Kuuluuko autismiin se että ei ymmärrä muiden ihmisten tunteita tai käytöstä?

Olen jo melkein 40v joten kohdallani on varmaan myöhäistä saada apua? Ap

Työelämään liittyen autismikirjolaisille on yksi ohje ylitse muiden: jos sinulla on jokin erityinen mielenkiinnonkohde (yleensä kirjolaisilla on ainakin yksi tai useampi), siitä kannattaa ehdottomasti tehdä ammatti. Kukaan ei jaksa syventyä yhteen asiaan niin kuin kirjolainen erityismielenkiinnonkohteeseensa.

Vierailija kirjoitti:

Olen jo melkein 40v joten kohdallani on varmaan myöhäistä saada apua? Ap

Koskaan ei ole liian myöhäistä saada apua. Sinullahan työelämääkin edessä vielä vaikka kuinka!

Vierailija kirjoitti:

Aina voi valita työn, jossa ei juuri tarvi ymmärtää muiden ihmisten eleiden päälle. t. hyvin pärjäävä asperger-koodari

Koodarin ammatti on kirjolaiselle erinomainen valinta. Ap:kin ehtii vielä hyvin muuntokoulutukseen, jos kiinnostaa. Töitä löytyy varmasti. Koodareista on huutava pula.

Kyllä, ja tämä on molemminpuolista. Neurotyypillisillä on yhtälailla vaikeuksia ymmärtää autistisia. Tämän olen Aspergerinä huomannut. Ajatelkaa tilanne niinpäin, että olisitte itse ainoana "normaalina" autistien joukossa. Samalta esim. minusta tuntuu joka päivä. Välillä pitää puolisollekin selitellä että kyllä tunnen myötätuntoa vaikka en näytä siltä, ja kyllä olen innostunut yhteisestä tekemisestä, vaikka näytän siltä että ei kiinnosta.

Jos ja kun saan diagnoosin, mistä vaan lähteä kysymään apua? Ap

En tiedä tuosta koodarin ammatista koska en ole mielestäni älykkö. Mielestäni aika pitkät piuhat joka asiassa. Ap

Vierailija kirjoitti:

En tiedä tuosta koodarin ammatista koska en ole mielestäni älykkö. Mielestäni aika pitkät piuhat joka asiassa. Ap

Ei siihen tarvitse olla "älykkö". Ihan normaaliälykkyys riittää :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina voi valita työn, jossa ei juuri tarvi ymmärtää muiden ihmisten eleiden päälle. t. hyvin pärjäävä asperger-koodari

Koodarin ammatti on kirjolaiselle erinomainen valinta. Ap:kin ehtii vielä hyvin muuntokoulutukseen, jos kiinnostaa. Töitä löytyy varmasti. Koodareista on huutava pula.

Ohjelmointi on tiimityötä, mutta jos pystyy etsiytymään sellaiseen paikkaan jossa joutuu hoitamaan kaiken alusta loppuun itse, se vaan harvemmin luonnistuu pelkästään ominavuin, ja isoissa firmoissa taas tyrkätään tekemään sellaisia tehtäviä joita kukaan muu ei halua, testausta yleensä. 

Kuuluu. Se nimenomaan on autismin ydinasia.

Vierailija kirjoitti:

Ei kyse ole siitä, ettäkö ei ymmärtäisi omia tunteitaan, vaan että saadut viestit ovat ristiriitaisia. Miksi ihminen sanoo yhtä ja tekee toista? Ai tämä on vitsi? Miksi hän nyrpistää nenäänsä, mutta sanoo, että ruoka on hyvää?

Kun tuota peliä ei osaa, siitä on haittaa sosiaalisissa suhteissa.

Allekirjoitan!

Kontekstilla on paljon vaikutusta, ja autismiin kuuluu kontekstisokeutta.

Ristiriitaisuus sanoissa ja eleissä aiheuttavat paljon hämmennystä. Miksi toinen sanoo surullisen asian, mutta hymyilee? Autismille on ominaista, että tutkitaan ihmisen suuta silmien sijaan ja tekohymy voi jäädä usein huomaamatta.

Hämmennystä aiheuttaa myös, jos ei ymmärrä miksi toinen tuntee jotain asiaa. Esimerkiksi

Nainen itkee.

Naisella on hautajaisvaatteet -> itkee suruun.

Naisella on häämekko -> itkee ilosta.

Autistiselle voi olla vaikeaa tunnistaa kummasta on kyse, etenkin jos tilanne ei ole näin räikeä.

Tunteita voi ymmärtää kyllä ilmankin kontekstia, mutta usein reaktio tähän ei näy ulospäin, vaan autistinen ihminen näyttää ilmeettömältä.

Näen, että äiti itkee. Tiedän, että äiti on surullinen, ja tunne on niin voimakas, että minun on vaikea olla äidin lähellä koska tunne satuttaa minua sisältä. En pysty liikkumaan laisinkaan. En kuitenkaan ymmärrä miksi äiti itkee ja tämä hämmennys saa pääni sekaisin.

Monesti konteksti on huomattavissa.

Olen hautajaisissa, ja ihmiset itkevät -> ihmiset kaipaavat kuollutta henkilöä.

Mutta välillä kontekstissa tarvitaan apua, ja tämä kuuluu osittain jokaisen ihmisen elämään.

Kaverini pudotti lautasen maahan ja alkoi itkeä -> kummallista

Kaveri kertoo, että lautanen oli viimeinen muisto kuolleesta äidistään -> lautanen oli tärkeä, siksi reaktio.

Vierailija kirjoitti:

Saako tuohon mitään apua? Miten työelämä? Ap

Neurokirjon ihmiset joutuvat tietoisesti opettelemaan monet sosiaaliset tavat ja kuinka on suotavaa reagoida missäkin tilanteessa. Se on raskasta, mutta onnistuu ainakin lievemmässä päässä kirjoa. Siksi monia neurokirjolaisia sosiaaliset tilaisuudet myös uuvuttavat; toisten käyttäytymiseen reagointi kuormittaa aivoja.

Lasten kanssa kannattaa jo käydä tunnejuttuja läpi, aiheesta on esim. hyviä kuvakirjoja. Osa vanhemmista tuntuu laiminlyövän tämän aihepiirin etenkin poikien kohdalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autismikirjon voimakkuus vaihtelee kovasti, toiset pärjäävät vallan hyvin työelämässä, toiset taas ovat täysin uppoutuneet omaan maailmaansa. Usein ne työelämässä pärjäävät eivät ole sosiaalisilta taidoiltaan erityisen hyviä, tämä ei johdu siitä että he olisivat epäystävällisiä tai eivät välittäisi muista. Autisminkirjolaisilla aivot vain toimivat erilailla, ja usein he eivät hae sosiaalista kontaktia muiden kanssa, eivätkä osaa lukea sosiaalisia vihjeitä.

Aspergereilla ongelmana on muun muassa se, että huomio kiinnittyy eri asioihin kuin ns. normaalilla ihmisellä. Siksi heiltä jää huomaamatta erot ihmisen ilmeissä ja äänenpainoissa, mikä aiheuttaa sen että niitä ei tulkita oikein. Aspergereilla voi olla vallan hyvä huumorintaju, mutta esimerkiksi sarkasmia ei osata poimia toisen puheesta.

Ihan en ole samaa mieltä, että jäisi huomaamatta muiden ilmeet ja äänenpainot, ennemminkin että niihin ei osata tarttua siten kuin muut olettavat että kuuluisi tilanteessa ja sen vuoksi ajatellaan että on mennyt ohi,  puutehan on sosiaalisen kanssakäymisen taidoissa, ei välttämättä ymmärtämisessä. 

Muun muassa silmänliikekameroiden avulla on tutkittu, että aspergerit kiinnittävät tarkkaavuutensa vaikka ihmisen olkapäähän, jolloin kasvojen ilmeet jäävät huomaamatta. Ongelmia on myös sosiaalisessa kanssakäymisessä ja siihen liittyvissä pelisäännöissä.

Itsellä on kyllä tosiaan myös sitä, että en ymmärrä aina, jos oon ite tehnyt tai sanonut jotain, missä mulla itellä ei ole mitään taka-ajatusta tai muuta, ja sit joku on tulkinnut asian väärin ja sit loukkaantuu mun käytöksestä tai sanomisista. Siksi oon hyvin hyvin varuillani uusien tuttavuuksien kanssa, en uskalla sanoa juttuja, joita ehkä muuten sanoisin, kun pelkään, et ne ymmärretään jotenkin väärin. 

assinainen.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä on kyllä tosiaan myös sitä, että en ymmärrä aina, jos oon ite tehnyt tai sanonut jotain, missä mulla itellä ei ole mitään taka-ajatusta tai muuta, ja sit joku on tulkinnut asian väärin ja sit loukkaantuu mun käytöksestä tai sanomisista. Siksi oon hyvin hyvin varuillani uusien tuttavuuksien kanssa, en uskalla sanoa juttuja, joita ehkä muuten sanoisin, kun pelkään, et ne ymmärretään jotenkin väärin. 

assinainen.

Tää on mullakin suurin pelko.

Moni assi pärjää tarkoissa töissä, esim. kirjastoihin otetaan paljon työelämäkokeilijoita. Tai oletko hyvä käsitöissä, pystyisitkö luomaan vaikka teatterilavasteita?

Itsellänikin on pitkät piuhat, mutta osaan tehdä taiteellisia juttuja, mistä on hyötyä vaikkapa työpaikkani tapahtumien tiedottamisessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autismikirjon voimakkuus vaihtelee kovasti, toiset pärjäävät vallan hyvin työelämässä, toiset taas ovat täysin uppoutuneet omaan maailmaansa. Usein ne työelämässä pärjäävät eivät ole sosiaalisilta taidoiltaan erityisen hyviä, tämä ei johdu siitä että he olisivat epäystävällisiä tai eivät välittäisi muista. Autisminkirjolaisilla aivot vain toimivat erilailla, ja usein he eivät hae sosiaalista kontaktia muiden kanssa, eivätkä osaa lukea sosiaalisia vihjeitä.

Aspergereilla ongelmana on muun muassa se, että huomio kiinnittyy eri asioihin kuin ns. normaalilla ihmisellä. Siksi heiltä jää huomaamatta erot ihmisen ilmeissä ja äänenpainoissa, mikä aiheuttaa sen että niitä ei tulkita oikein. Aspergereilla voi olla vallan hyvä huumorintaju, mutta esimerkiksi sarkasmia ei osata poimia toisen puheesta.

Ihan en ole samaa mieltä, että jäisi huomaamatta muiden ilmeet ja äänenpainot, ennemminkin että niihin ei osata tarttua siten kuin muut olettavat että kuuluisi tilanteessa ja sen vuoksi ajatellaan että on mennyt ohi,  puutehan on sosiaalisen kanssakäymisen taidoissa, ei välttämättä ymmärtämisessä. 

Muun muassa silmänliikekameroiden avulla on tutkittu, että aspergerit kiinnittävät tarkkaavuutensa vaikka ihmisen olkapäähän, jolloin kasvojen ilmeet jäävät huomaamatta. Ongelmia on myös sosiaalisessa kanssakäymisessä ja siihen liittyvissä pelisäännöissä.

Taas väännetty nurinkurisesti että kiinnittää tarkkaavuutensa johonkin muuhun kuin kasvoihin, eihän sen niin tarvitse olla, vaan voi katsoa muualle koska kasvojen ilmeiden tarkkailusta tulee liikaa informaatiota niin ettei sitä pysty käsittelemään vuorovaikutustilanteessa.

Olen kovasti ollut aina kiinnostunut musiikista. En ole kuitenkaan koskaan ollut soittamassa missään tai opetellut. Laulan paljon yksikseni mutta laulajaa ei varmaan tulisi koska pelkään muita ihmisiä. Ap

Seuraan

Mun mies ja poika uppoutuu aina vaikka koko päiväksi koodaamiseen. Poika on asperger ja epäilen, että mieskin on. On niin samanlaisia pojan kanssa ja mies on yksi varsinainen älykkö, "kävelevä tietokirja".

Onko tuo koodaus sitten suosittua assien keskuudessa?