Lue keskustelun säännöt.
Miten jaksatte käydä töissä?
18.10.2021 |
Ja sen lisäksi hoitaa kotia ja perhettä, valvoa netflixin parissa, harrastaa, ulkoilla, jopa rakentaa taloa ja hoitaa liudan eläimiä? Miten teillä riittää tunnissa vuorokaudet, kun jossain välissä sitä kai joutuu nukkumaan? Vai riittääkö teille lyhyet unet?
Koen olevani todella epänormaali ja huono veronmaksaja, sillä minä en oikeasti jaksa, en ole koskaan jaksanut, josta syystä tietoisesti nykyään haen määrä- ja osa-aikaisia töitä. Minä tarvitsen 9h unta joka yö, siihen kun laskee kokoaikatyön 8,5h plus matkat 1h joka päivä, niin ei minulla jää vapaa-aikaa, jonka viettäisin harrastaen. Tai edes jaksaisin harrastaa. Ruoka ja pesu, okt:n pakolliset työt ja lemmikkien hoidot ja nukkumaan. En voisi ikinä kuvitella tähän vielä lapsiperhearkea, jo lemmikkien hoito tuntuu välillä raskaalle kokoaikatyön päätteeksi. Mä en oikeasti jaksa työpäivän päätteeksi mitään, nuokin pakolliset teen vain edestä, en siksi että jaksaisin, koska en aina jaksaisi.
En oo siis masentunut tai mitään ja työnteosta nautin, elämäni parasta aikaa elän, mut ei mulla ole paukkuja enää työpäivän jälkeen mihinkään. En ole myöskään lihava ja ulkoilen joka päivä paljon.
Kommentit (28)
Mikä on suhteesi rahaan? Olisiko hyvä hetki vähentää työtunnit puoleen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, mutta oma elanto pitäisi tienata
Eihän ap sanonut elävänsä tukien varassa?
En jaksa enkä siis käy.
Puoliso ei meinaa jaksaa, mutta käy. Rahallisesti se on ihan turhaa, koska kun matalapalkka-alan nettopalkka kilahtaa tilille ja pakolliset laskut on hoidettu, jäljellä on aina vähemmän kuin mitä saisi alimpia mahdollisia tukia kahdelle ihmiselle.
Teen 6h työpäivää ja lyhyt työmatka. Mielummin tienaan vähän vähemmän kuin olen tilanteessa jossa aloittaja on, sielläkin on kyllä oltu, ei kiitos enää.
Vierailija kirjoitti:
Miten teillä riittää tunnissa vuorokaudet
Nyt pistit kyllä aika pahan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on suhteesi rahaan? Olisiko hyvä hetki vähentää työtunnit puoleen?
Miten muuten tällaisessa tilanteessa, jos 40h/vko tunnit haluaa omasta tahdosta tiputtaa 20h/vko,siis olettaen että työnantaja tuollaiseen suostuu ylipäätään mikä on oma juttunsa, niin tarvitseeko tästä ilmoittaa jonnekin, esim työkkäri? Soviteltua päivärahaa ei ainakaan saa, jos työntekijä itse tiputtaa tunnit, mutta pitääkö silti ilmoittautua työnhakijaksi.
Pidän työstäni ja työyhteisöstämme, vaikka työ on haastavaa ja ajoittain on todella kiire, työ ei kuitenkaan vie kaikkea energiaa, joten palautumiseen ei mene niin paljon aikaa. Nukun 8 h yössä, työmatkoihin menee yhteensä 30 min vrk, hyvin jää aikaa vielä perheelle, koirille ja harrastuksille. Enkä ole mikään jatkuva touhuaja, tykkään myös vain olla. Mikäli työ ei olisi niin mieluisaa, ehkä sitten tilanne olisi toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun vielä sain käydä töissä, aika riitti ihan kohtalaisen hyvin. Mutta minulla ei ollutkaan liutaa eläimiä, vaan vain yksi kissa, joka ei paljon vaatinut. Ja sitten sekin kuoli. Enkä rakentanut taloa vaan asuin tyytyväisenä vuokralla, ei ollut perhettä hoitoa vaatimassa. Enkä tosiaan mihinkään Netflixiin aikaani tuhlannut. Ulkoilun hoidin usein osana työmatkaa, ts. en hypännyt bussiin lähimmältä pysäkiltä enkä vielä seuraavaltakan.
Ehdin jopa opiskella työn ohessa.
Koska mulla on niin paljon menoja. En asu omakotitalossa, en harrasta mitään, eikä ole lemmikkejä, koska en halua yhtään lisätyötä tähän arkeen. Mulla on pitkät työpäivät, erittäin epäsäännölliset työajat ja olen ihan loppu kun pääsen töistä kotiin.
Mutta en halua elää TE-toimiston ja Kelan armoilla, niin pakko vaan painaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä otin saikkua puoleksi vuodeksi kun rakennettiin taloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on suhteesi rahaan? Olisiko hyvä hetki vähentää työtunnit puoleen?
Miten muuten tällaisessa tilanteessa, jos 40h/vko tunnit haluaa omasta tahdosta tiputtaa 20h/vko,siis olettaen että työnantaja tuollaiseen suostuu ylipäätään mikä on oma juttunsa, niin tarvitseeko tästä ilmoittaa jonnekin, esim työkkäri? Soviteltua päivärahaa ei ainakaan saa, jos työntekijä itse tiputtaa tunnit, mutta pitääkö silti ilmoittautua työnhakijaksi.
Enpä tiedä tuosta, mutta työnhakijaksihan ei kai ole pakko ilmoittautua koskaan? Voi olla vaan osa-aikatöissä ilman työkkärin häirintää, jos ei ole työnhakijaksi ilmoittautunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nukun 8-9 h tuntia yössä, urheilen ennen töitä 30 min - tunnin, teen etätyötä kotona 8 h tasan enkä yhtään venytä päivää ja työn jälkeen käytän max tunnin kotitöihin, jonka jälkeen hoidan lemmikkien lenkkeilyt. Ruuat teen aina viikoksi kerralla viikonloppuna, leivon paljon pakkaseen. Kaupassa käyn kerran viikossa. Siivoan kunnolla kerran viikossa. Televisiota katson korkeintaan kaksi tuntia illassa ja nukkumaan menen ennen yhdeksää. Hyvin ehtii ja jaksaa kun on selkeä hyvä rutiini ja terveelliset elämän tavat.
Vierailija kirjoitti:
Miten muuten tällaisessa tilanteessa, jos 40h/vko tunnit haluaa omasta tahdosta tiputtaa 20h/vko,siis olettaen että työnantaja tuollaiseen suostuu ylipäätään mikä on oma juttunsa, niin tarvitseeko tästä ilmoittaa jonnekin, esim työkkäri? Soviteltua päivärahaa ei ainakaan saa, jos työntekijä itse tiputtaa tunnit, mutta pitääkö silti ilmoittautua työnhakijaksi.
Ei tietenkään ole mikään pakko ilmoittautua työnhakijaksi!
Ainoastaan jos haluaa työttömyyspäivärahaa tai päästä työkkärin järjestämiin koulutuksiin (joista osa on ihan järkeviä), tarvitsee ilmoittautua työnhakijaksi.
Jos pärjää osapäivätyön palkalla, ei tosiaan tarvitse työkkärille kertoa tilanteestaan mitään. Minulla esim. aikoinaan oli asuntovelkansa maksanut ja säästöjä kerännyt pihi vanhapiika työkaveri, joka halusi osa-aikaiseksi, ihan vain saadakseen lisää omaa aikaa. Tuli toimeen puolellakin palkalla. Samoin hammaslääkärini tekee vain puolet vuodesta töitä, toisen puolen matkustelee.
Kaiken kaikkiaan olisi hyvä, että ne, joille pienempikin palkka riittää, voisivat halutessaan tehdä vain osa-aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksakkaan. Siksi aion irtisanoa itseni sosiaalialalta ja alkaa elämään freelancerina ja osinkotuloilla. En jaksa tuhlata elämääni ja energiaani huonoon työyhteisöön ja huonojen pomojen kanssa taistelemiseen. Monta vuotta elämä on mennyt näissä työyhteisöissä siihen, että näyttelen parhaani mukaan kusipäiden edessä iloista, reipasta ja kiinnostunutta ihmistä, vaikka oikeasti kaikkien välit on ihan paskat ja kaikki haukkuvat toisiaan ja esimerkiksi töitäni sabotoidaan. Minun pitäisi saada jo Oscar tästä vuosien esittämisestä, mutta sitähän en tule saamaan vaan huonon mielen.
Kohta alkaa uusi aika, ties vaikka yrityksen pyöräyttäisin käyntiin jossakin vaiheessa. Pääasia on, etten enää ole riippuvainen inhottavista ihmisistä, huonoista työajoista ja saan itse valita työni ja ne ihmiset, joiden kanssa työskentelen.
Ihmettelen aina tuollaisia kirjoituksia. Olen melkein viisikymppinen ja jaksan oikein hyvin tehdä ihan kaikkea. Olen aina jaksanut. Kolme lastani ovat jo isoja, mutta ei elämä ole ollut heidän ollessa pieniä mitenkään rasittavaa.
Asumme omakotitalossa, teen keskiraskasta fyysistä työtä, josta pidän todella. Ruokakaupasta saa tuoda jättisäkilliset sapuskaa pari kertaa viikossa ja ruokaa teinit syövät paljon, mutta hyvin sitä jaksaa. Terveyteni on hyvä myös ja labratestien tuloksissakin näkee, että arvot ovat priimaa. Kuntoni on hyvä. Nukun noin 7-8 h yössä ja en tarvitse päiväunia. Aikaa riittää kaikkeen hyvin, sitä on jopa ylimääräistä niin paljon, että ehdin olla täällä av:lla ja pelata vuosi toisensa jälkeen jotain täysin turhaa Candy Crushia...
Kannattaisiko sinun ap mennä siis työterveyshuoltoon juttelemaan asiastasi? Pyydät kattavat labratestit, myös sen kiistellyn ferritiinin, sekä d-vitamiiniarvot ja muut tällaiset. Eihän tuollainen ole ollenkaan normaalia, että nuori (?) ihminen on noin veltto. Minkälainen olet luonteeltasi? Stressaatko ihan kaikkea vai osaatko ottaa keveästi arjen? Onko vanhemmillasi tai lähisukulaisillasi esiintynyt vastaavaa velttoutta?
Paras, energisin aika menee töihin.
Vuorotyö kuormittaa lisää. Hyötyisin säännöllisestä työajasta.
Toisaalta on vaihtelua. Iltavuoron kiireen ja rallin jälkeen on hankala rauhoittua nukkumaan, kun olen kotona hieman ennen klo 22. Menee helposti klo 00.00 ja ylikin.
Asun aviomiehen kanssa. Meillä ei ole lapsia eikä lemmikkieläimiä.
Kodin ulkopuolisia harrastuksia enintään yksi kokoontuminen viikossa.
Vaihdoin jumpan kehonhuoltoon, ettei matkoineen mene 2h illassa. Nyt menee vähän reilu 1,5 h.
En taitaisi enää jaksaakaan hyppiä koko tuntia jumpassa.
Pyrin syömään paljon kasviksia, liikuntaa olisi hyvä olla enemmän ja nukkua riittävästi, joka ei aina toteudu.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen aina tuollaisia kirjoituksia. Olen melkein viisikymppinen ja jaksan oikein hyvin tehdä ihan kaikkea. Olen aina jaksanut. Kolme lastani ovat jo isoja, mutta ei elämä ole ollut heidän ollessa pieniä mitenkään rasittavaa.
Asumme omakotitalossa, teen keskiraskasta fyysistä työtä, josta pidän todella. Ruokakaupasta saa tuoda jättisäkilliset sapuskaa pari kertaa viikossa ja ruokaa teinit syövät paljon, mutta hyvin sitä jaksaa. Terveyteni on hyvä myös ja labratestien tuloksissakin näkee, että arvot ovat priimaa. Kuntoni on hyvä. Nukun noin 7-8 h yössä ja en tarvitse päiväunia. Aikaa riittää kaikkeen hyvin, sitä on jopa ylimääräistä niin paljon, että ehdin olla täällä av:lla ja pelata vuosi toisensa jälkeen jotain täysin turhaa Candy Crushia...
Kannattaisiko sinun ap mennä siis työterveyshuoltoon juttelemaan asiastasi? Pyydät kattavat labratestit, myös sen kiistellyn ferritiinin, sekä d-vitamiiniarvot ja muut tällaiset. Eihän tuollainen ole ollenkaan normaalia, että nuori (?) ihminen on noin veltto. Minkälainen olet luonteeltasi? Stressaatko ihan kaikkea vai osaatko ottaa keveästi arjen? Onko vanhemmillasi tai lähisukulaisillasi esiintynyt vastaavaa velttoutta?
Joillakin työ on hyvin kuormittavaa.
Millaista työtä teet itse? Onko vuorotyötä?
Kiireinen vai leppoisa tahti? Rauhallinen vai hektinen työyhteisö?
Sata vai onko työpisteessäsi vain muutama työntekijä?
Työn fyysisyys? Ahdas vai väljä työtila?
Saako työhön keskittyä vai onko paljon keskeytyksiä, jotka vaativat muuttamaan työnkulkua?
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen aina tuollaisia kirjoituksia. Olen melkein viisikymppinen ja jaksan oikein hyvin tehdä ihan kaikkea. Olen aina jaksanut. Kolme lastani ovat jo isoja, mutta ei elämä ole ollut heidän ollessa pieniä mitenkään rasittavaa.
Asumme omakotitalossa, teen keskiraskasta fyysistä työtä, josta pidän todella. Ruokakaupasta saa tuoda jättisäkilliset sapuskaa pari kertaa viikossa ja ruokaa teinit syövät paljon, mutta hyvin sitä jaksaa. Terveyteni on hyvä myös ja labratestien tuloksissakin näkee, että arvot ovat priimaa. Kuntoni on hyvä. Nukun noin 7-8 h yössä ja en tarvitse päiväunia. Aikaa riittää kaikkeen hyvin, sitä on jopa ylimääräistä niin paljon, että ehdin olla täällä av:lla ja pelata vuosi toisensa jälkeen jotain täysin turhaa Candy Crushia...
Kannattaisiko sinun ap mennä siis työterveyshuoltoon juttelemaan asiastasi? Pyydät kattavat labratestit, myös sen kiistellyn ferritiinin, sekä d-vitamiiniarvot ja muut tällaiset. Eihän tuollainen ole ollenkaan normaalia, että nuori (?) ihminen on noin veltto. Minkälainen olet luonteeltasi? Stressaatko ihan kaikkea vai osaatko ottaa keveästi arjen? Onko vanhemmillasi tai lähisukulaisillasi esiintynyt vastaavaa velttoutta?
En ole ap, mutta en usko että ainakaan omalla kohdallani d-vitamiini tai rauta olisi vastaus mihinkään. Olen perusluonteeltani veltto ja stressaaja, ollut aina. Töissä kyllä käyn kokoaikaisesti, mutta työ vie mehut enkä jaksa vapaa-aikana mitään. Lapsuudenperhe on vastakohtani, ovat paljon jaksavaisempia, vanhemmillani on maatila jota pyörittävät edelleen.
Lemmikkejä ei ole, mies ja lapset löytyy. Lapset onneksi ihan täyspäisiä vaikka äiti onkin tällainen kaikesta väsyvä. Nyt olen lomalla, kerrankin on jaksavainen olo. Mutta kyllä työviikot uuvuttaa mut täysin.
En aina jaksaisikaan, mutta on pakko käydä töissä, jos aikoo hankkia elannon itse. Perheellisenä on täytynyt nipistää omasta nukkumisesta ja harrastuksista, että aika riittää.
Ymmärrän, mutta oma elanto pitäisi tienata