Lue keskustelun säännöt.
Voiko olla "homoromanttinen" ja heteroseksuaali? Muita?
17.10.2021 |
Ongelmana on että rakastun ainoastaan omaan sukupuoleeni mutta tunnen seksuaalista vetoa enimmäkseen vastakkaiseen. Olen tosissani ja koen että se haittaa elämääni. Onko kellään muulla sama ongelma?
Kommentit (50)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kynttiläillallisella miehen kanssa mietin lähinnä että kunpa pääsis panee sitä naapurin tyttöö.
Biseksuaalinaisilla varsinkin hyvin tyypillistä.
Vierailija kirjoitti:
Ei, mutta kiinnostavaa. Millä tavoin se haittaa elämääsi? Voitko kertoa vähän lisää.
No sillä tavalla haittaa että olisi helpompaa löytää kumppani jos sekä seksuaalisuus että romanttinen suuntautuminen olisi samat.
Vierailija kirjoitti:
Korjaa pääsi, se on vialla.
Siltä kieltämättä tuntuu, en osaa edes loukkaantua tuosta vaikka ehkä kuuluisi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Biseksuaalinaisilla varsinkin hyvin tyypillistä.
En tiennytkään, itse olen mies
Ap
Googlaa varioriented, itse olen biseksuaalinen mutta heteroromanttinen mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuullostaa siltä ettet alitajuisesti ole hyväksynyt homouttasi. Mitä jos menisit psykologin juttusille?
Nykypäivänä hyvin epänormaalia, sillä kun olet identifioinut itsesi kerran homoksi, ei siltä tieltä ole paluuta, mutta toisinpäin kyse on minuuden tunnustamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noihin ei varmaan ikinä saa mitään selvyyttä. Koko elämä menee ihmetellessä. Eli se vastaus ja rauha ei löydy niistä suhteista ja toisista ihmisistä. Selkeempää olla vaan hetero.
Jännää.
Itse olen homomieswannabe heteronainen. Miesten välinen seksi on paljon kiinnostavampaa kuin miehen ja naisen välinen.
n32
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on vähän samantapainen ongelma, tunnen nimittäin seksuaalista vetoa vain sellaisiin ihmisiin, joihin olen ihastunut, ja joihin en kuitenkaan ikinä voisi rakastua. Mutta sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka ovat oikeasti "minun tyyppiäni" ja joihin rakastun tosissani, en tunne juurikaan mitään seksuaalista.
Minä olen homoseksuaalinen ja heteroromanttinen nainen. Käytännössä tästä ei ole ollut haittaa, koska en ole ikinä saanut vastakaikua romanttisille enkä myöskään seksuaalisille tunteilleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on jäänyt teini-iässä homoromanttinen vaihe välistä? Sehän on täysin normaali kehitysvaihe, eli nuoren "kuuluu" ihastua omaan sukupuoleensa, olla hyvä, luotettava ja läheinen ystävä. Seksi ei kuulu sellaiseen suhteeseen, vaan ainoastaan mentaalipuolen ihastus.
Aoitko seurustelemaan kovin nuorena? Silloin sulla on saattanut jäädä tärkeä kehitysvaihe väliin.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen homoseksuaalinen ja heteroromanttinen nainen. Käytännössä tästä ei ole ollut haittaa, koska en ole ikinä saanut vastakaikua romanttisille enkä myöskään seksuaalisille tunteilleni.
Musta sulla on hyvä asenne.
Onko sulla ap seksuaalisia kokemuksia omasta sukupuolesta? Muutama yritys vai pidempi suhde?
Moni tuntemani homomies on pitkässä avoimessa suhteessa. Ehkä tällaisesta voisi löytyä ratkaisu sinullekin?
Tuttua on. Mä olen biromanttinen hetero, eli rakastun naisena naisiin, mutten seksuaalisesti. Olen kyllä miettinyt, johtuuko se kuitenkin vain omista estoista ja peloista - en tiedä mitä tapahtuisi tositilanteessa, kun sellaista ei ole eteen tullut.
Vierailija kirjoitti:
Sulla on jäänyt teini-iässä homoromanttinen vaihe välistä? Sehän on täysin normaali kehitysvaihe, eli nuoren "kuuluu" ihastua omaan sukupuoleensa, olla hyvä, luotettava ja läheinen ystävä. Seksi ei kuulu sellaiseen suhteeseen, vaan ainoastaan mentaalipuolen ihastus.
Aoitko seurustelemaan kovin nuorena? Silloin sulla on saattanut jäädä tärkeä kehitysvaihe väliin.
No eipä minullakaan ole koskaan ollut tuollaista vaihetta. Lähipiirissä ei tainnut olla ketään riittävän viehättävää naista tai tyttöä, opettajatkin olivat hirveitä harppuja. :D
Ei, mutta kiinnostavaa. Millä tavoin se haittaa elämääsi? Voitko kertoa vähän lisää.