Koiran hankinta
Onko oikein, että perheessä yksi ihminen tyrmää koiran hankinnan vain sen vuoksi, että hän ei pidä siitä, että toiset haluaisivat koiran ja tämä henkilö, joka ei ajatuksesta pidä, ilmoittaa etukäteen, että hän ei ainakaan sitä ulkoiluta. Mielipiteitä tilanteesta, kuka ratkaisee hankinnan?
Kommentit (18)
Perheen aikuiset. Siis he, jotka loppujen lopuksi ovat siitä eläimestä vastuussa.
Vierailija kirjoitti:
Ja onko tämä henkilö aikuinen vai lapsi? Entä sinä?
Vastustaja on aikuinen, minä olen aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Perheen aikuiset. Siis he, jotka loppujen lopuksi ovat siitä eläimestä vastuussa.
Toinen aikuisista vastustaa, kumpi päättää ja onko oikein, että toinen ilmoittaa heti, ettei aio koiraa ulkoiluttaa, kouluttaa tai mitään muutakaan?
Joskus noista änkyröistä tulee koirafaneja yllättäen, vaikka "vastustetaan" ensin.
Mies on perheen pää joten hänen päätöksen mukaan mennään
Tottakai se, joka ei halua, ei myöskään joudu hoitamaan.
Kyllä mä näkisin että koiran (tai minkä tahansa lemmikin) hankinta pitää olla yhteinen päätös. Jos joku ei tunne oloa kotoisaksi lemmikin kanssa niin ei siihen pidä pakottaa.
Jos mieheni hankkii koiran hankkii hän samalla uuden kämpän koiralleen ja itselleen. Tämä talo on minun omaisuuttani eikä tänne piskiä tule, piste.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä näkisin että koiran (tai minkä tahansa lemmikin) hankinta pitää olla yhteinen päätös. Jos joku ei tunne oloa kotoisaksi lemmikin kanssa niin ei siihen pidä pakottaa.
Miksi toisten pitää tuntea olonsa kotoisaksi ILMAN LEMMIKKIÄ ?
Vierailija kirjoitti:
Jos mieheni hankkii koiran hankkii hän samalla uuden kämpän koiralleen ja itselleen. Tämä talo on minun omaisuuttani eikä tänne piskiä tule, piste.
Oletpas tyly, varo, hän voi hankkia pian myös uuden kämpän lisäksi uuden eukon, ehkä olisi syytäkin.
Vierailija kirjoitti:
Mies on perheen pää joten hänen päätöksen mukaan mennään
Tässä talossa mies ei ole perheen pää, vaan miestä pidetään vajassa kaiken aikaa ja koira tulee hänen tilalleen sisälle pitämään vahtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä näkisin että koiran (tai minkä tahansa lemmikin) hankinta pitää olla yhteinen päätös. Jos joku ei tunne oloa kotoisaksi lemmikin kanssa niin ei siihen pidä pakottaa.
Miksi toisten pitää tuntea olonsa kotoisaksi ILMAN LEMMIKKIÄ ?
Ilman lemmikkiä (tai ainakin koiraa) he ovat tähänkin asti eläneet. Kykenevät elämään vastakin. Uuden perheenjäsenen hankkiminen on oltava yhteinen päätös, vaikkei vastahakoisen sitten tarvitsisikaan hoitoon osallistua.
Ei eläintä talouteen elleivät kaikki siinä asuvat sitä halua.
Jos tämä vastustaja suostuu koiran hankintaan sillä ehdolla ettei itse hoida sitä, muistakaa pitää sopimuksesta kiinni. Hoito on silloin aina 100% muiden vastuulla.
Itse en koskaan suostuisi asumaan koiran kanssa samassa asunnossa, joten jos koira hankittaisiin, muuttaisin pois.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä näkisin että koiran (tai minkä tahansa lemmikin) hankinta pitää olla yhteinen päätös. Jos joku ei tunne oloa kotoisaksi lemmikin kanssa niin ei siihen pidä pakottaa.
Tämä on aika epäreilua, jos neljä haluaa ja ovat valmiita hoitamaan, mutta yksi vastustaa. Miksi näiden neljän pitää luopua toiveestaan yhden takia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä näkisin että koiran (tai minkä tahansa lemmikin) hankinta pitää olla yhteinen päätös. Jos joku ei tunne oloa kotoisaksi lemmikin kanssa niin ei siihen pidä pakottaa.
Tämä on aika epäreilua, jos neljä haluaa ja ovat valmiita hoitamaan, mutta yksi vastustaa. Miksi näiden neljän pitää luopua toiveestaan yhden takia?
Miksi sen yhden elämä pitää pilata siksi että muut haluavat?
Koira ei ole välttämättömyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä näkisin että koiran (tai minkä tahansa lemmikin) hankinta pitää olla yhteinen päätös. Jos joku ei tunne oloa kotoisaksi lemmikin kanssa niin ei siihen pidä pakottaa.
Tämä on aika epäreilua, jos neljä haluaa ja ovat valmiita hoitamaan, mutta yksi vastustaa. Miksi näiden neljän pitää luopua toiveestaan yhden takia?
Miksi sen yhden elämä pitää pilata siksi että muut haluavat?
Koira ei ole välttämättömyys.
Hyvin sanottu! Minäkinntykkään chileistä, muut perheessä eivät, joten en tunge niitä muihin kuin omiin ruokiini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä näkisin että koiran (tai minkä tahansa lemmikin) hankinta pitää olla yhteinen päätös. Jos joku ei tunne oloa kotoisaksi lemmikin kanssa niin ei siihen pidä pakottaa.
Tämä on aika epäreilua, jos neljä haluaa ja ovat valmiita hoitamaan, mutta yksi vastustaa. Miksi näiden neljän pitää luopua toiveestaan yhden takia?
Lapset hankkikoot koiransa sitten, kun ovat aikuisia ja muuttaneet omilleen. Miksi minun pitäisi kärsiä koiran kiivamuonan/nappuloiden siivoamisesta, koirankarvojen imuroimisesta, kuratassujen jäljistä, kalutuista huonekaluista, ripulista ja oksenteluista ym. Minulle ne kuitenkin jäisi, halusin tai en.
Ja onko tämä henkilö aikuinen vai lapsi? Entä sinä?