Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa mennä kaksivuotiaan kanssa kahdestaan anoppilaan jouluksi
15.12.2014 |
Mies haluaa lähteä viikkoa ennen joulua parin viikon ajaksi anoppilaan, halusin tai en. Yritin jo pidempään pyytää, että voisiko sinne mennä vasta aatonaattona tms. ja palata kotiin välipäivinä, niin voisin itsekin tulla mukaan. Itselläni on menoa vielä tämän viikon lopulla, joten en senkään puolesta pääse lähtemään ja ennen kaikkea en haluaisi mennä appivanhempien nurkkiin sohvasänkyyn nukkumaan ja valmiin pöydän ääreen (anoppi haluaa syödä _omia_ tönkkösuolattuja ruokiaan) pariksi viikoksi. Mieheni sen sijaan on odottanut jo pari kuukautta innolla, että pääsee passattavaksi ja odottelemaan seuraavaa ateriaa tai kahvittelua.
Itseäni ahdistaa suuresti joutua eroon lapsestani pariksi viikoksi. Mielestäni niin pitkä aika erossa äidistä on liikaa niin pienelle lapselle myöskin. Jos poika itkisikin, mies ei kunnolla edes lohduta häntä, varsinkin jos poika itkisi minun perääni. Mies on muutenkin "ominut" pojan vastoin tahtoani jo ihan pienestä lähtien ja on vienyt hänet pari kertaa aikaisemmin pariksi päiväksi vasten tahtoani anoppilaan siten, että olen ollut kuopuksen kanssa kotona kaksin. Mies on sellainen, että en vain voi sanoa hänelle vastaan tai minun käy todella huonosti (hän heittää mut oikeasti ja konkreettisesti retuuttaen ulos talosta pihalle ilman avaimia ja rikkoo sillä välin tavarani). Olen kuitenkin itse ollut suurimman osan ajasta molempien lasten kanssa, sillä mies on melko pitkiä päiviä töissä. Lueskelin myös, että niin pitkä aika erossa äidistä on pahaksi lapselle.
Mitä voisin tehdä saadakseni miehen mielen kääntymään, jotta hän ei veisi poikaa niin pitkäksi ajaksi pois? En ole koskaan omin päin soittanut hänen vanhemmilleen ja mies on aika ilkeä suustaan ja varmasti puhuisi minusta pahaa, jos soittaisin suoraan hänen vanhemmilleen ja vetoaisin heihin. Ahdistaa. :(
Kommentit (48)
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 11:43"]Yym, tässä on nyt kolme jaarittelevaan ja pitkäveteistä aloitusta. Tämä + auta väsyttyttä äitiä + kaduttaa 3. lapsi. Kaikki niin pitkä veteisiä ettei oikein jaksa lukea, liekkö sama tyyppi kirjoittanut.
[/quote] no et lue, simple as that. ja nyt voit menna pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 11:27"][quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 11:17"]
Miksi sinä et voi mennä sitten perässä, kun olet vapaalla?
[/quote]
Tätä mies ehdotti, mutta junalippu on melko kallis ja junassa on riski saada flunssatartunta jne. Lisäksi en edes haluaisi mennä sinne anoppilaan oikeastaan enää ikinä. Jouduin olemaan siellä viime kesänä koko kesän ja se oli aivan hirveää. :( Silloinkin yritin puhua miehelle, että olisimme olleet siellä vain maksimissaan kaksi viikkoa (se pari viikkoa kesälomalla ois vielä mennyt), mutta mies halusikin olla siellä kesäkuusta elokuulle ja vedätti koko ajan lisäaikaa. Olin läpeensä katkera, kun viimein pääsimme sieltä pois. Pitkäaikaistyötön anoppini katsoo minua nenänvarttaan pitkin ja pitää kelvottomana, kun en passaa riittävästi hänen sovinistista poikaansa. Appeni puhelee härskejä sovinistivitsejä ja pitää hänkin minua jotenkin huonona, kun poikansa ilkeät puheet ovat jättäneet jälkensä.
En keksi heidän kanssaan mitään juteltavaakaan, joten pysyttelen vierashuoneessa niin paljon kuin mahdollista ja pyytelen mieheltä, että menisimme kävelyretkille tai jonnekin muualle käymään, mutta mies vain mielellään pysyttelisi siellä äitinsä passattavana sen sijaan että saisimme olla keskenämme. Tilanne on kaiken kaikkiaan ahdistava. Kaipa sinne on taas pakko mennä - halusin tai en - sillä en halua olla lapsesta erossa. Mies uhkaili samaa kesälläkin: joko menen sinne kärsimään mukaan tai joudun olemaan erossa lapsestani - vaihtoehtoja ei ole. :(
[/quote]kolmatta kuukautta olitte viime kesänä anoppilassa? Ilmeisesti kävitte sieltä käsin töissä vai olitteko esim. työttömiä?
hae apua, ennenkuin miehesi kääntää lapset sinua vastaan, näyttää mallin, miten äitiä kohdellaan. se on pahinta, mitä luullakseni voi äidille tapahtua, että omat lapset alkaa pitää kynnysmattona, koska isäkin niin tekee..
Joko olet todella tyhmä, tai täysin alistettu. Normaali ihminen tajuaisi, että on ongelma ei ole joku anoppilaan meno, vaan miehen väkivaltaisuus.
Tiedäthän, että sinuakin enemmän miehen käytöksestä kärsivät lapsenne. Heille jää ikuisia traumoja väkivallan näkemisestä ja ilmapiiristä. Nyt on aika ottaa lapset ja lähteä. Ei ole muita vaihtoehtoja.
Samantyyppinen aloitus oli joku aika sitten: samanlainen perhehelvetin kuvaus, mutta ilman joulua. Pienet lapset pienellä ikäerolla vaikka ehkäisy on keksitty, vaimo aivan tossun alla ...
Tässä epäuskottavuutta tuo se, ettei lapsen kanssa muka voi mennä junaan koska sieltä voi saada flunssan. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, ihmiset elää mitä kummallisemmissa olosuhteissa, JOTEN: sinnittele joulun yli ap, ja laita välipäivinä ero vireille. Eihän tuollaisessa elämässä ole mitään järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hetkinen. Ap:lla on menoja viikonloppuna (ei töitä, vaan menoja), ja ei voi lähteä miehen ja lasten mukaan. Toisaalta Ap ei halua mennä myöhemmin junalla perässä, sillä junasta voi saada flunssatartunnan. Kaikki ihmiset katsovat Ap:tä nenänvartta pitkin. Ap:lla ei ole rahaa, vaan joutuu lainamaan, mutta silti mies on vienyt kaikki hänen rahansa ja laittaa omia rahojaan sijoituksiin. Sekä Ap:llä että miehellä on joku ammatti, jossa he voivat lomailla ennen joulua pari viikkoa ja kesällä vaikka kolme kuukautta..
Selvä.
Apua Ap, ei ole todellista :( Lähde pois jouluksi lastesi kanssa vaikka ensikotiin. Jos et mieti itseäsi niin mieti lapsia. Mies alkaa käyttäytymään väkivaltaisesti heitä kohtaan kunhan kasvavat hiukan. Yksinhuoltajana olo ei ole mikään häpeä ja selviät varmasti. Pyydä joku luotettu ystävä tai vaikka serkku avuksi. Mies on näköjään jo saanut sinut pahasti alistettua valtaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 11:30"]
Kylläpä pn pelottava mies sinulla. Kannattaisikohan sinun kysyä joltain perheväkivaltaan erikoistuneelta raholta neuvo tämän palstan lisäksi? Tiedäthän, että miehesi on kertomasi perusteella liian väkivaltainen ja omavaltainen suhteessa lapseenne? Sinuna ajattelisin myös ennen kaikkia nyt turvallisuutta koko perheen kannalta. Jos ero ei tule kyseeseen ihan heti, yrittäisin vain selvitä nyt ensin joulun ajasta. Sopisin, että tulisin itse sen nuoremman lapsen kanssa anoppilaan myöhemmin. Näin se kaksi vuotias ei olisi kovin pitkään erossa ja ikävöisi. Suunnittelisin sinuna tulevaisuutta kovasti, taloudellista itsenäisyyttä yms. Yrittäisin kaikin keinoin ystävystyä appivanhempian kanssa ja saamaan selvyyttä miksi mies on noin epästabiili ja saako sitä mitenkään rauhoittumaan ja aikuistumaan. Miksi hän ei arvosta sinua? Huomioi, miten perheessänsä kohdellaan anoppiasi, eli miehesi äitiä. Mistä miehesi on saanut epäinhimillisen asenteen sinua kohtaan? Miksi yksi lapsi olisi enemmän hänen määräysvallassansa? Miksi teidän perhe ei olisi hänen mielestänsä oma yksikkönsä? Onko perhe hänelle vain vallan ja hyväksikäytön tyyssija? Näitä kysyn sinulta... onko näissä ajatuksissani sinusta järkeä?
[/quote]
Kiitoksia erittäin hyvistä pointeista ja neuvoista! Alan oikeasti suunnitella tulevaisuutta ja poispääsyä tilanteesta, mutta maltillisesti. Toki menen johonkin turvakotiin, jos tulee konkreettinen hätätilanne, mutta muuten minun pitäisi saada hankittua mahdollisuus löytää asunto muuta kautta nopeasti ja kätevästi. Täytyy yrittää olla hyvää pataa appivanhempien kanssa, vaikka en oikeasti jaksaisikaan. Anoppini on perheessään käytännössä "kodinkone" eli tekee kaikki kotityöt ja passaa muita. Mies on ilmeisesti ollut jotenkin perhettään dominoiva tapaus jo lapsuudestaan lähtien ja hän pomottaa myös vanhempiaan, mm. päättää mitä kanavaa katsotaan televisiosta, kun hän on käymässä ja päättää, mitä syödään sekä sanoo "viimeisen sanansa" olennaisista hankinnoista ja appivanhempien tulevaisuudensuunnitelmistakin asumisen suhteen. Kun tapasin appivanhempani ensimmäisen kerran, käynnin päätteeksi he kysyivät minulta, pärjäänkö oikeasti heidän poikansa kanssa, vaikka vierailu muuten oli mukava ja mieheni vielä tuohon aikaan käyttäytyi fiksusti ja järkevästi. Ihmettelin tuolloin kysymystä, sillä mies tosiaan oli vielä käyttäytynyt ihan asiallisesti. Nyt ymmärrän sen, miksi he kysyivät niin. :/ T. ap
Mieheltäs ei ole vielä napanuora katkennut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi surullista, että olet joutunut elämään väkivallan alla. Koita lähteä pian. Lähteminen tulee koko ajan vaikeammaksi.
hitto mikä tissiposkiäijä, en katselis tuollaista äidin hielmoihin noin pitkiksi ajoiksi menevää ukkoa kovinkaan pitkään, saati tekisi lasta sellaisen kanssa. Mutta sit taas on tuo sunkin käytös typerää, anna sen mennä lapsen kanssa sinne edellä ja sä meet junalla perästä. Ei sun tarvii nuolla junassa käsinojia tai muita, joista voi saada flunssan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 11:38"]
Toki jos tilanne olisi toisenlainen - äiti viemässä lasta kesäksi ja jouluksi vanhempien luo ja mies siitä ottaisi nokkiinsa - mies olisi täysi sika.
Hyvä oivallus ap.
[/quote]
Jos äiti olis uhkaileva ja taipumusta väkivaltaisuuteen, niin saisi kyllä ihan samanlaisen vastaanoton.
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 11:50"]hae apua, ennenkuin miehesi kääntää lapset sinua vastaan, näyttää mallin, miten äitiä kohdellaan. se on pahinta, mitä luullakseni voi äidille tapahtua, että omat lapset alkaa pitää kynnysmattona, koska isäkin niin tekee..
[/quote] Totta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 11:27"]
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 11:17"]
Miksi sinä et voi mennä sitten perässä, kun olet vapaalla?
[/quote]
Tätä mies ehdotti, mutta junalippu on melko kallis ja junassa on riski saada flunssatartunta jne. Lisäksi en edes haluaisi mennä sinne anoppilaan oikeastaan enää ikinä. Jouduin olemaan siellä viime kesänä koko kesän ja se oli aivan hirveää. :( Silloinkin yritin puhua miehelle, että olisimme olleet siellä vain maksimissaan kaksi viikkoa (se pari viikkoa kesälomalla ois vielä mennyt), mutta mies halusikin olla siellä kesäkuusta elokuulle ja vedätti koko ajan lisäaikaa. Olin läpeensä katkera, kun viimein pääsimme sieltä pois. Pitkäaikaistyötön anoppini katsoo minua nenänvarttaan pitkin ja pitää kelvottomana, kun en passaa riittävästi hänen sovinistista poikaansa. Appeni puhelee härskejä sovinistivitsejä ja pitää hänkin minua jotenkin huonona, kun poikansa ilkeät puheet ovat jättäneet jälkensä.
En keksi heidän kanssaan mitään juteltavaakaan, joten pysyttelen vierashuoneessa niin paljon kuin mahdollista ja pyytelen mieheltä, että menisimme kävelyretkille tai jonnekin muualle käymään, mutta mies vain mielellään pysyttelisi siellä äitinsä passattavana sen sijaan että saisimme olla keskenämme. Tilanne on kaiken kaikkiaan ahdistava. Kaipa sinne on taas pakko mennä - halusin tai en - sillä en halua olla lapsesta erossa. Mies uhkaili samaa kesälläkin: joko menen sinne kärsimään mukaan tai joudun olemaan erossa lapsestani - vaihtoehtoja ei ole. :(
[/quote]
Mitä vittua nyt, AP?? Sun mies hakkaa sua, tuhoaa omaisuuttasi, käyttää sun lasta sairaaseen valtapeliinsä ja sä murehdit sitä, että junasta voi saada FLUNSSATARTUNNAN.
Ja miksi ihmeessä vain nuorimman kanssa, teillä oli useampikin lapsi? Sinuna tekisin palveluksen lapsille ja lähtisin lujaa karkuun,
Kaiken muun mä ymmärrän - ettei mene oikein, mutta että junasta flunssatartunta. Oikeesti?!?!
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 11:50"]
hae apua, ennenkuin miehesi kääntää lapset sinua vastaan, näyttää mallin, miten äitiä kohdellaan. se on pahinta, mitä luullakseni voi äidille tapahtua, että omat lapset alkaa pitää kynnysmattona, koska isäkin niin tekee..
[/quote]
Itse asiassa anoppiani pidetään hieman kynnysmattona kotonaan. Hän on isälleni ja apelle passaaja ja tekee kaikki kotityöt. Tosin anopin mielestä minä olen siinä mielessä epäkelpo, että en passaa tarpeeksi. Ihmettelin aluksi, miksi anoppini vaikuttaa niin vaisulta, vakavalta ja hiljaiselta, kun oman sukuni naiset ovat elämäniloisia ja välittömiä. Ilmeisesti appeni oli ollut anoppiani kohtaan hyvin väkivaltainen sekä henkisesti että fyysisesti mieheni ollessa vielä lapsi. Mieheni aluksi kielsi sen täysin, vaikka anoppini tunnusti itse minulle asiainlaidan. Mieheni mielestä apen oli oikeus vähän töniä ja lyödä, kun anoppi valitti ja nalkutti. :/ Itse pidän moista ajattelua hyvin outona. Mielestäni ei ole oikeus lyödä ketään, vaikka toinen henkilö sanoisi mitä - pitää sitten sanoa takaisin, mutta lyödä ei saa. T. ap
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 12:06"]
hitto mikä tissiposkiäijä, en katselis tuollaista äidin hielmoihin noin pitkiksi ajoiksi menevää ukkoa kovinkaan pitkään, saati tekisi lasta sellaisen kanssa. Mutta sit taas on tuo sunkin käytös typerää, anna sen mennä lapsen kanssa sinne edellä ja sä meet junalla perästä. Ei sun tarvii nuolla junassa käsinojia tai muita, joista voi saada flunssan.
[/quote]
No se on totta, että olen hieman bakteerikauhuinen (tai no viruksestahan se flunssa tarttuu). Toki voin mennä junalla. Sinänsä, jos itse saisin päättää, viettäisin joulun joko kokonaan kotona tai sitten omien sukulaisteni luona (heillä on rennompi ja iloisempi tunnelma ja he tekevät itse laatikot ym. anoppilan einesmoskan sijaan). Itsekin pidän todella outona sitä, että mies aina hakeutuu äidin helmoihin (nyt ei ole enää edes mikään parikymppinen kyseessä).
Aluksi kun tapasimme, mies aina ylisti äitinsä ruokia ja äidin ihanuutta. Sitten kun menimme siellä käymään, niin se ruoka oli ylisuolattua ja aina oli perunaa ja jotain ylikypsennettyä, rasvaista ja halpaa lihaa. Meidän omat kotiruokamme ovat oikeasti paljon parempia. Äitinsä olikin nyrpeän vakava ja allapäin ja kiisteli apen kanssa jostain pikkujutuista päivät pitkät. Jouluna pöytään laitettiin pelkkiä eineksiä ja valmislaatikoita - ainoa poikkeus oli yksi valmislaatikosta "tuunattu" joululaatikko, ts. valmis laatikko oli laitettu toiseen vuokaan ja siihen oli sekoitettu kermaa tms. Tuli ikävä itsetekemiäni sekä omien vanhempieni tai isovanhempieni jouluruokia. Mutta kun mies on niin jääräpäinen, niin eihän tästä ikinä mitään muuta vaihtoehtoa tule olemaan kuin anoppila - kunnes eroamme. T. ap (ero tulossa)
Mies kuulostaa kieltämättä kauhealta, mutta kääntäkääs tämä mammat toisinpäin. Jos koko tarinan olisi kirjoittanut mies ja lapsen vievä ihminen olisi äiti. Kuinka moni sanoisi käsi sydämmellä samat asiat kun sanoi nyt?
Tästäkin ketjusta näkee, että isän asema lasten kanssa on edelleen aliarvioitu. En siis tarkoita, että tämän tarinan isä käyttäytyisi kivasti, mutta tuskin nyt ihan tällaista paskamyrsykyä ansaitsisi siitä hyvästä, että haluaa olla lapsensa kanssa äitinsä luona.
Eeeee