Muilla yläasteikäisiä lapsia jotka leikkivät?
8-luokkalainen on ottanut näköjään barbiet esille. Silloin tällöin leikkii, mikä nyt on näin äidinkin näkökulmasta kivempi harrastus kuin esim. ryyppääminen. Saa tyttö leikkiä niin kauan kuin haluaa! :) On siis muuten aivan normaali teini, pärjää koulussa, on kavereita ja harrastaa.
Onko muilla tällaisia lapsia, tai oletteko itse leikkineet vielä yläasteiässä? Kiinnostaa tietää.
Kommentit (38)
Minusta taas kuulostaa todella erikoiselta. En itse leikkinyt Barbeilla yläasteella, ei olisi tullut mieleenkään, en edes kuudennella. Ei ikätasoista toimintaa..
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 18:27"]
Minusta ei ole enää normaalia teinin (14-15-vuotiaan) käytöstä. Olen ihan samaa mieltä siitä, että lapset yrittävät aikuistua aivan liian aikaisin, mutta mielestäni tämä koskee enemmänkin alakoululaisia. Varmasti barbeilla leikkiminen on äidin mielestä parempaa tekemistä kuin ryyppääminen, mutta väitätkö, että ei ole mitään muuta tekemistä kuin nämä kaksi ääripäätä? Tiedän, että tulen tästä kommentista saamaan paskaa niskaan, mutta tulkoon.
Mielestäni teini-ikäiset, jotka leikkivät barbeilla, nukeilla tms, eivät ole ikäistensä tasolla. Harvoin osaavat esimerkiksi valmistaa ruokaa, pestä pyykkiä tai tehdä mitään kotitöitä. Nämä ovat kuitenkin niitä taitoja, millä teini valmistetaan itsenäistymiseen.
Terveisin, parikymppinen nuori nainen
[/quote]
Täällä on myös 22-vuotias nuori nainen, joka leikki hyvin aktiivisesti vielä yläasteella barbeilla ja pehmoleluilla ja herttinen sentään lukiossakin vielä nuorempien sisarusten kanssa. Joo ja meillä oli seiskaluokalta lähtien äidin kanssa sopimus, että teen ruuan valmiiksi siksi kun äiti ja isä saapuvat töistä. Pyykkejä olen osannut pestä ala-asteelta lähtien, eikä siivous ollut meillä todellakaan mitään pelkästään vanhempien hommaa. Muutin 18-vuotiaana omilleni opiskelemaan ja keväällä saan KTM-paperit ulos yliopistosta. En taida olla ikäisteni tasolla, harmi :/
11-vuotiaana tuli joku kriisivaihe ja oli pakko saada nukke kun en ikinä ollut nukeista välittänyt. No se ei kestänyt kauaa. 13-14 vuotiaana en kyllä enää leluilla leikkinyt. Se olisi ollut lapsellista. Mutta välillä kaveriporukalla saatettiin kyllä leikkiä jotain ulkoleikkiä puistossa. Ei nyt mitään perus kirkonrpttaa vaan jotain itse kehiteltyä monimutkaista. :D 15-vuotiaana tääkin oli jo takana.
kahdeksasluokkalainen ei ole lapsi vaan teini. Kuulostaahan tuo kieltämättä jotenkin jälkeenjääneeltä. Kirjaimellisesti.
Mitä kummaa yläaste-ikäisen leikkimisessä on? Lapsiahan he ovat. Voin tunnustaa, että nyt lukion toisen vuoden opiskelijana vieläkin silloin tällöin lapsettaa ja kavereitten kanssa otetaan lego-palikat esille. Ei mitään outoa.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 18:57"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 18:44"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 18:27"]
Minusta ei ole enää normaalia teinin (14-15-vuotiaan) käytöstä. Olen ihan samaa mieltä siitä, että lapset yrittävät aikuistua aivan liian aikaisin, mutta mielestäni tämä koskee enemmänkin alakoululaisia. Varmasti barbeilla leikkiminen on äidin mielestä parempaa tekemistä kuin ryyppääminen, mutta väitätkö, että ei ole mitään muuta tekemistä kuin nämä kaksi ääripäätä? Tiedän, että tulen tästä kommentista saamaan paskaa niskaan, mutta tulkoon.
Mielestäni teini-ikäiset, jotka leikkivät barbeilla, nukeilla tms, eivät ole ikäistensä tasolla. Harvoin osaavat esimerkiksi valmistaa ruokaa, pestä pyykkiä tai tehdä mitään kotitöitä. Nämä ovat kuitenkin niitä taitoja, millä teini valmistetaan itsenäistymiseen.
Terveisin, parikymppinen nuori nainen
[/quote]
Hihhihhii...
Ollaan sitä niin aikuista, niin aikuista. Tiesitkö, että ikäiselläsi aivot kehittyvät vielä muutaman vuoden. Ajattelusi ei vielä ole kypsän aikuisen tasolla. Siksi ehkä ajatteletkin noin mustavalkoisesti.
t. kohta 5-kymppinen kääpä
[/quote]
Pitihän se arvata, että joku vetää ikäkortin esiin. ;) Minun aivoni kehittyvät vielä, mutta arvaa mitä? Sinun aivotoimintasi (50v) sen sijaan vain surkastuu jo koko ajan. Ja ei, en sanonut tuota mitenkään ilkeilevästi sillä tapanani ei ole vittuilla vanhemmille ihmisille, kunhan totesin että asia todellakin on niin.
En tiedä, onko sillä kuitenkaan tässä asiassa mitään merkitystä. Mutta kaksikymppisenä ja lähempänä aloittajan tyttären ikää uskon tietäväni enemmän kuin sinä, mikä on sen ikäisille normaalia juurikin tänä päivänä. Se, että sinun lapsuudessasi vielä 18-vuotiaatkin saattoivat leikkiä, ei tarkoita sitä että se enää nyky-yhteiskunnassa olisi "normaalia".
[/quote]
öö mitäköhän sie selität ?
Minä ainakin leikin vielä 15-vuotiaana keppihevosilla ja leikkihevosilla. Muuten olin hyvin aikuinen (maksoin laskuja ja tein kotitöitä) ja hoidin koulun hyvin keskiarvolla 9,4. Ja normaali minusta tuli.
Poikani ovat olleet leikkiviä lapsia. Ysiluokallakin vielä hyppivät trampoliinilla kavereiden kanssa jotain ihme tyynysotataistelua ja olin vähän kauhuissanikin tuleeko lukiossa jo ongelmia lapsellisuuden kanssa :D
No ei tullut. Kyllä on pysynyt nenä kiinni kirjoissa, mutta viikonloppuisin samojen kavereiden kanssa pelataan lautapelejä ja juodaan jaffaa. Eikä haittaa yhtään. Toinen asuu jo avoliitossa tyttökaverinsa kanssa, toinen seurustelee toista vuotta. Sakki vaikuttaa omanlaiseltaan, joilla on päätä siunattu älyllä enemmän kuin bilehaluilla. Varmasti kasvavat vastuullisiksi perheenisiksi.
14-vuotiaana leikin kaverien kanssa barbeilla, nyt 7 vuotta myöhemmin olen kahden lapsen äiti joka hoitaa kaikki kotityöt siinä samalla. 17-vuotiaana muutin pois kotoa.
On vähän outoa että jotkut täällä selittää että samaan aikaan kun maksoivat laskuja tai herran jestas harrastivat seksiä (!!), leikkivät vielä jollain barbeilla ja keppihevosilla. Jos oli vielä sen ikäisenä tarve leikkiä barbeilla niin ei varmasti ole ollut seksiin valmis.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 19:51"]
On vähän outoa että jotkut täällä selittää että samaan aikaan kun maksoivat laskuja tai herran jestas harrastivat seksiä (!!), leikkivät vielä jollain barbeilla ja keppihevosilla. Jos oli vielä sen ikäisenä tarve leikkiä barbeilla niin ei varmasti ole ollut seksiin valmis.
[/quote]
Yläasteikäisen barbie-leikit eivät varmasti ole enää ihan sitä samaa leikkiä kuin pikkulapsilla. Esim. Sims-peliä pelaavat monet tuon ikäiset, kuinka se eroaa nukkeleikistä, jolla käytännössä voi pelata samat jutut? Mielestäni on hyvin surullista, jos mielikuvitusta täytyisi rajata sen mukaan, minkä ikäinen on. Se että kaikki eivät näe maailmaa yhtä luovasti kuin toiset, ei tee näistä mielikuvitusrikkaista yhtään sen lapsellisempia tyyppejä.
Itsestä kuulostaa ehkä hieman oudolla, ainakaan itse en leikkinyt enää 5-luokan jälkeen. Toisaalta videopelit rupesivat olemaan omaa ajanvietettä, samoin piirtäminen. En ainakaan ole tietoinen, että muutkaan ikätoverini olisivat ylä-asteella leikkineet samoin kuin lapsena. Toisaalta, muistan, että tie aikuisuuteen on aina hidasta ja pidin tärkeinä arkisia asioita ja omaa hetkeä, jotka tuntuivat turvallisilta (kuten lapsuusajan asiat).
En kuitenkaan näe siinä mitään väärää, että nukeilla tai autoilla leikitään, jos se on mieluista ja tuntuu turvalliselta; Oma elämä on kuitenkin suurten muutosten vaiheessa: usein koulu vaihtuu, odotetaan olevan aikuismaisempi, annetaan vastuuta, sekä tuntemus siitä, että enää ei käyttäydytä kuin pikkulapset kavereiden edessä. Paluu lelujen ääreen saattaakin olla hyvin rauhoittavaa. Kyseessä voi toki olla myös sukupuolikysymys, sillä miehenä en ole kovinkaan tietoinen aikuistuvien tyttöjen elämästä/mielenmaisemasta.
Ostin itselleni juuri tällaisen lelun. Etsin sitä jo kesällä rantatekemiseksi, mutten löytänyt. Nyt on!
Ja minulla on lapsia, mies, auto, talo, talolaina ja roikkuvat tissitkin jo
vm -70
Ihana kuulla teidän kokemuksianne! :) Ja kun joku puhui tuosta uusavuttomuudesta, ei ainakaan meidän tytön kohdalla pidä paikkaansa. Laittaa ruokaa, leipoo, hoitaa tiskejä, hoitaa pyykkejä, siivoaa yms. - Ap
En nyt kyllä keksi yhtään mitään yhteyttä siihen, että lapsi leikkii yläaste ikäisenä ja että näistä lapsista tulisi usein uusavuttomia. Leikkiminen on varmasti kyse lapsen kehityksestä, aikuistumisesta ja ihan vaan siitä halusta leikkiä ja saada sitä kautta iloa. Uusavuttomuus sitten taas riippunee ihan siitä millaisessa kodissa asuu ja millaiset vanhemmat on. Kaksi asiaa, jotka eivät liity toisiinsa millään tavalla.
Minä muistan vielä 13-14 vuotiaana leikkineeni yhden kaverin kanssa aina leikkihevosilla, joita minulla oli kunnon kokoelma. Silloin se oli enimmäkseen mahdollisimman hienon tallin rakennusta ihan mistä materiaaleista vain ja hevosten hoitamista. Keppihevosiakin oli hetken 13-vuotiaana. 7. luokan jälkeen lelut aikalailla jäi, mutta kyllä vielä hetken aikaa oli kaveriporukalla erilaisia "roolileikkejä" ja sellaista "pelleilyä". Hauskaa mielikuvituksen ja luovuuden käyttöä.
Minusta on kasvanut myös ihan normaali. Lapsesta asti kotitöitä ja ulkotöitä tehnyt. Minulla on ollut oma hevonen, jonka olen alusta loppuun hoitanut itse kotona. Nykyään asun omillani ja kyllä olen ihan ilman opettelua siinä vaiheessa osannut kaiken ruoan laitosta, leipomiseen, tiskeihin, siivoamiseen, pyykkäämiseen, mankelointiin, ikkunoiden pesuun jne.
Kyllä minun mielestä pitää antaa leikkiä niin kauan kuin siitä iloa saa. Jossain vaiheessa nimittäin yleensä sitten tulee se vaihe, ettei se enää tunnu mielekkäältä ja on jotain kiinnostavampaa tekemistä.
Surullista, jos tuon ikäinen ei enää leiki. Oma lapseni ovat kohta 11v kaksoset. Poika leikkii enää harvoin mutta tyttö ei voisi elää ilman leikkiä. Toivon että he eivä lakkaa leikkimästä koskaan.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 19:12"]
"""Pitihän se arvata, että joku vetää ikäkortin esiin. ;) Minun aivoni kehittyvät vielä, mutta arvaa mitä? Sinun aivotoimintasi (50v) sen sijaan vain surkastuu jo koko ajan. Ja ei, en sanonut tuota mitenkään ilkeilevästi sillä tapanani ei ole vittuilla vanhemmille ihmisille, kunhan totesin että asia todellakin on niin.
En tiedä, onko sillä kuitenkaan tässä asiassa mitään merkitystä. Mutta kaksikymppisenä ja lähempänä aloittajan tyttären ikää uskon tietäväni enemmän kuin sinä, mikä on sen ikäisille normaalia juurikin tänä päivänä. Se, että sinun lapsuudessasi vielä 18-vuotiaatkin saattoivat leikkiä, ei tarkoita sitä että se enää nyky-yhteiskunnassa olisi "normaalia".""
ihan uteliaisuudesta milloin sinun mielestäsi lapsen olisi viisainta ryhtyä aikuiseksi? - Jos ajattelee esimerkiksi sitä, että ihmisten eliniän odote kasvaa kokoajan ja elämme taloudellisesti verraten hyvinvoivassa maassa, niin miksi ihanteena tulisi olla se, että leikkiminen pitäisi lopettaa mahdollisimman varhain? - okei onhan se tietysti ikävää, koska leikkimällä ei kansantalouskasva, jonka ovat oivaltaneet mm. monet aasialaiset, jotka aloittava, kärjistäent pienokaisen valmentamisen ja koulimisen ja tiettyyn muottiin sopivaksi pian sen jälkeen synnytys osastolta on päästy ja lapsi on osoittanut, että kyllä hän on elävä olento. - Tätäkö mekin haluamme. Nokiakin olisi pysynyt suomessa paljon lauemmin ja paljon tuottavampana jos vain olisimme ymmärtäneet, että viimeistään kaksi vuotiaana kannattaa alkaa kokoamaan kännyköitä ja 4 vuotiaana vääntämään koodia, niin vihaisten linntujen seuraajat ja muumit munivat suomelle vielä useamman kultamunan ja suomi saa uusia it- miljonääriä, niistäkin jotka eivät ole valinneet urakseen NhL:n kaukaloita tai formulalla ajamista
[/quote]
Ei ihminen missään vaiheessa ryhdy aikuiseksi, vaan ihmisestä kasvaa aikuinen. Minulla on tällainen mielipide ja juontaa juurensa ihan omista kokemuksistani. Barbeilla ja nukeilla leikkimisen lopetin ala-asteella. Yläasteella aloin viettämään aikaani ihan eri tavoilla, eikä siihenkään kuulunut ryyppääminen.
19-vuotiaana muutin omaan asuntoon ja koen, että silloin olin valmis itsenäistymään. Pystyn vertaamaan itseäni moniin ikäisiini kavereihin, jotka muuttivat samoihin aikoihin omaan kämppään: monilla ei ollut hajuakaan miten astiantiskikone tai pyykinpesukone toimii, kuinka valmistetaan makaronilaatikko jne. Ja yleensä tällaiset kaverit olivat juuri niitä, jotka vielä leikkivät teini-ikäisenä barbeilla ja joiden äidit mm. tarkistivat läksyt vielä tuon ikäiseltä, tekivät aamupalan, jolloin lapsesta väistämättäkin kasvaa hieman uusavuton nuori. Minusta tällaiset asiat tulisi jokaisen osata jo siinä vaiheessa, kun itsenäistytään, eli Suomessa yleensä noin parikymppisenä.