaan, jos talo on hyvä. Iso osa niistä oikeasti ei ole.
Yläkerran "sivukomerot" toimivat nimenomaan säilytystilana. Niillä ei ole mitään tekemistä seinärakenteen tuuletuksen kanssa. Ne oli halpaa ja helppoa jättää sellaisiksi ja myöhemmin ottaa käyttöön esim ns. alkoviksi.
Rintamamiestalo on tehty rintamalla asemasodan aikana hirsistä ja kuljetettu sitten rakennuspaikalle junalla ja/tai hevospelillä rintamamiehetkin asuinpaikalle. Sotien jälkeen rakennetut purueristeiset ”noppa”talot eivät oikeastaan ole rintamamiestaloja vaan jälleenrakennusajan tyyppitaloja, joissa käytettiin samaa ympärijuostavaa pohjaratkaisua.
Mutta nimitys rintamamiestalo on vakiintunut aikojen saatossa kumpaakin talotyyliä koskevaksi, vaikka onkin periaatteessa virheellinen toisen osalta.
Meillä on hirsirunkoinen jälleenrakennusajan tyyppitalo, jota pikkuhiljaa laitetaan kuntoon.
Onnittelut sinulle, joka olet saanut hyväkuntoisen rintamamiestalon. Kaikki kun eivät ole, vaan osa on rakennettu hutiloiden kiireessä ja huonoista tarvikkeista. Ehkä sinun kotisi on niitä, jotka on rakennettu huolella ja taidolla, ja pidetty kunnossa.
Vaihda paremmat lamput. Voit sitten säätää valotehoa tarpeen mukaan eikä tarvitse tyytyä perushämärään.