Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ette keskustele puolisoidenne kanssa?
15.12.2014 |
Täällä on jatkuvasti aloituksia parisuhdeongelmista. Joka päivä useita. Ja aina kun niitä luen, on ensimmäinen ajatukseni, että "istuta puoliso alas ja keskustelkaa rehellisesti ja avoimesti".
Mutta ei, sen sijaan puidaan ongelmia tuhannen muun vieraan ihmisen kanssa, paisutellaan asioita omassa päässä, suunnitellaan kostoja ja eroja ja ongelmatilanteista pakenemista. Viimeinen vaihtoehto on ottaa ongelma ja asia puheeksi puolison kanssa. Olla rehellinen ja kohdata ongelma silmästä silmään.
Miksi te olette parisuhteessa jos ette halua myös kohdata niitä parisuhteeseen kuuluvia ongelmia parina? Miten te voitte pitää elämänkumppanina ihmistä, jolle ette voi rehellisen avoimesti puhua tunteistanne ja oloistanne, myös niistä negatiivisista?
Suurin osa tämänkin palstan ongelmista ratkeaisi sillä, että oltaisiin rehellisiä, avoimia ja keskusteltaisiin, niinkuin aikuiset kypsät ihmiset tekee. Turhauttaa teidän puolesta. Turhauttaa kaikkien hukattujen ihmissuhteiden puolesta.
Ei ne suhteet pysy itsekseen kasassa, ihmiset ei kasva ilman vastoinkäymisiä. Rakkaus on tahtotila; pitää tahtoa ratkoa ne ongelmat ja tahtoa rakastaa, niin ylä- kuin alamäessä. Silloin kaikista eniten kun tuntuu, että se rakkaus on viimeisenä mielessä.
Kommentit (12)
Vaikea on keskustella, kun mies ei puhu eikä pukahda. Tekee töitä lähes ympäri vuorokauden, myös iltaisin kotoa käsin terrorisoimalla meitä muita työpuheluillaan, viikonloppuisinkin tekee useita tunteja töitä. Ja on ihan vieraalla töissä, ei yrittäjä. Ei vaan kiinnosta sen kanssa tehdä tai puhua mitään. Amen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vielä yksi juttu: Vaikka puoliso ei olisi itse ollut rehellinen ja olisi tehnyt ihan paskoja asioita (vaikka pettäminen), voit sinä silti olla se kypsempi teistä ja olla itse asiallinen ja rehellinen ja aloittaa keskustelu aiheesta. Ei syytellen ja raivoten ja uhkaillen, kostoa suunnitellen. Vaan avoimen rehellisesti kertoa miltä tuntuu, miksi -motiivina selvittää se ongelma ja sen syyt, korjata ne ongelmat. On lapsellista ja tyhmää heittäytyä itse lapselliseksi kusipääksi vaan siksi, että toinen oli sellainen. Kun voi valita myös olla se aikuinen osapuoli, joka haluaa kohdata ongelmat ja korjata ne -vaikeuksista huolimatta.
Numero 2 ja 3, ratkeaako ne ongelmat sitten jauhamalla niistä täällä? Varmaan ne paremmin ratkeaisi kuitenkin jauhamalla niistä sen miehen kanssa? Ja jos ei mies suostu jauhamaan, niin miksi edes olette suhteessa? Jos kerta mitään kommunikaatiota ja _suhdetta_ ei ole?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos se kumppani ei halua keskustella? Entä jos itselle vaikeiden asioiden esille ottaminen on vaikeaa? Ja tähän jatkokysymykseksi tuo ensimmäinen.
Vaikka itse haluaisit keskustella avoimesti ja rehellisesti, mutta jos se toinen osapuoli ei sitä haluakaan tehdä, niin hyvin helposti sen sitten jättää tekemättä, etenkin jos keskustelu vaihtuu riidaksi. Aikaa myöden asiat kasaantuu ja niiden solmujen avaaminen voi olla jo liian hankalaa. Ja jos sitä toista ei selkeästi kiinnosta asioista keskustella, niin kuinka pitkälle sitä jaksaa itse yrittää?
Juu, ehkä se puoliso olisi sitten pitänyt valita paremmin. Mutta mistä sitä koskaan voi etukäteen tietää.
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 15:55"]
Numero 2 ja 3, ratkeaako ne ongelmat sitten jauhamalla niistä täällä? Varmaan ne paremmin ratkeaisi kuitenkin jauhamalla niistä sen miehen kanssa? Ja jos ei mies suostu jauhamaan, niin miksi edes olette suhteessa? Jos kerta mitään kommunikaatiota ja _suhdetta_ ei ole?
[/quote]
No eihän ne nyt välttämättä niin ratkea. Mutta oletko kuullut vertaistuesta? Tai ihan vaan siitä, että jos on itse tilanteessa jossa se elämän tärkein ihminen ei nyt välttämättä sitten suostu kuuntelemaan ja läheisetkin on jo "rasitettu" loppuun, niin onko tuo nyt niin suuri synti sitten keskustelupalstalla ääneen pohtia ja purkaa niitä omia tuntojaan? Jos vaikka se kirjoittaminen ja asian läpikäyminen täysin vieraiden ihmisten kanssa saa asiat oikeaan mittasuhteeseen ja ehkä helpottaa näkemään sen oman tilanteensa toisella tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en edes ymmärrä miten joku voi edes aloittaa parisuhteen sellaisen ihmisen kanssa jolle ei voi puhua. Mikä idea siinä parisuhteessa on ellei nimenomaan toisen ihmisen tuki elämässä.
Meillä ongelmia seksissä. Kun otan puheeksi niin mies sanoo että olenko tosiaan niin paska mies jne jne. Hän loukkaantuu aina :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina ei voi ymmärtää muita, eikä tarvitsekaan. Keskusteleminen puolison kanssa on hyvä jos niin pystyy tekemään, mutta siinä pitää olla molempien mukana tai keskustelu on turhaa. Elämä ei vain ole niin mustavalkoista kuin sen luulet olevan ap, valitettavasti. N40
Minä en todellakaan voi "istuttaa" miestäni alas ja alkaa keskustelemaan hänen kanssaan, jos hänellä ei ole siihen halua. Tai voin mutta siitä ei synny mitään rakentavaa keskustelua, vaan yleensä riita.
Eikä niitä ongelmia monellakaan edes olisi jos kommunikointi toimisi. Kysyt, miksi olette parisuhteessa sellaisen kanssa jonka kanssa ei voi puhua? No, tämänhän takia aika moni juuri eroaakin. Puhut jotenkin ristiin nyt näistä jutuista. Vaikutat ap vähän naivilta, sori vaan.
Alue: Aihe vapaa
Amen. Kiitos.